Oppi­mis­muo­toi­lun hyödyn­tä­mi­nen koulu­tus­ten suunnittelussa

Elämme työelä­män jatku­vassa murrok­sessa. Muutok­set kohdis­tu­vat niin työteh­tä­viin ja ammat­tei­hin kuin työssä tarvit­ta­vaan osaa­mi­seen. Jatku­van oppi­mi­sen merki­tys koros­tuu kaik­kien kohdalla, ei yksin työn­te­ki­jöi­den, vaan myös orga­ni­saa­tioi­den. Työelä­män kään­teet haastaa korkea­kou­lut ja muut koulut­ta­jaor­ga­ni­saa­tiot miet­ti­mään uusia näkö­kul­mia ja mene­tel­miä osaa­mi­sen jatku­vaan kehit­tä­mi­seen. Oppi­joi­den osal­lis­ta­mi­nen jo koulu­tuk­sen suun­nit­te­lu­pro­ses­siin edistää sekä oppi­joi­den että työelä­män tule­vai­suu­den tarpei­den huomioi­mi­sen entistä parem­min. Tällai­sessa suun­nit­te­lussa hyödyn­ne­tään oppi­mis­muo­toi­lua, sen keskiössä on oppi­ja­läh­töi­syy­den lisäksi oppi­mi­nen. Taus­ta­teo­riana oppi­mis­muo­toi­lussa on sosio­kon­struk­ti­vis­ti­nen oppimisteoria.

Mitä on oppimismuotoilu?

Oppi­mi­sen muotoilu koulu­tuk­sessa nähdään syste­maat­ti­sena yhtei­söl­li­senä proses­sina, jossa oppijan teke­mi­nen on keskiössä ja jossa digi­taa­li­set ratkai­sut integroi­daan peda­go­gi­sesti mielek­käällä tavalla oppi­mi­sen proses­siin (Marstio 2021). Oppi­mis­muo­toi­lua tai oppi­mi­sen muotoi­lua (lear­ning design) on hyödyn­netty alun perin digi­taa­lis­ten alus­to­jen, oppi­mi­sym­pä­ris­tö­jen ja digi­taa­lis­ten koulu­tus­ten oppi­ja­läh­töi­seen suun­nit­te­luun. Nykyi­sin sitä käyte­tään koulu­tus­ten lisäksi myös jatku­vaa oppi­mista mahdol­lis­ta­vien toimin­ta­ta­po­jen, proses­sien, raken­tei­den sekä erilais­ten oppi­mista tuke­vien yhtei­sö­jen ja ympä­ris­tö­jen yhteis­ke­hit­tä­mi­seen orga­ni­saa­tioissa. (Mutka 2022.)

Oppi­mis­muo­toi­lussa koros­tuu oppi­mi­sen johta­mi­nen ja oppi­mis­myön­tei­nen oppi­mis­kult­tuuri. Yhteis­ke­hit­tä­mi­seen voivat osal­lis­tua orga­ni­saa­tion henki­lös­tön lisäksi myös orga­ni­saa­tion asiak­kaat, kump­pa­nit ja ympä­röivä ekosys­teemi. (Mutka 2019) Työelä­mässä yhtei­söl­li­nen oppi­mi­nen on erityi­sen tärkeää. Tämä mahdol­lis­tuu esimer­kiksi mikro-oppi­mis­tuo­kioina, joita voivat olla kolle­goille tiedon jaka­mi­nen ja opet­ta­mi­nen, yhtei­nen kehit­tä­mi­sen dialogi (Kallio 2023) sekä vertais­men­to­rointi (Reijo­nen 2023).

Oppi­mis­muo­toi­lussa yhdis­ty­vät muotoi­lua­jat­telu, oppijan tarpeet ja ajat­te­lu­ta­vat (mindset) sekä yhtei­söl­li­sen oppi­mi­sen työka­lut.  Muotoi­lua­jat­telu (design thin­king) sisäl­tää palve­lu­muo­toi­lun ja käyt­tä­jä­kes­kei­sen suun­nit­te­lun mene­tel­miä ja työka­luja. (Mutka 2022) Oppi­mis­muo­toi­lussa hyödyn­ne­tään myös oppi­mi­sen psyko­lo­giaa ja peda­go­giaa. Näiden teki­jöi­den avulla voidaan tuottaa oppi­ja­läh­töistä ja oppijan psyko­lo­gi­set tarpeet huomioi­vaa opetusta ja peda­go­gi­sia proses­seja (Huhta­nen 2019a). Oppi­mis­muo­toi­lun lähtö­koh­tana on siis oppi­mi­nen. Työelä­mässä tarvi­taan entistä enemmän tule­vai­suu­teen katso­vaa ja kette­rää oppi­mista, jolloin oppi­jalla on kyky oppia nopeasti ja sovel­taa oppi­maansa käytän­nön toimin­naksi työs­sään (ks. esim. Otala 2021, Mutka 2022).

