Työssä jatka­mi­nen muis­ti­sai­rau­den kanssa

Muis­ti­sai­rau­teen sairas­tu­neen työn­te­ki­jän työssä jatka­mi­sen mahdol­li­suuk­sista ja tuki­toi­mista on tois­tai­seksi vähän tietoa. Muisti ja työ -hank­keessa kartoi­tet­tiin aikai­sem­pien tutki­mus­ten tulok­sia sekä selvi­tet­tiin pohjois­kar­ja­lais­ten yritys­ten ja orga­ni­saa­tioi­den näke­myk­siä. Esille nousi tietoi­suu­den paran­ta­mi­seen ja osaa­mi­sen vahvis­ta­mi­seen liit­ty­viä kehittämistarpeita.

Työi­käis­ten muis­ti­sai­rau­det: melko vieras ilmiö työelämässä

Muis­ti­sai­rauk­sien lisään­ty­mi­nen on ylei­sesti tunnettu ilmiö. Sen sijaan työi­käis­ten sairas­tu­mi­sesta muis­ti­sai­rauk­siin puhu­taan melko vähän. Mediassa noste­taan esille muis­ti­sai­rauk­sien oireita ja toisaalta ennal­taeh­käi­syä: otsikot neuvo­vat tunnis­ta­maan, milloin voisi olla kysymys muis­ti­sai­rau­desta, ja jutuissa kerro­taan elämän­ta­po­jen merki­tyk­sestä aivo­ter­vey­delle. Tois­tai­seksi ei ole juuri­kaan kiin­ni­tetty huomiota siihen, mitä muis­ti­sai­rau­teen sairas­tu­mi­nen merkit­see työn teke­mi­sen ja työpai­kan näkökulmista.

Työssä jatka­mi­sella on monia merki­tyk­siä työky­vyn muutos­ti­lan­teissa. Yksit­täi­sen työn­te­ki­jän näkö­kul­masta mahdol­li­suus tehdä työtä on tärkeätä työn sisäl­tö­jen, merki­tyk­sel­li­sen teke­mi­sen, työyh­tei­sössä toimi­sen ja talou­den näkö­kul­mista. Työnan­ta­jalle koke­neen työn­te­ki­jän osaa­mi­nen on arvo­kasta pääomaa orga­ni­saa­tion tavoit­tei­den saavut­ta­mi­seksi. Ikään­tyvä yhteis­kunta tarvit­see työssä jatka­mi­sen tuke­mista ja myös niiden työn­te­ki­jöi­den panosta, joiden työky­vyssä tapah­tuu muutok­sia mutta joilla on vielä sekä osaa­mista että muuta työkykyä.

Muisti ja työ -hanke

Muisti ja työ -hank­keessa keski­tyt­tiin muis­ti­sai­rau­teen sairas­tu­nei­den työn­te­ki­jöi­den työssä jatka­mi­seen työpaik­ko­jen ja työyh­tei­sö­jen näkö­kul­masta. Halut­tiin selvit­tää, minkä­laista tutki­mus­tie­toa aiheesta löytyy nime­no­maan työn ja työpaik­ko­jen näkö­kul­masta. Toiseksi tutkit­tiin,  miten pohjois­kar­ja­lai­set yrityk­set ja orga­ni­saa­tiot näkevät muis­ti­sai­rau­desta aiheu­tu­van työky­vyn muutos­ti­lan­teen sekä minkä­lai­sia näke­myk­siä heillä on työssä jatka­mi­sesta ja sen edel­ly­tyk­sistä. Hank­keessa halut­tiin myös lisätä ilmiötä koske­vaa tietoi­suutta tuot­ta­malla erityyp­pi­siä julkai­suja kuten artik­ke­leita, blogi­teks­tejä sekä podcas­teja. Hank­keen toimin­nasta ja tulok­sista on tuotettu julkaisu Tietoa, osaa­mista ja avoi­muutta : Muis­ti­sai­rau­teen sairas­tu­neen työssä jatka­mi­nen (Kukko­nen, T. & Jämsén, A. 2022)

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun 1.3.-31.12.2022 toteut­tama Muisti ja työ -hanke oli tiivis selvi­tys­hanke. Hanketta rahoitti Pohjois-Karja­lan maakun­ta­liitto AKKE-rahoituksella,joka tukee aluei­den kestä­vää kasvua ja elin­voi­maa. Hank­keessa toimi­vat yliopet­taja Tuula Kukko­nen ja projek­ti­asian­tun­tija Arja Jämsén. 

