Pysähdy ja kohtaa!

Tällä kirjoi­tuk­sella kannus­tamme pohti­maan pääseekö lapsi, nuori tai perhe hyvin­voin­ti­aan koske­vassa palve­lun­tar­pees­saan kuljet­ta­jan paikalle? Vai käykö niin, että perhe istuu apukul­jet­ta­jan paikalla ja heidän asias­saan kuljet­ta­jana toimii­kin palve­lun tuot­taja tai järjestäjä?

Ihmis­läh­töi­syys nähdään palve­lusys­tee­min muutok­sessa onnis­tu­mi­sen edel­ly­tyk­senä. Muutok­sen nähdään onnis­tu­neen, kun orga­ni­saa­tiossa toimi­vien ihmis­ten teke­mi­nen muuttuu (Sten­vall & Virta­nen 2019, 19-27.) Orga­ni­saa­tio ja sen työn­te­ki­jät mahdol­lis­ta­vat hyvin­voin­tia ja terveyttä tuot­ta­vien palve­lu­jen järjes­tä­mi­sen ja toteuttamisen.

Perheille itsel­leen tulee tarjota kuljet­ta­jan paikka ja palve­lun tuot­ta­jan tulisi toimia apukul­jet­ta­jana, perheen rinnalla. Toisin sanoen palve­lut tulisi toteut­taa aidosti ihmis­läh­töi­sesti. Ihmisiä itseään tulisi aidosti kuulla palve­lu­jen sisäl­töön ja toteut­ta­mis­ta­poi­hin liit­tyen (Kaehne 2023, 101-102). 

Perhe­kes­kus­pe­ri­aat­teet tukevat ihmis­läh­töi­siä palveluita

Vasta­vuo­roi­nen kohtaa­mi­nen, osal­li­suu­den vahvis­ta­mi­nen, vies­tin­nän lisää­mi­nen ja yhteen­so­vit­ta­van työn edis­tä­mi­nen sisäl­ty­vät perhe­kes­kus­toi­min­nan keskei­siin peri­aat­tei­siin. Lasten, nuorten ja perhei­den vasta­vuo­roi­sella kohtaa­mi­sella tavoi­tel­laan arvos­ta­vaa ja kiiree­töntä kohtaa­mista. Tasa­ve­roi­nen, avoin ja suora keskus­telu lisää yhteistä ymmär­rystä usein moni­mut­kai­sista asioista. Yhtei­nen ymmär­rys edel­lyt­tää samoin ymmär­ret­tyjä käsitteitä. 

Kuvit­tele tilanne, jossa olet joskus lähte­nyt pala­ve­rista niin, että et ole ymmär­tä­nyt mistä siinä puhut­tiin? Tai pohti­nut mitä toinen tarkoitti sanoes­saan tuota, mutta tilanne ei ole ollut riit­tä­vän turval­li­nen, että olisit uskal­ta­nut kysyä? Omassa työs­sämme perhe­kes­kus­toi­mi­joina perheet ovat kuvan­neet tilan­teita, joissa on ollut vaikea ymmär­tää sote-ammat­ti­lais­ten käyt­tä­miä sanoja. 

Vaikeat sanat tai valmis­te­le­ma­ton tilanne vierai­den ihmis­ten kanssa, esimer­kiksi verkos­to­neu­vot­te­luissa, tuo tunteet ohit­ta­mi­sesta ja turvat­to­muu­desta. Tällöin tulee helposti kokemus siitä, että on toimin­nan kohde, ei osal­li­nen omassa asias­saan. Kohtaa­mi­sissa synty­neet kiel­tei­set koke­muk­set heijas­tu­vat vali­tet­ta­vasti usein haluk­kuu­teen puhua vanhem­muu­desta tai lapsista. (Solan­taus & Niemelä 2016, 23).

Kohtaa­mi­nen on ohit­ta­mi­sen vasta­kohta. Myötä­tun­toi­sen ja myön­tei­sen kohtaa­mi­sen tiede­tään lisää­vän posi­tii­vista ener­giaa ja paran­ta­van kogni­tii­vista suori­tus­ky­kyä. (Pessi 2014, 183). Perheet ovat kerto­neet, että onnis­tu­nut kohtaa­mi­nen on lisän­nyt turval­li­suu­den tunnetta, antanut rohkeutta kysyä ammat­ti­lai­selta tai kertoa itselle herkistä aiheista ja siten lisän­nyt yhteistä ongelmanratkaisua. 

