Karelia ja Kela: yhteis­työssä opis­ke­li­jan opin­toja tukemassa

Kansa­ne­lä­ke­lai­tos, Kela tulee osaksi opis­ke­li­jan arkea hänen aloit­taes­saan opinnot. Useim­mat opis­ke­li­jat nosta­vat jossa­kin vaiheessa opin­to­jaan Kelan etuuk­sia; opin­to­tu­kea, omaeh­toi­sen opis­ke­lun tukea tai asumis­tu­kea. Kela on kuiten­kin opis­ke­li­jan arjessa paljon muuta­kin, kuin nämä etuudet. Kela on opis­ke­lu­ter­vey­den­huol­lon takana ja tarvit­taessa tarjoaa monia erilai­sia kuntou­tu­mi­sen palve­luja (mm. NUOTTI-valmen­nus ja Oma väylä-kuntou­tus).

Kelan maine opis­ke­li­joi­den keskuu­dessa on usein valvova ja hanka­las­ti­kin tavoi­tet­tava. Meillä kaikilla, opis­ke­li­jalla, oppi­lai­tok­sella ja Kelalla on kuiten­kin sama tahto­tila; saada opis­ke­li­jan opinnot etene­mään jous­ta­vasti kohti työelä­män asian­tun­ti­juutta. Tämän yhtei­sen tavoit­teen pohjalta Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu ja Kela ovat tehneet vuoden ajan yhteis­työtä kehit­täen toimin­ta­mal­lia oikea-aikai­sen ja oikean tuki­muo­don sekä palve­lun löytä­mi­seksi opis­ke­li­jalle. Toimin­ta­mal­lin tavoit­teena on löytää mahdol­li­sesti putoa­mis­vaa­rassa olevat opis­ke­li­jat varhai­sessa vaiheessa ja ohjata heidät oikean palve­lun piiriin. Yhteis­työ ja toimin­ta­malli on valta­kun­nal­li­sesti ainut­laa­tuista ja meillä kare­lia­lai­silla on ollut kunnia olla sitä tekemässä.

Toimin­ta­mal­lin vahvuus on sen yksin­ker­tai­suus ja läpi­nä­ky­vyys. Oppi­lai­tos tunnis­taa putoa­mis­vaa­rassa olevat opis­ke­li­jat opinto-ohjaa­jien ja tuuto­rio­pet­ta­jien tai oppi­mi­sa­na­ly­tii­kan avulla, kontak­toi nämä opis­ke­li­jat ja opis­ke­li­jan suos­tu­muk­sella toimit­taa yhteys­tie­dot Kelan asian­tun­ti­joille. Kelasta opis­ke­li­jat kontak­toi­daan, koko­nais­ti­lanne kartoi­te­taan ja opis­ke­lija ohja­taan oikean etuuden ja palve­lun piiriin. Tarvit­taessa Kelalta tehdään uudel­leen­soitto opis­ke­li­jalle, jotta varmis­tu­taan asioi­den eden­neen oikeaan suuntaan.

Yksit­täi­set pilotit raken­tu­vat havai­tuista tarpeista ja reunaehdoista

Pilot­teja on kehi­tys­vai­heessa vuoden aikana toteu­tettu neljä ja opis­ke­li­joi­den seulon­nassa on käytetty hieman erilai­sia tulo­kul­mia vuoden kier­rosta riippuen.