Katsaus tutkit­tuun tietoon

Tutkit­tua tietoa aihe­pii­ristä haet­tiin teke­mällä kirjal­li­suus­kat­saus. Laajo­jen tieto­kan­ta­ha­ku­jen tulok­sena löydet­tiin 23 tutki­musta, joissa työi­käi­senä muis­ti­sai­rau­teen sairas­tu­nei­den tilan­netta tarkas­tel­tiin työssä jatka­mi­sen ja työelä­män näkö­kul­masta. Tutki­mus­tie­toa on siis kansain­vä­li­ses­ti­kin tois­tai­seksi hyvin vähän.

Tutki­muk­sissa on todettu, että työi­käis­ten muis­ti­sai­rauk­sien tunnis­ta­mi­sessa on vielä paljon paran­ta­mista, ja diag­noo­sien teke­mi­sessä on viivettä. Samaan aikaan työssä jatka­mi­sen kysy­myk­set pohdi­tut­ta­vat sekä työn­te­ki­jää itseään että esihen­ki­löä ja työyh­tei­söä. Muis­ti­sai­rau­teen liittyy usein stigmaa ja kiel­tei­siä asen­teita. Muis­ti­sai­rau­den totea­mi­sen jälkeen lähde­tään usein pohti­maan eläk­keelle siir­ty­mistä, arvioi­matta työssä jatka­mi­sen edel­ly­tyk­siä perus­teel­li­sesti. Työky­kyä on usein kuiten­kin vielä jäljellä, joten kysymys on työssä jatka­mi­sen mahdol­lis­ta­mi­sesta ja tuke­mi­sesta. Silloin kun eläk­keelle siir­ty­mi­nen on tilan­teen arvioin­nin jälkeen valittu ratkaisu, siihen­kin tarvi­taan toimin­ta­mal­leja ja tukea.

Tietoa pohjois­kar­ja­lais­ten yritys­ten ja orga­ni­saa­tioi­den näkemyksistä

Pohjois­kar­ja­lais­ten yritys­ten ja muiden orga­ni­saa­tioi­den koke­muk­sia ja näke­myk­siä selvi­tet­tiin kyselyn avulla. Kyse­lyyn saatiin 76 vastausta, mikä oli myön­tei­nen yllätys. Aihe selvästi kiin­nos­taa työelä­män toimi­joita. Vastaa­jat olivat käyt­tä­neet aikaa kyse­lyyn vastaa­mi­seen: avoimet kysy­myk­set ja vastaus­vaih­toeh­dot kerä­si­vät hyvin runsaasti vastauk­sia. Kyselyn lisäksi toteu­tet­tiin kolme syven­tä­vää haas­tat­te­lua, jotka tuot­ti­vat lisä­va­lais­tusta työssä jatka­mi­sen kysy­myk­siin työpaik­ko­jen, esimies­ten ja henki­lös­tö­asioita hoita­vien henki­löi­den näkö­kul­mista. Hank­keessa järjes­tet­tiin myös pieni­muo­toi­nen etätyö­paja, jossa työs­tet­tiin kehit­tä­mi­si­deoita työssä jatka­mi­sen tukemiseksi.

