Itä-Suomen kansainvälisen biotalousosaamisen kehittäminen työelämälähtöisen jatkuvan oppimisen keinoin (Join-bioerko) -hanke toteutettiin elokuun 2020 ja joulukuun 2022 välisenä aikana. Hankkeen päätavoitteena oli kehittää biotalousalaan liittyvää jatkuvan oppimisen koulutustarjontaa sekä viedä eteenpäin koulutuksen työelämälähtöisyyttä. Biotalouden erikoistumiskoulutuksen kehittäminen ja toteuttaminen olivat tärkeässä roolissa hankkeen toimenpiteissä. Näiden ohella hankkeessa panostettiin kansainvälisen yhteistyön lisäämiseen koulutusvientilähtöisesti sekä biotalouden toimijaverkoston luomiseen koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen välille. Hanketta toteutettiin itäsuomalaisten korkeakoulujen yhteistyönä. Tätä kautta yhdistettiin Karelia-ammattikorkeakoulun, Savonia-ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston laaja-alainen osaaminen biotalouden alalla. Hanketta rahoitettiin Euroopan sosiaalirahaston (ESR) kautta.
Biotalousala tarvitsee osaajia
Biotalous on yksi keskeinen ala kestävän yhteiskunnan rakentamisessa. Biotalouden tuotteet ja palvelut tarjoavat ratkaisuja siirryttäessä fossiilitaloudesta kohti hiilineutraalia bio- ja kiertotaloutta. Biotalouden tavoitteena on uusiutuvien luonnonvarojen käyttäminen kestävästi energian, tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen. Kestävyydellä tarkoitetaan sitä, että uusiutuvien luonnonvarojen käyttö ei aiheuta ekosysteemien köyhtymistä, ja se samalla edistää talouskehitystä ja luo uusia työpaikkoja. Kestävyyden osalta on tärkeää panostaa siihen, että biotaloudessa noudatetaan kiertotalouden periaatteita esimerkiksi ravinteiden kierrättämisen näkökulmasta.
Biotalousala on kansainvälinen kasvuala, jossa korostuu monialaisuus ja jonka osaajia tarvitaan eri sektoreilta. Biotalousosaaja tarvitsee ennen kaikkea monialaista näkemystä. Esimerkiksi teknisen ja luonnontieteellisen osaamisen ohella tarvitaan ymmärrystä ihmisen ja talouden välisistä suhteista sekä yhteiskunnallisista vaikutuksista ja muutoksesta. Myös tulevaisuuden ennakointiosaaminen ja elinikäinen oppiminen korostuvat, koska biotalousala on edelleen murroksessa ja kehitystä tapahtuu jatkuvasti. Edellä mainitut teemat ovatkin olleet keskiössä Biotalouden erikoistumiskoulutuksessa ja hankkeessa toteutetuissa muissa jatkuvan oppimisen koulutuksissa ja toimenpiteissä sekä toimijaverkoston luonnissa.
Erikoistumiskoulutusta ja muuta jatkuvan oppimisen koulutustarjontaa
Itäsuomalainen malli Biotalouden erikoistumiskoulutukselle kehitettiin jo Join-bioerko -hanketta edeltäneen IS-bioerko -hankkeen avulla. Join-bioerko -hankkeessa erikoistumiskoulutuksen opintosuunnitelma uudistettiin ja koulutuksen mallia lähdettiin kehittämään edelleen muun muassa siten, että opintoja oli mahdollista räätälöidä aiempaa paremmin. Lisäksi mahdollistettiin myös pienempien opintokokonaisuuksien suorittaminen koko laajan erikoistumiskoulutustutkinnon sijaan. Muutoksien tavoitteena oli palvella ennen kaikkea enemmän työelämää ja sitä, että opiskelijat voivat kohdentaa opintojaan paremmin omaa tarvettaan vastaaviksi. Koska työelämän hektisyys ei aina mahdollista laajojen opintokokonaisuuksien suorittamista työn ohella, pienemmät jatkuvan oppimisen kokonaisuudet tarjoavat tehokkaamman ja vaihtoehtoisen väylän oman osaamisen kehittämiseen.
Hankkeen aikana Biotalouden erikoistumiskoulutus toteutettiin kaksi kertaa. Opinnot aloitti kaikkiaan 29 opiskelijaa, joista 14 suoritti koulutuksen kokonaisuudessaan hankkeen loppuun mennessä. Kolmannen toteutuksen opintoaika jatkuu vielä vuoden 2023 loppuun saakka, joten lisää valmistuneita on odotettavissa kuluvan vuoden aikana. Muutamien opiskelijoiden osalta opinnot jäivät kesken, pääsääntöisesti sen vuoksi, että he työllistyivät opintojensa aikana tai heidän työtehtävänsä muuttuivat olennaisesti, eikä aikaa opintojen suorittamiseen enää jäänyt.