Kahdessa ensim­mäi­sessä pilo­tissa hyödyn­net­tiin erityi­sesti Kare­lian ohjaus­hen­ki­lös­tön havait­se­mia huolio­pis­ke­li­joita, joita tavoi­tet­tiin opis­ke­lu­jen tuki­ryh­mien, kehi­tys­kes­kus­te­lu­jen sekä opet­ta­jien yhtey­den­ot­to­jen perus­teella. Analy­tiik­kaa pyrit­tiin hyödyn­tä­mään mahdol­li­suuk­sien mukaan, mutta varsi­nai­nen analy­tii­kan hyöty saatiin mukaan kolman­nella ja neljän­nellä pilot­ti­kier­rok­sella. Niissä keski­tyt­tiin erityi­sesti ensim­mäi­sen vuoden opis­ke­li­joi­hin, joiden analy­tiik­ka­tieto antaa huoli­sig­naa­leja. Tavoit­teena on kehi­tys­työn myötä saada analy­tiikka jouhe­vaksi osaksi proses­sia, jonka avulla mahdol­li­set avun tarpeet pystyt­täi­siin enna­koi­maan mahdol­li­sim­man varhain.

Analy­tii­kasta apua

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa oppi­mi­sen keskiössä on Moodle-oppi­mi­sa­lusta. Se kerää dataa opis­ke­li­jan aktii­vi­sesta toimin­nasta opin­to­jak­soilla ja aika­naan Peppi-opin­to­tie­to­jär­jes­tel­mään. Yhdessä nämä järjes­tel­mät tarjoa­vat ajan­ta­saista tietoa opis­ke­li­jan osal­lis­tu­mi­sesta ja onnis­tu­mi­sesta opin­nois­saan sekä mahdol­li­suu­den puuttua opis­ke­li­jan ongel­miin jo siinä vaiheessa, kun ne näyt­täy­ty­vät pieninä signaaleina.

Opis­ke­li­jan aktii­vi­nen toiminta näkyy suoraan datasta, mutta otta­malla toisen näkö­kul­man (engl. Insight) puut­tuva data saat­taa­kin olla varhai­sen puut­tu­mi­sen kannalta mielen­kiin­toi­sempi. Yhdis­te­le­mällä aktii­vista dataa opis­ke­li­jan mahdol­li­seen passii­vi­seen jälkeen voidaan opis­ke­li­jan tilan­teesta päätellä, onko syytä ottaa opis­ke­li­jaan yhteyttä ja syven­tyä hänen tilan­tee­seensa tarkemmin.

Data ja visua­li­sointi ohjauk­sen työkaluna

Vartu2-hank­keessa aloi­tettu Kint­tu­polku-analy­tii­kan (Vartu2-hank­keesta ja oppi­mi­sa­na­ly­tii­kasta tarkem­min julkai­sussa Vartu 2.0 – Holis­ti­nen kint­tu­polku – Opis­ke­lu­hy­vin­voin­ti­mal­lin manuaali) kehit­tä­mi­nen on nyt vaiheessa, jossa opinto-ohjaa­jat ja kuraat­to­rit voivat käyttää analy­tiik­ka­da­taa opis­ke­li­joi­den havain­noin­tiin opis­ke­li­ja­mas­sasta sekä opis­ke­li­joi­den seuran­taan mm. tuetuissa ryhmissä. Analy­tii­kan visua­li­soin­nissa on käytössä opis­ke­li­ja­koh­tai­sia liiken­ne­va­loja, joiden nopealla yleis­sil­mäyk­sellä voidaan esimer­kiksi vuosi­kurs­silta poimia tarkas­tel­ta­via opis­ke­li­joita eri luku­vuo­den vaiheissa ja eri kritee­reillä. Tämä tieto tulee lähes reaa­lia­jassa Moodle- ja Peppi-järjes­tel­mistä. Liiken­ne­va­lot reagoi­vat seuraa­viin tapah­tu­miin: opis­ke­lija ei ole ollut aktii­vi­nen Moodle-ympä­ris­tössä tai hänelle ei ole tullut opin­to­pis­teitä, opis­ke­li­jan arvo­sa­noissa on huomat­tava heik­ke­ne­mi­nen tai ne eroavat huomat­ta­van nega­tii­vi­sesti opis­ke­li­ja­ryh­män arvo­sa­noista, tai opis­ke­li­jalla on ylipää­tään rästissä olevia opintojaksoja.