Oppi­mis­muo­toi­lu­pro­sessi on iteratiivinen

Oppi­mis­muo­toi­lu­pro­sessi etenee itera­tii­vi­sesti, itseään tois­ta­vasti. Proses­sia toteu­te­taan syste­maat­ti­sesti, luovasti ja yhtei­söl­li­sesti ottaen mukaan proses­sin loppu­käyt­tä­jät eli tulevat oppijat. Kun oppijat ovat koulu­tus­pro­ses­sin suun­nit­te­lussa mukana, saadaan toteu­tet­tua oppi­ja­läh­töi­nen koulutus.

Muotoi­lu­pro­sessi käyn­nis­tyy asia­kas­ym­mär­ryk­sen kerää­mi­sellä. Sen jälkeen jatke­taan asia­kas­läh­töi­sellä suun­nit­te­lulla, proto­tyy­pin raken­ta­mi­sella sekä iteraa­tioilla, joissa saata­van palaut­teen avulla proto­tyyp­piä jatko­ke­hi­te­tään kette­rästi tarpei­den määrit­te­lyä tarken­taen. (kuva 1).

Tule­vai­suu­den työ ESR -hank­keessa on tehty oppi­mis­muo­toi­lu­ko­kei­luja työelä­män kanssa. Kokei­luissa työelä­män edus­ta­jat osal­lis­tui­vat koko muotoi­lu­pro­ses­siin aktii­vi­sina toimi­joina. Koulu­tusor­ga­ni­saa­tion rooli keskit­tyi muotoi­lu­pro­ses­sin fasi­li­toin­tiin. Hank­keessa halut­tiin saada kokei­lu­jen avulla tietoa siitä, miten työelä­män toimi­jat kokevat koulu­tuk­sen suun­nit­te­lun muotoi­lun avulla ja miten oppi­mis­muo­toi­lua hyödyn­tä­mällä voidaan paran­taa koulu­tuk­sen kohden­tu­mista. Työelä­män toimi­joi­den tavoit­teena oli, että koulu­tus palveli oppi­joi­den tarpeita ja, että se oli vaikuttavuttavaa.

Oppi­mis­muo­toi­lu­pro­ses­sin vaiheet

Seuraa­vassa kuvassa 1 on kuvattu hank­keen kokei­luissa käytetty oppimismuotoiluprosessi.

Oppi­mis­muo­toi­lun avulla voidaan suun­ni­tella esimer­kiksi koko­nai­sia opin­to­jak­soja, mikro-opin­toja ja yksit­täi­siä opin­to­jak­so­jen moduu­leita. Opinnon suun­nit­telu käyn­nis­tyy havai­tusta tarpeesta ja ongel­masta, johon haetaan ratkai­sua. Myös Tule­vai­suu­den työ -hank­keen pilo­teissa lähdet­tiin liik­keelle tarpeesta ja tunnis­tet­tiin ongelma, johon lähdet­tiin muotoi­le­maan koulu­tusta. Tuol­loin huomat­tiin, että on tärkeää arvioida tunnis­tet­tuun ongel­maan liit­ty­vät laajem­mat tule­vai­suu­den näkymät esimer­kiksi toimin­taym­pä­ris­tössä tapah­tu­vista muutok­sista tai uusista osaa­mis­tar­peista. Näitä tietoja hyödyn­net­tiin tarpeen mukaan oppi­mis­muo­toi­lu­pro­ses­sin I-III vaiheissa.

On tärkeää, että proses­sissa edetään avoimin mielin ja posi­tii­vi­sella asen­teella, sillä aluksi tunnis­tettu tarve voi muuttua muotoi­lu­pro­ses­sin aikana. Näin kävi myös Tule­vai­suu­den työ -hank­keen piloteissa.

Tarpeen tunnis­ta­mi­sen jälkeen hanki­taan tietoa oppi­joista, heidän tarpeis­taan, asen­teis­taan, moti­vaa­tios­taan ja unel­mis­taan sekä siitä, mitkä asiat tukevat heidän oppi­mista parhai­ten. Oppi­mista perso­noi­daan näin oppi­ja­läh­töi­seksi. Tällä tavalla saadaan muodos­tet­tua ymmär­rys oppi­joista sekä heidän oppimisestaan.

