Kaavin, Juuan ja Tuusniemen teollisuus Oy:n hanke Pimeän taivaan hyödyntäminen osana vastuullisen matkailun kehittämistä toteutti huhtikuun 2023 lopussa Kainuuseen suuntautuneen benchmarking-matkan, jolle Karelian Green energy technologies for tourism growth GLOW2.0 -hanke osallistui. Matkan tarkoituksena oli tutustua alueen matkailualaan ja erityisesti Wild Taiga -markkinointiverkoston toimintaan Kuhmossa, Suomussalmella ja Hossan kansallispuistossa. Matkalle osallistui matkailuyrittäjiä ja kolmannen sektorin toimijoita.
Suurimmat opit, mitä voimme Kainuusta tuoda Pohjois-Karjalan matkailun kehittämiseen, on kulttuuri- ja luontomatkailun yhdistäminen sekä ylialueellinen yhteistyö. Edellinen noudattelee vasta julkaistun OKM:n kulttuurimatkailun kansallisen kehittämisen tiekartan linjauksia.
Kun suomalainen puhuu metsästä, hän puhuu itsestään
Metsäntutkija Jakob Donner-Amnell totesi osuvasti jo vuosikymmeniä sitten, että suomalaisen metsäpuhe on samalla puhetta hänestä itsestään. Toisin kuin keskieurooppalaisessa traditiossa, suomalaiset eivät perinteisesti erota luontoa ja kulttuuria toisistaan. Siksi luontoyhteys on erityinen, mikä näkyy myös Kalevalassa. Kalevalaisuus olikin yksi elementti, jonka Kainuun matkailutoimijat taajaan ottivat esille.
Kainuun matkailussa korostetaan luonnon ja kulttuurin välistä yhteyttä. Kuhmon kunnan toiminnassa on kulttuurimatkailu jopa nostettu erityiseen kärkeen, Kuhmon kamarimusiikin toiminnanjohtaja Sari Rusanen kertoi meille omassa esityksessään Kuhmotalolla. Suomussalmella taas parrasvaloissa on sotahistoria ja luontoelämykset kärkinään Raatteentie ja Hossan kansallispuisto.
Wild Taiga -verkoston esittelystä vakuutuimme siitä, että koko alueen houkuttelevuus lisääntyy, kun oma tuote nähdään osana alueen kaikkien palveluiden muodostamaa, toisiaan tukevaa verkostoa. Kiinnostavalle alueelle saapuvat matkailijat hyödyntävät useita erilaisia palveluita, jolloin hyödyt jakautuvat laajemmalle kuin vain yhdelle palveluntuottajalle. Verkostoitumisessa Rusanen painotti sitä, että onnistuakseen se toimii vain, kun etsitään ne kumppanit, joiden kanssa päästään eteenpäin ja voidaan luoda isoja, yhteisiä tavoitteita. Panostaa kannattaa vain halukkaisiin ja kyvykkäisiin, kuten matkailuprofessori Raija Komppula on useassa eri yhteydessä todennut.
Kulttuuri, luonto ja tarinat tehokeinoina
Sustainable Travel Finland -sertifikaatti nousi esille kerta toisensa jälkeen niin yritys- kuin kehitysorganisaatioidenkin esittelyissä. Vastuullinen ja kestävä matkailu on selvästi asia, jonka arvo Kainuussa on todettu ja johon panostetaan. Kestävyydessä huomioidaan kaikki sen ulottuvuudet: ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Näitä ei nähdä toisistaan erillisinä, vaan ne kytkeytyvät toisiinsa, ks. esim. Suomussalmen kunnan strategia.
Kainuun alueen matkailutoiminnoissa hyödynnetään luonnon ja sotahistorian ohella myös aineetonta kulttuuriperintöä. Kalevalan merkitys matkailutuotteiden elämystä lisäävänä sisältönä oli havaittu toimivaksi niin Kuhmossa kuin Suomussalmella. Useissa käyntikohteissa oli hyödynnetty myös paikallisia voimavaroja rakennusosaamisen tai materiaalien muodossa: paikallista puuta ja kiveä oli käytetty muun muassa Kuhmotalon sisustuksessa. Tarinallistamisen voimasta saimme nauttia Hiljaisen kansan Niittytuvan yrittäjän esityksessä, jossa toteutui monta elämyksen elementtiä: autenttisuus, tunneyhteys ja mielenkiintoinen tarina.
Matkan aikana pohdimme, mikä yhdistäisi itäsuomalaista matkailua Etelä-Karjalasta Kainuuseen. Olisiko Salpalinjasta sellaiseksi elementiksi? Suomussalmen, Ilomantsin ja Lieksan sotahistoriakohteet tekevät jo yhteistyötä, jota on mahdollista laajentaa. Keskusteluissamme nousi esille kiertomatka, jossa hyödynnetään Salpalinjaa ja tuodaan esille reitin lähistöllä ja varrella sijaitsevia palveluita. Tämäntyyppinen aluerajat ylittävä yhteistyö näytti selvästi kiinnostavan sekä matkailuyrittäjiä että muita matkailutoimijoita. Eikä tarvitsisi tarinoita keksiä, olemassa oleva aines pitäisi vain pukea erilaisia matkailijaryhmiä kiinnostaviin muotoihin.
Kirjoittajat:
Tarja Kupiainen, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Outi Santaniemi, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Matkalla oli mukana myös projektikoordinaattori Daisy Silvennoinen
Artikkelikuva: Reijo Kelan Hiljaista kansaa voi ihailla Hiljaisen Kansan Niitykahvilan ikkunoista.