Opis­ke­li­jan opin­to­pis­te­ker­ty­mää voidaan myös verrata graa­fina hänen ryhmänsä keski­mää­räi­seen edis­ty­mi­seen, jolloin voidaan yhdellä silmäyk­sellä luoda yleis­kuva opis­ke­li­jan opin­to­jen koko­nai­se­dis­ty­mi­sestä koko hänen tutkinto-opin­to­jensa ajalta. Mahdol­li­set viiväs­ty­mi­set esim. väli­vuo­den vuoksi tai keski­mää­räi­sesti ripeämpi suoriu­tu­mi­nen näkyvät tässä kuvaa­jassa selvästi.

Data tarjoaa mahdol­li­suu­den myös yksit­täis­ten opin­to­jak­so­jen arvo­sa­na­ja­kau­mien tarkas­te­luun ja vertai­luun vuosit­tain. Tällöin esimer­kiksi kuraat­tori voi löytää tutkin­non suorit­ta­mi­sen yleisiä kipu­pis­teitä ja pohtia tarvit­ta­via tuki­toi­men­pi­teitä yhdessä opet­ta­jan kanssa.

Myös ryhmien keski­mää­räi­siä arvo­sa­noja voidaan verrata keske­nään koko tutkin­non ajalta. Näin saadaan nopeasti selville ryhmien väliset eroa­vai­suu­det ja lähteä ongel­ma­ti­lan­teissa etsi­mään juuri­syitä ja ratkai­suja ryhmän toimin­nan parantamiseen.

Viimei­senä mitta­rina on opin­to­jak­soilla olevien tehtä­vien palau­tus­ti­lanne. Suodat­ti­mina voidaan käyttää saapu­mis­ryh­mää ja/tai tiet­tyjä opin­to­jak­soja. Tällöin saadaan lähes reaa­liai­kai­nen kuva opis­ke­li­jan aktii­vi­suu­desta opintojaksoilla.

Kaikki edellä kuvatut mitta­rit kutsu­vat ohjaa­jaa tutki­maan opis­ke­li­jan tilan­netta tarkem­min. Suoria johto­pää­tök­siä ei voi analy­tii­kan tuot­ta­masta tiedosta tehdä, vaan on syytä käydä tarkas­ta­massa tilanne tarkem­min Peppi-opin­to­jär­jes­tel­mästä. Tämän lisäksi opinto-ohjaa­jalla, opet­ta­ja­tuu­to­rilla tai kuraat­to­rilla voi olla opis­ke­li­jan tilan­netta selit­tä­vää tietoa, jonka selvit­tä­mi­sen jälkeen voidaan päättää seuraa­vista ohjauk­sen toimenpiteistä.

Ensim­mäi­set tulok­set ovat olleet lupaavia

Kint­tu­polku-analy­tiik­kaa on koepon­nis­tettu nyt kahden vuoden ajan. Parhail­laan kehi­tys­työn alla on opis­ke­li­jan akti­voi­mi­nen oman oppi­mi­sa­na­ly­tiik­ka­da­tan hyödyn­tä­mi­seen mm. osana reflek­tii­vistä työs­ken­te­lyä. Järjes­telmä lähet­tää huoli­vies­tin kahden viikon passii­vi­suu­den jälkeen ja jos tilanne ei muutu, siitä kahden viikon jälkeen lähtee uusi viesti opis­ke­li­jalle ja hänen opinto-ohjaa­jal­leen. Tällöin voidaan toivot­ta­vasti vielä korjata tilan­netta ja saattaa opis­ke­lija takai­sin normaa­lin etene­mi­sen polulle.

Kare­liassa otetaan syksyllä 2023 käyt­töön uusi Moodle ja uusi palve­lun­tar­joaja. Tämä tuo käyt­töön integroi­tua analy­tiik­kaa ja kehi­tys­työnä nykyi­sen analy­tii­kan tieto­jen kerää­mi­sen logiik­kaan tehdään tekni­siä muutok­sia. Itse työkalu ei muutu.