Seuraa­vaksi muotoil­laan oppi­mi­sen tavoit­teet ja sisäl­löt. Kerätyn taus­ta­tie­don ja oppi­jaym­mär­ryk­sen avulla pysty­tään tunnis­ta­maan osaa­mis­tar­peet ja muodos­ta­maan niitä vastaa­vat oppi­mis­ta­voit­teet. Samalla selvi­te­tään, millais­ten sisäl­tö­jen avulla voidaan vastata kuhun­kin oppimistavoitteeseen.

Tämän jälkeen vali­taan oppi­mista tukevat mene­tel­mät, työka­lut ja oppi­mis­teh­tä­vät. Suun­nit­te­lu­pro­ses­sissa on tärkeää huomioida näyt­töön perus­tuva tieto oppi­mi­sesta. Oppi­misp­sy­ko­lo­gi­nen tutki­mus nostaa­kin tärkeiksi oppi­mi­seen vaikut­ta­viksi teki­jöiksi moti­vaa­tion, muistin, tark­kaa­vai­suu­den ja emoo­tioi­den tuke­mi­sen, jotka huomioi­daan muotoi­lu­pro­ses­sissa (Huhta­nen 2019b).

Nykyi­sin on paljon mahdol­li­suuk­sia hyödyn­tää uuden­lai­sia digi­taa­li­sia työka­luja oppi­mi­sen tukena. On tärkeää, että työka­luja hyödyn­ne­tään peda­go­gi­sesti mielek­käällä tavalla. Työka­lu­jen ja mene­tel­mien valin­nan lisäksi on päätet­tävä, millai­sessa ympä­ris­tössä ja miten oppi­mi­nen tapah­tuu oppi­joille parhaiten.

Kahdessa ensim­mäi­sessä vaiheissa saadaan arvo­kasta tietoa siitä, miten toteu­tet­tuna oppi­mis­ta­voit­teet saavu­te­taan parhai­ten. Oppi­mi­nen voi tapah­tua lähi-, etä- verkko-, moni­muoto- tai hybri­dio­pis­ke­luna. Myös tarve mikro-oppi­mi­sen hyödyn­tä­mi­selle saadaan esille. Mikro-oppi­mi­sessa oppi­mi­nen pilko­taan pieniin, lyhyi­siin oppi­mis­tuo­kioi­hin tai mikro-opin­toi­hin. Erilais­ten oppi­mi­sak­ti­vi­teet­tien, kuten podcas­tien, videoi­den, testien, teks­tiar­tik­ke­lien käytöllä voidaan rikas­taa oppi­mista sekä yllä­pi­tää moti­vaa­tiota ja tark­kaa­vai­suutta (kuva 2). Myös inte­rak­tii­vi­set virtu­aa­li­to­del­li­suu­den akti­vi­tee­tit voivat olla toimi­via oppi­mi­sen hetkiä.

Oppi­mis­muo­toilu auttaa tuomaan näky­väksi oppi­mi­sen mahdol­lis­ta­van koulu­tuk­sen suun­nit­te­lua. Apuna oppi­mi­sen polun visua­li­soin­nissa voidaan käyttää erilai­sia canvas-pohjia, joita tehdään esimer­kiksi Miro-valko­tau­lulla. Samalla raken­ne­taan myös peda­go­gista käsi­kir­joi­tusta. Visua­li­soin­tiin kootaan aiem­missa vaiheissa saatu tieto ja suun­ni­teltu oppi­mi­sen etene­mi­nen oppijan näkö­kul­masta. Visua­li­sointi kuvaa, millai­sen reitin oppija kulkee oppi­mi­sen polulla, jotta hän saavut­taa asete­tut tavoit­teet. Samalla suun­ni­tel­laan, kuinka oppijaa ja ryhmässä oppi­mista fasi­li­toi­daan oppi­mis­po­lulla. Visua­li­soin­nin avulla voidaan vielä kriit­ti­sesti arvioida yhdessä suun­ni­tel­tua koko­nai­suutta ja tehdä tarvit­ta­vat muutok­set ennen iteraa­tio­pro­ses­sia. Suun­nit­te­luun ei kuiten­kaan niin sano­tusti juututa, vaan varsi­nai­nen kehit­tä­mis­työ tapah­tuu kette­rien kokei­lu­jen myötä ja oppi­joilta saadun palaut­teen perusteella.