Yhtei­nen ymmär­rys on kumppanuutta

Yhdessä muodos­tettu ymmär­rys rikkoo myytin siitä, että ammat­ti­lai­sella on ainoat oikeat avaimet ratkaista ongelma. Yhtei­nen ymmär­rys saavu­te­taan vasta­vuo­roi­sella sekä kiireet­tö­mällä kohtaa­mi­sella, joka mahdol­lis­taa tasa­ve­roi­suu­den tunteen ja kump­pa­nuu­den syntymisen. 

Kohtaa­mi­sesta puhu­mi­nen on helpom­paa, kuin sen toteut­ta­mi­nen. Ammat­ti­lai­sena olemme pirul­li­sen ongel­man äärellä. Olisi tärkeä löytää itsestä rauha kohdata ja olla läsnä, vaikka ympä­röivä kiire ei antaisi meille armoa. Voi olla, että totut­tuja tapoja tuottaa palve­luja pitää muuttaa perhei­den tarpei­den mukai­seksi. Se toden­nä­köi­sesti kannat­taa. Kun kohtaa­mi­nen onnis­tuu, tulee lapsen, nuoren ja perheen oman elämän asian­tun­ti­juus näky­väksi ja osal­li­suus vahvistuu.

Perheet odot­ta­vat, että palve­luissa toimi­taan heidän hyvin­voin­ti­aan edis­tä­västi. Siihen voidaan pyrkiä monella eri tavalla. Työelä­mässä selvi­tään yhdis­tä­mällä toimi­joi­den voimat ja hyödyn­tä­mällä kaikki mahdol­li­set käytet­tä­vissä oleva asian­tun­ti­jat, etenkin perhei­den itsensä asiantuntemus. 

Lopuksi – löysitkö vastauk­sen, kuka viimei­sim­mässä asia­kas­koh­taa­mi­ses­sasi istui kuskin paikalla? Toisille perheille riittää, että joku käy välillä istu­massa rinnalla apukus­kin paikalla. Toisissa tilan­teissa tarvi­taan enemmän tukea ja opas­tusta ja silloin on hyödyl­listä olla mukana opetus­pol­ki­met. Tavoit­tee­na­han on toimiva arki, jotta voimme levol­li­sella mielellä jäädä vilkut­ta­maan turval­lista matkaa. 

Kohtaa­mi­nen ja vuoro­vai­ku­tus kulkee läpi­leik­kaa­vana teemana toimin­ta­te­ra­pia­kou­lu­tuk­sen amma­til­li­seen kasvuun suun­taa­vien opin­to­jen sisäl­löissä. Koulu­tus alkaa Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa elokuussa 2023.

Tässä kirjoi­tuk­sessa lähes­tyimme kohtaa­mista lasten- ja perhei­den näkö­kul­masta. Teema on yhtä tärkeä eri tilan­teissa olevien ja eri-ikäis­ten ihmis­ten kanssa toimiessa.

Tämä teksti on kirjoi­tettu työelä­mäyh­teis­työssä Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun ja Pohjois-Karja­lan hyvin­voin­tia­lu­een, Siun soten kanssa. Kirjoit­ta­jat ovat monia­lai­sen ja perhe­kes­kei­sen työn sekä palve­luin­te­graa­tion vannoi­tu­neita kannattajia. 

---

Kirjoit­ta­jat:

Sanna Tiainen, toimin­ta­te­ra­piao­pet­taja, toimin­ta­te­ra­peutti, fysio­te­ra­peutti, Karelia-ammattikorkeakoulu

Tuija Kling­berg, projek­ti­suun­nit­te­lija, toimin­ta­te­ra­peutti, Pohjois-Karja­lan Hyvin­voin­tia­lue, Siun sote 

---

Kaehne, A. 2023. Edito­rial: Taking stock of the discipline. Journal of Inte­gra­ted care 31 (2) 2023, 101-102. 

Pessi, A. B. 2014. Myötä­tunto onnen lähteenä, 179-199. Teok­sessa: Uusi­talo-Malmi­vaara (toim.) 2014. Posi­tii­vi­sen psyko­lo­gian voima. PS-kustannus.

Solan­taus, T. & Niemelä M. 2016. Perhe­te­ra­pia 1/2016, 21-33. 

Sten­vall, J. & Virta­nen, P. 2021. Ihmis­kes­kei­nen hallin­non uudis­ta­mi­nen. Hallin­to­re­for­mien toteu­tus moni­mut­kai­sessa yhteis­kun­nassa. Tietosanoma.

Artik­ke­li­kuva: rawpixel.com