Analy­tii­kan mitta­ris­toja mieti­tään edel­leen yhteis­työssä opis­ke­li­joi­den kanssa. Mukaan pyri­tään kehit­tä­mään myös laadul­li­sia mitta­reita, jotka voivat reagoida tai vähin­tään selit­tää opis­ke­li­jan tilannetta.

Kelan pilo­tissa on hyödyn­netty edellä kuvat­tuja mitta­reita. Mitta­rit ovat ensin kiin­nit­tä­neet huomiota tiet­tyi­hin opis­ke­li­joi­hin, jonka jälkeen kunkin yksit­täi­sen opis­ke­li­jan tilanne on tarkis­tettu Pepistä. Tämän jälkeen on kysytty opinto-ohjaa­jilta heidän näke­mys­tään kysei­sitä opis­ke­li­joista. Jos huoleen on aihetta, kuraat­tori kontak­toi opis­ke­li­joita ja pyytää luvan Kelan yhtey­den­ot­toon. Luvan anta­nei­den yhteys­tie­dot on tämän jälkeen toimi­tettu Kelalle.

Viimei­sim­missä pilo­teissa Kela on halun­nut keskit­tyä ensim­mäi­sen vuoden opis­ke­li­joi­hin. Analy­tiik­kaa ei voitu näissä käyttää tehok­kaasti hyväksi johtuen eri koulu­tus­ten käytän­teistä Moodle-alustan käytössä, opet­ta­jien omista mieli­pi­teistä analy­tii­kan käyt­töön opin­to­jak­soilla tai usean koulu­tusor­ga­ni­saa­tion tieto­jen siir­ty­mi­seen liit­ty­vistä kysy­myk­sistä. Muuten analy­tiikka on hyvä renki ohjauk­selle ja tehos­taa opis­ke­li­ja­mas­san läpikäyntiä.

Kehi­tys­työ jatkuu osana Kelan ja Kare­lian pilotointia

Kehi­tys­työn aikana Kelan ja Kare­lian yhteis­työ on ollut tiivistä. Proses­sin eri vaiheita analy­soi­tiin jokai­sen pilotin eri vaiheissa, pohdit­tiin, miten kritee­rei­hin sopi­vien opis­ke­li­joi­den löyty­mi­nen onnis­tui, miten kontak­tointi toimi, saatiinko pilo­teilla toivot­tuja tulok­sia ja mitä opis­ke­li­joille kuuluu Kelan antaman ohjauk­sen jälkeen. Jatku­van kehi­tys­työn ja analy­soin­nin myötä yhteis­työ ja toimin­ta­malli kehit­tyy edel­leen. Seuraava pilotti toteu­te­taan kesä­kuussa 2023. Pilot­tiin opis­ke­li­jat seulo­taan oppi­mi­sa­na­ly­tii­kan avulla ja varsi­nai­nen kontakti toteu­te­taan ns. kolmi­kan­ta­neu­vot­te­luna. Kelan puhelut korva­taan yhtei­sillä ohjaus­kes­kus­te­luilla, joissa mukana on opis­ke­lija, Kelan asian­tun­tija sekä Kare­lian edus­taja. Tällä pyri­tään saamaan opis­ke­li­jalle koko­nais­val­tai­nen tuki ilman tiedon­siir­ron haasteita.

Tule­vai­suu­den tavoit­teena on levit­tää toimin­ta­mal­lia katta­vasti koko Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­luun ja saada toimin­taan mukaan myös YTHS. Onnis­tu­mis­ten kautta tavoit­teena on levit­tää toimin­ta­mal­lia Suomen muihin ammat­ti­kor­kea­kou­lui­hin sekä Kelan muihin vakuutuspiireihin.


Kirjoit­ta­jat:

Päivi Laak­ko­nen, opin­to­ku­raat­tori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Joni Ranta, lehtori, opinto-ohjaaja, Karelia-ammattikorkeakoulu

Artik­ke­li­kuva: Freepik