Koulu­tuk­sen arviointi tulee suun­ni­tella huolella. On tärkeää pohtia, miten koulu­tuk­sen vaikut­ta­vuutta arvioi­daan. Koulu­tuk­sen kokei­lussa kerä­tään aktii­vi­sesti palau­tetta osal­lis­tu­jilta siitä, miten tyyty­väi­siä oppijat ovat olleet koulu­tuk­seen ja mitä he ovat oppi­neet. Saadun palaut­teen avulla kehi­te­tään koulu­tusta jatku­vasti sen elin­kaa­ren aikana. Arvioin­tia tulee tehdä, jos mahdol­lista, myös toimin­nan tasolla eli miten oppija on siir­tä­nyt opitun toimin­taan ja millaista hyötyä sillä on ollut esim. orga­ni­saa­tion toimin­taan. Lisäksi arvioi­daan myös toteu­tu­nutta muotoi­lu­pro­ses­sin ja yhteis­ke­hit­tä­mi­sen onnistumista.

Oppijat mukana muotoiluprosessissa

Kuten edeltä käy ilmi, muotoi­lu­pro­ses­sissa koros­tuu se, että oppijat ovat mukana koko proses­sin ajan. Vaikka prosessi etenee tietyllä tapaa vaiheit­tain, on kyse erit­täin luovasta, kette­rästä ja eri vaihei­siin jatku­vasti palaa­vasta proses­sista. Tämä huomat­tiin myös Tule­vai­suu­den työ -hank­keen pilo­teissa. Yhtei­nen suun­nit­te­lu­pro­sessi mahdol­listi myös merki­tyk­sel­li­sen yhtei­sen dialo­gin työelä­män toimi­joi­den kanssa, jossa saatiin suun­ni­tel­tua laaduk­kaam­pia ja parem­min oppi­joi­den tarpeet huomioi­via oppi­mis­ko­ke­muk­sia ja koulu­tusin­ter­ven­tioita, joissa tekno­lo­gi­set ratkai­sut tukivat oppimista. 

---

Kirjoit­ta­jat:

Päivi Sihvo, lehtori, projek­ti­pääl­likkö, Karelia-ammattikorkeakoulu

Minna Rokkila, opetus­tek­no­lo­gia-asian­tun­tija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Risto Salmi­nen, opetus­tek­no­lo­gia-asian­tun­tija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Maarit Igna­tius, opet­taja, opinto-ohjaaja, Karelia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet:

Huhta­nen, A. 2019a. Verkko-oppi­mi­sen muotoi­lu­kirja – Käytän­nön työka­luja laaduk­kaan verkko-oppi­mi­sen muotoi­luun. Fitech Netwok Univer­sity. Aalto-yliopisto. Saata­vissa: https://fitech.io/app/uploads/2019/09/Verkko-oppimisen-muotoilukirja-v-1.4.1-web.pdf

Huhta­nen, A. 2019b. Miten oppi­mista tuetaan 2020-luvun työpai­kalla? Työn tuuli 1/2019. Henry ry. Saata­vissa: https://www.henry.fi/media/ajankohtaista/tyon-tuuli/tyontuuli_012019_20190613_links.pdf   

Kallio, P., Saari­nen, S., Marja­nen, T. Kurku­pää, T. & Siira, H. 2018. Jotta jokai­nen voisi oppia. Digi­taa­li­sen oppi­mi­sen suun­nit­telu & toteu­tus. Prosessi & työka­lut yhteis­ke­hit­tä­mi­seen. HAUS kehit­tä­mis­kes­kus Oy, Helsinki. Saata­vissa: https://indd.adobe.com/view/6a6a8357-a59a-493c-8700-589189bc1dc3

Kallio, P. 2023. Mikro-oppi­mi­nen työn lomassa. Esitys Tule­vai­suu­den työ ja oppi­mi­nen webi­naa­rissa 27.1.2023.

Marstio, T. 2021. Oppi­mi­sen muotoilu oppi­ja­läh­töi­sen kehit­tä­mi­sen ytimessä. Teok­sessa Marstio (toim.). 2021. Peda­go­gista uudis­tu­mista oppi­mi­sen muotoi­lun avulla. Laurea julkai­sut 173. Laurea-ammat­ti­kor­kea­koulu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/505722/Laurea%20Julkaisut%20173.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Mutka, V. 2019. Oppi­mis­muo­toilu on kette­rää, oppi­ja­läh­töistä kehit­tä­mistä. Blogi. MUKAMAS. learnig design.

Mutka, V. 2022. Mitä on oppi­mis­muo­toilu ja miten sen avulla luodaan oppivia työyh­tei­söjä? Blogi. MUKAMAS. learnig design.

Otala, L. & Meklin, S. 2021. Ketterä oppi­mi­nen 2. Stra­te­giasta käytän­töön. Kaup­pa­ka­mari. Viro: Meedia Zone OÜ.

Reijo­nen, M. 2023. Arjen oppi­mi­nen Elisassa. Esitys Tule­vai­suu­den työ ja oppi­mi­nen webi­naa­rissa 27.1.2023.

Artik­ke­li­kuva: Freepik