Jatkuvan oppimisen näkökulmasta pienempiä opintokokonaisuuksia kehitettiin korkeakoulujen avoimiin väyliin ja sen ohella järjestettiin koulutuswebinaarisarjoja ja työpajoja. Pienemmistä opintokokonaisuuksista saadun palautteen perusteella pystytään tulevaisuudessa järjestämään tarkoituksenmukaista ja työelämälähtöistä biotalouden alan koulutusta. Hankkeessa valmisteltiin myös yrityksille suunnattuja tilauskoulutuksia, joita voidaan räätälöidä tilaajan tarpeen mukaisesti esimerkiksi Biotalouden erikoistumiskoulutuksen sisältöjen pohjalta.
Edellisten lisäksi hankkeen aikana järjestettiin tavoitteiden mukaisesti mentorointikoulutus biotalouden erikoistumiskoulutuksen opiskelijoille ja heidän työelämämentoreilleen. Mentorointikoulutus sisälsi perehtymistä hankkeessa käytettävään mentorointimalliin sekä ideoita ja kokemuksia mentorointiin liittyen.
Verkoston luomista ja koulutusmatkoja
Hankkeen aikana yhteistyö, verkostoituminen, verkostojen rakentaminen ja niiden kehittäminen yritysten sekä muiden organisaatioiden kanssa oli vahvaa ja koko biotalouden alan läpileikkaavaa. Koulutuksien lisäksi järjestettiin useita matalan kynnyksen verkostoitumistilaisuuksia ja koulutusmatkoja sekä vahvistettiin ja luotiin lujempaa biotalousalan verkostoa Itä-Suomeen.
Verkostoitumistilaisuudet järjestettiin pääasiallisesti virtuaalisina aamukahveina, joissa käsiteltiin monipuolisesti ajankohtaisia biotalousaiheita. Aamukahveja järjestettiin hankkeen aikana yhteensä 11 kpl ja niiden aiheina olivat mm. energiamurros biotaloudessa, tekstiilien kierrätys, biotalous ja ruoka. Aamukahveilla oli tyypillisesti mukana yksi tai kaksi käsiteltävän aiheen asiantuntijaa sekä hankkeen omat asiantuntijat. Tiiviit ja ajankohtaiset tietopaketit saivat hyvän vastaanoton, ja niihin osallistui laaja joukko biotalouden alan eri toimijoita, kuten yrittäjiä, kehittämisyhtiöiden edustajia ja biotalouden erikoistumiskoulutuksen opiskelijoita. Tapahtumat herättivät mukavasti keskustelua ja antoivat hyviä verkostoitumis- ja kehittämismahdollisuuksia sekä ideoita niin osallistujille kuin hanketyöntekijöillekin. Lisäksi tilaisuudet toimivat hyvänä alustana myös biotalouden erikoistumiskoulutuksesta tiedottamiselle sekä hankkeen eri toimenpiteiden ja opintojaksojen markkinoinnille.
Aamukahvien lisäksi merkittävässä roolissa olivat hankkeen aikana järjestetyt koulutusmatkat, jotka käsittelivät pääasiallisesti ajankohtaisia biotalouden alan trendejä, kuten biohiilen sekä biokaasun tuotantoa. Koulutusmatkojen tarkoituksena oli tutustua Suomessa kehitteillä oleviin ja nykyaikaisiin biohiilen ja biokaasun tuotanto- ja jalostusmenetelmiin sekä monipuolisesti muihin kiertotalouden osa-alueisiin, kuten tekstiilien ja muovien hyödyntämiseen kestävästi. Tutustumiskohteet olivat tarkoin valittuja ja ne muodostivat laajan kokonaisuuden jo kauemmin toiminnassa olleista kohteista aina vastavalmistuneisiin kohteisiin. Koulutusmatkoilla saatiinkin hyvin läpileikkaava käsitys muun muassa biohiilen tuotannon sekä teknologian nykytilasta ja kehityksestä. Matkat avasivat myös hyvin biohiileen ja biokaasuun liittyvää erilaista biotalouden yrittäjyyttä.
Sekä biokaasu- että biohiilialojen yrittäjyyden elinkaarissa oli havaittavissa samanlaista kehittymistä missä vuosien tutkimus ja yrittäminen on alkanut tuottaa vihdoinkin tulosta ja vakavasti otettavaa kestävää biotalouden liiketoimintaa. Covid-19 pandemia aiheutti haasteita matkojen toteuttamisessa, mutta tietoa voitiin silti jakaa tehokkaasti kohderyhmille mm. lähettämällä matkaraportteja suoraan aiemmin kontaktoiduille yrityksille sekä levittämällä matkoista kirjoitettuja blogitekstejä hankkeen verkkosivuilla sekä sosiaalisen median eri kanavissa.