Aineis­ton perus­teella työn muok­kaus on tärkein työssä jatka­mista tukeva toimen­pide. Työn muok­kaus voi liittyä työteh­tä­viin, työai­kaan, työjär­jes­te­lyi­hin, työym­pä­ris­töön tai työn teke­mi­sen tapoi­hin. Keskeistä on sovit­taa työn­te­ki­jän osaa­mi­nen ja jäljellä oleva työkyky yhteen työn teke­mi­sen tavoit­tei­den ja käytän­tö­jen kanssa.

Työn muok­kauk­seen liittyy työyh­tei­sön näkö­kul­masta usein kysymys yhden­ver­tai­suu­desta: miksi yhden työn­te­ki­jän työtä muoka­taan, ja onko se reilua muita työn­te­ki­jöitä kohtaan. Ratkai­su­jen perus­te­luja ei voida tuoda esille, ellei työn­te­kijä itse sitä tee. Tämä puoles­taan edel­lyt­tää työyh­tei­sön sisäistä luot­ta­musta. Työyh­tei­sön suhtau­tu­mi­sella on erit­täin suuri  merki­tys  ratkai­su­jen kestävyydelle.

Esihen­ki­lön rooli on erit­täin tärkeä: aineis­tossa koros­tet­tiin esihen­ki­lön osaa­mi­sen ja tuen merki­tystä. Tarvi­taan tietoa työi­käis­ten muis­ti­sai­rauk­sien kohtaa­mi­sesta työelä­mässä sekä osaa­mista yksi­löl­lis­ten ratkai­su­jen teke­mi­sessä. Tilan­teet ovat aina yksi­löl­li­siä ja muut­tu­vat sitä mukaa kun työkyky muuttuu. Yksi­löl­li­set ratkai­sut olisi tärkeä pystyä perus­te­le­maan koko työyh­tei­söä koske­villa toimin­ta­mal­leilla. Näitä ei vielä juuri­kaan ole erityi­sesti muis­ti­sai­rauk­sien suhteen tehty.

Kehit­tä­mis­työlle on tarvetta

Selvi­tys­hank­keessa nousi esille selkeitä kehit­tä­mis­tar­peita tietoi­suu­den lisää­mi­seksi ja osaa­mi­sen kehit­tä­mi­seksi. Tarvi­taan yleistä tietoi­suu­den paran­ta­mista, joka koskee meitä kaikkia eri rooleissa: kansa­lai­sina, lähei­sinä, muis­ti­sai­rau­teen sairas­tu­vina ja työyh­tei­sön jäseninä.

Esimies­ten osaa­mi­sen kehit­tä­mi­nen näyt­täy­tyy erit­täin tärkeänä: tieto ilmiöstä, muis­ti­sai­rau­den ja työn yhteen­so­vit­ta­mi­nen, työky­vyn muutos­ti­lan­tei­den käsit­tely ja työn muotoilu vaati­vat erityistä ja moni­puo­lista osaamista.

Työyh­tei­söissä tarvi­taan tietoa, jonka perus­teella muis­ti­sai­rau­teen sairas­tu­neen työn­te­ki­jän työssä jatka­mi­seen ja sen edel­lyt­tä­miin toimiin osataan suhtau­tua raken­ta­vasti. Osaa­mi­nen­han ei katoa diag­no­soin­ti­päi­vänä, kysymys on siitä, kuinka työky­vyn muutos­ti­lan­tee­seen suhtau­du­taan ja kuinka löyde­tään oman työpai­kan arjessa toimi­via ratkai­suja ja kyetään niitä jatku­vasti päivittämään.

Muis­ti­sai­rau­teen sairas­tu­nei­den työn­te­ki­jöi­den työssä jatka­mi­sen kysy­myk­sistä on nyt saatu pohja­tie­toa, jonka perus­teella voidaan suun­ni­tella jatko­ke­hit­tä­mistä. Teema liittyy vahvasti Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun ikä- ja muis­tiys­tä­väl­li­syy­den kehittämistyöhön.

---

Kirjoit­taja:

Tuula Kukko­nen, yliopet­taja, Karelia-ammattikorkeakoulu

Artik­ke­li­kuva: Sora Shimazaki