Hankkeessa luvatun verkostotoiminnan suunnitelman osalta päädyttiin hyödyntämään jo olemassa olevia vahvoja biotalouden alan osaamisverkostoja, kuten Pohjois-Karjalan alueella toimivaa GreenHubia ja Pohjois-Savon alueella toimivaa Pohjois-Savon bio- ja kiertotalouden ekosysteemiä. Hankkeen aikana kehitettiin niin kutsuttu vuosikello, joka palvelee hankkeessa todettuja hyviä käytänteitä, luo ja vahvistaa yhteistyötä sekä tuo verkostoille jatkuvuutta biotalouden alalla. Vuosikello kokoaa yhteen biotalouden tapahtumia sekä koulutuksia, ja sen avulla organisaatiot pystyvät vaivattomasti jäsentämään ja aikatauluttamaan biotalouden alan eri tapahtumia ja koulutuksia kalenterivuoden kierron mukaisesti. Tavoitteena on, että kukin Join-bioerko -hankkeen toteutuksessa mukana ollut organisaatio ottaa jatkossa vastuulleen vuosikelloon suunniteltuja toimenpiteitä.
Kansainvälistä koulutusyhteistyötä kehittämässä
Hankkeessa toteutettiin myös vahvasti toimenpiteitä, joiden avulla lisättiin koulutuksen ja yritysyhteistyön kansainvälisyyttä. Tässä teemassa toteutettiin ennen kaikkea erilaisia biotalouteen liittyviä koulutusvientikokeiluja sekä tehtiin yhteistyötunnusteluita puolin ja toisin eri maiden korkeakoulujen kesken. Koulutusyhteistyön pääkohteiksi valikoituivat lopulta Chile ja sen neljä yliopistoa (Universidad Católica del Maule, Universidad Austral de Chile, Universidad de Talca, Universidad de Concepción) sekä Uruguay ja sen teknillinen yliopisto (Technological University of Uruguay (UTEC)), mutta yhteyksiä pidettiin yllä myös Tansanian suuntaan, jonne aiemman IS-bioerko-hankkeen osalta oli tehty koulutusmatka.
Yhteistyön vahvistamiseksi hankkeen aikana toteutettiin koulutusvientimatkat sekä Uruguayhin että Chileen. Tavoitteena oli rakentaa yhteistyötä, perehtyä paikallisiin biotalousalan toimijoihin ja heidän osaamiseensa sekä tutustua maiden biotalousalan toimintatapoihin. Matkojen toteuttaminen jäi hankkeen viimeisen vuoden ajalle vuonna 2019 iskeneen covid-19-pandemian vuoksi, mutta se ei lopulta onneksi haitannut yhteistyön kehittymistä. Uruguayn matka järjestettiin keväällä 2022 ja Chilen matka puolestaan loppusyksystä 2022. Molemmille matkoille osallistui hankehenkilöitä jokaisesta hankkeessa mukana olleesta itäsuomalaisesta korkeakoulusta ja paikan päällä tutustuimme yhteistyökorkeakoulujen lisäksi myös laajasti maiden erilaisiin biotaloustoimintoihin. Uruguayssa matkareitti kulki mm. eukalyptus- ja mäntyplantaasien, valmistumassa olevan sellutehtaan, vedenpuhdistuslaitoksen sekä oliivituotetehtaan kautta. Chilessä puolestaan vastassa oli biojätteitä proteiiniksi jalostavia kärpäsen toukkia, viininviljelyteknologiaan tutustumista ja luonnontilaisia alkuperäismetsiä. Yhteisiä hankeideoita ja koulutusajatuksia syntyi roppakaupalla ja osa niistä saatiin toteutettuakin jo Join-bioerko-hankkeen aikana.
Hyvä esimerkki koulutusvientimatkan aikana kehkeytyneistä ja hankkeen aikana toteutetuista ideoista ovat uruguaylaisten kanssa yhdessä järjestetyt kansainväliset webinaarit, jotka toteutettiin syksyllä 2022. Webinaarit käsittelivät puurakentamista sekä biotaloutta yleisesti, ja niihin osallistui sekä opiskelijoita että korkeakoulujen edustajia molemmilta puolilta maapalloa. Webinaareja ja yhteisiä koulutuksia järjestettiin myös yhteistyössä chileläisten yhteistyökorkeakoulujen kanssa. Opintojaksoja järjestettiin yhteensä kaksi kappaletta ja molemmat niistä toteutettiin verkkovälitteisesti, maailmantilanteesta johtuen. Oman haasteensa verkkokoulutuksiin toi iso aikaero Etelä-Amerikan ja Suomen välillä ja muun muassa sen vuoksi toiveet yhteisten fyysisten opintojaksojen järjestämisestä tulevaisuudessa heräsivät. Opintojaksoille hyväksyttiin myös järjestäjäkorkeakoulujen vaihto-opiskelijoita, minkä vuoksi tunnelma oli monin verroin kansainvälinen. Sekä webinaareissa että koulutuksissa kuultiin aina sekä suomalaisten että uruguaylaisten tai chileläisten esityksiä, mikä avarsi puolin jos toisin kuuntelijoiden ajatusmaailmaa.
Hankesuunnitelman mukaisesti tehtiin lisäksi Join-bioerkon koulutusviennin toimintasuunnitelma, jonka avulla hankkeessa kertyneitä kokemuksia voidaan hyödyntää yhteistyön syventämisessä myös hanketoiminnan päätyttyä.
Biotalouskoulutusta ja verkostoitumista jatkossakin
Biotalouden erikoistumiskoulutuksen mallia ja sisältöjä tullaan hyödyntämään jatkossa niin biotalouden alan koulutus- ja kehittämistyössä kuin vielä vuoden 2023 ajan meneillään olevassa biotalouden erikoistumiskoulutuksessakin. Hankkeessa suunnitellut jatkuvan oppimisen opintojaksot ovat tulevaisuudessa tarjolla mukana olleiden korkeakoulujen avoimessa opetustarjonnassa ja koulutuksista on lisäksi koottu yhteenveto Biotalouskoulutus Itä-Suomi -sivustolle, jota ylläpidetään ja päivitetään hankkeen päättymisen jälkeenkin.
Verkostoitumiseen ja yritysyhteistyöhön liittyen hankkeessa nousi esiin useita kehittämisideoita, joista osaa on sovellettukin jo mm. biotalouden ekosysteemien kehittämisen yhteydessä. Hankeaikana hyväksi todetut biotalousteemaiset aamukahvit jatkavat eloaan siten, että jokainen mukana ollut korkeakoulu pyrkii jatkossakin järjestämään vähintään yhden aamukahvitilaisuuden vuodessa. Lisäksi on pohdittu mahdollisuutta järjestää ns. biotalouspäivät, joiden ideana olisi esitellä itäsuomalaista biotalouteen liittyvää liiketoimintaa, tutkimusta ja koulutustarjontaa kaikille siitä kiinnostuneille. Ajatuksena olisi, että biotalouspäivät olisivat vuosittainen tapahtuma, jonka järjestämisvastuu olisi kiertävä Savonia AMK:n, Karelia AMK:n ja UEF:n kesken.
Yhteistyö Uruguayhin ja Chileen biotalouskoulutuksen teemoissa jatkuu puolestaan uusien hankkeiden tiimoilta. Chileläisten kanssa yhteistyötä on tavoitteena syventää siten, että henkilökunnan ja opiskelijoiden liikkuvuutta vahvistetaan ja biotalouteen liittyvää koulutusvientiä konkretisoidaan. Tähän liittyen chileläisten yhteistyökorkeakoulujen henkilökuntaa onkin tulossa tutustumaan Pohjois-Karjalan ja -Savon biotaloustoimintaan maaliskuussa 2023. Uruguaylaisten kanssa on puolessa käynnissä yhteisen hankesuunnitelman valmistelu.
Kaiken kaikkiaan Join-bioerko -hanke loi paljon tärkeitä biotalouden alan verkostoja niin itäsuomalaisten korkeakoulujen kuin kansainvälistenkin korkeakoulujen sekä alan yritysten ja tekijöiden välille. Erityisesti Karelia-amk:n, Savonia-amk:n ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyö oli rohkaiseva esimerkki siitä, että yhteistyö ja verkostojen muodostaminen oman alan toimijoiden kanssa on mahdollista ja se kannattaa. Hankkeessa opittiin paljon korkeakoulujen välisestä yhteistyöstä ja sen toteuttamisen mahdollisuuksista ja haasteista. Saatujen kokemusten perusteella voidaan todeta, että korkeakoulujen yhteistoiminnassa kannattaa erityisesti panostaa eri toimintojen, kuten esimerkiksi opiskelijahallintoasioiden, sujuvuuteen jo yhteistyökuvioita suunniteltaessa.
Kirjoittajat:
Sini Rantanen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Anniina Kontiokorpi, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Kim Blomqvist, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Kaija Saramäki, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu