Itä-Suomen kirjas­to­päi­vät – työhy­vin­voin­tia ja verkostoitumista

Perin­tei­set Itä-Suomen kirjas­to­päi­vät järjes­tet­tiin jälleen 7.-8.6.2023 ja tällä kertaa päiviä isännöi Kuopion kaupun­gin­kir­jasto. Päiville osal­lis­tuu kirjas­to­vä­keä niin tieteel­li­sistä (ammat­ti­kor­kea­kou­lut, yliopis­tot) kuin ylei­sistä kirjas­tois­ta­kin maan­tie­teel­li­sesti laajalta alueelta.  Alueen suurim­mista kaupun­geista, Joen­suusta ja Kuopiosta osal­lis­tu­jia oli luon­nol­li­sesti eniten, mutta myös esimer­kiksi Juuasta ja Mikke­listä oli päivillä edustajia.

Kirjas­to­päi­vien aiheena tänä vuonna oli ”Palve­lut sähköis­tä­vät – kirjas­to­työn uudet muodot”, aihe joka on erit­täin ajan­koh­tai­nen kaikilla kirjas­to­sek­to­reilla. Keski­viik­kona 7.6. ohjel­man pain­opiste oli luen­noissa ja tors­taina 8.6. asiaa lähes­tyt­tiin panee­li­kes­kus­te­lun, työpa­jo­jen ja vuoro­vai­ku­tus­kou­lut­ta­jan opein.

Työhy­vin­voin­tia kahdesta näkökulmasta

Ensim­mäi­nen puhuja, Itä-Suomen yliopis­ton terveysp­sy­ko­lo­gian profes­sori Taina Hintsa, puhui työter­vey­destä, työhy­vin­voin­nista ja työssä jaksa­mi­sesta ja oman työhy­vin­voin­nin edis­tä­mi­sestä. Hintsa korosti myös hyvin­voin­tia voima­va­rana, jonka avulla voi vaikut­taa itseään koske­viin asioi­hin, kokea itsensä myön­tei­seksi ja pärjätä erilai­sissa haas­ta­vissa tilan­teissa omassa ympäristössään.

Hyvin­voin­tia voi edistää monilla erilai­silla keinoilla, sekä työssä että vapaa-ajalla. Hintsa nosti esille erityi­sesti myön­tei­set tunteet, merki­tyk­sel­li­syy­den, aikaan­saa­mi­sen, uppou­tu­mi­sen ja flow-tilaan pääse­mi­sen. Ihmis­suh­tei­den ja sosi­aa­li­sen tuen edis­tä­mi­sen keinoista hän korosti erityi­sesti erilai­suu­den hyväk­sy­mistä ja esimer­kiksi työyh­tei­sössä ihmis­ten yksi­löl­li­siä ja erilai­sia tapoja tehdä töitä. Hintsa myös esitti, että oman työhy­vin­voin­nin edis­tä­mi­seksi kannat­taisi laatia suun­ni­telma, jossa voisi pohtia mm. mihin asioi­hin pitäisi kiin­nit­tää huomiota työssä jaksa­mi­sessa, millai­sia tekoja niiden edis­tä­mi­seksi tarvi­taan ja mihin asioi­hin orga­ni­saa­tiossa tulisi kiin­nit­tää huomiota, jotta työn­te­ki­jät voisi­vat hyvin ja jaksai­si­vat paremmin.

Keski­vii­kon toisena puhu­jana oli dosentti Kaarina Mönk­kö­nen, hänkin Itä-Suomen yliopis­tosta. Mönk­kö­nen puhui työyh­tei­sö­tai­doista digia­jassa ja painotti sitä, että työelämä on viime vuosina kokenut suuren muutok­sen, jossa staat­ti­sesta tilasta ollaan siir­rytty jatku­van muutok­sen tilaan. Etätyöt, hybri­di­työ ja muut nyky­ai­kai­set työn teke­mi­sen mallit ovat tätä päivää ja niistä ei ole paluuta ”vanhaan”. Mönk­kö­sen mukaan tämä koros­taa enti­ses­tään epävi­ral­lis­ten kohtaa­mis­ten merki­tystä työyh­tei­söissä, tarkoit­taen kahvi­pöy­tä­kes­kus­te­luja, käytä­vä­ta­paa­mi­sia jne. Mönk­kö­nen puhui myös kuule­mi­sen ja kuun­te­le­mi­sen eri tasoista ja siitä, miten tärkeää on tulla työssä ja työyh­tei­sössä kuulluksi.

Työn tuunaa­mi­sesta työvoi­man riittävyyteen

Kolman­tena puhui Elina Kähö, palve­lu­pääl­likkö Helsin­gin yliopis­ton kirjas­tosta. Kähön aiheena oli työn­te­kijä uusien tekno­lo­gioi­den muutok­sessa ja erityi­sesti Kähö puhui työn tuunauk­sesta. Työn tuunauk­sen avulla työn­te­kijä voi hallita sekä työnsä vaati­muk­sia että voima­va­roja ja painot­taa oman työn arvoja, vahvuuk­sia, omaa osaa­mista ja tarpeita. Työn tuunaa­mi­sen tarkoi­tuk­sena on lisätä työn­te­ki­jän työhy­vin­voin­tia, työssä jaksa­mista, työn imua ja työn merki­tyk­sel­li­syy­den hahmot­ta­mista. Erilai­sia työn tuunaa­mi­sen tapoja ovat mm. näkö­kul­man vaih­ta­mi­nen, työn rajojen ja sisäl­lön muok­kaa­mi­nen esimer­kiksi uusia työvä­li­neitä käyt­tä­mällä, oman osaa­mi­sen kehit­tä­mi­nen, työn sosi­aa­lis­ten piir­tei­den muok­kaa­mi­nen ja työym­pä­ris­tön muok­kaa­mi­nen. Kähö painotti sitä, että jokai­sen kannat­taisi rohkeasti kokeilla uusia tapoja, vaikka loppu­tu­los ei olisi­kaan selvä. Mitään uutta kokei­le­malla ei mitään myös­kään saa. Lopuksi Kähö puhui vielä jokaista kosket­ta­vasta asiasta, eli tekno­stres­sistä ja teknoi­musta. Nyky­ai­kai­set digi­taa­li­set tekno­lo­giat ja työvä­li­neet voivat aiheut­taa sekä tekno­stres­siä että toisaalta myös innos­taa teknoi­muun asti.

Keski­vii­kon viimei­senä aiheena käsi­tel­tiin työvoi­man riit­tä­vyyttä Itä-Suomessa. Aiheesta puhui Anu Anti­kai­nen, Pohjois-Savon ELY-keskuk­sen tutkija ja KEHA-keskuk­sen kehit­tä­mis­asian­tun­tija. Koska kirjas­toala on koko­nai­suu­tena melko pieni, ihmisiä työl­lis­tävä ala Itä-Suomessa, Anti­kai­nen puhui lähinnä ylei­sellä tasolla kaik­kien alojen työvoi­man saata­vuu­desta Itä-Suomen (Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo) alueella. Keskus­te­lussa nousi kuiten­kin esiin, että kirjas­toa­lan työvoi­man saata­vuu­dessa on Itä-Suomessa alueel­li­sia eroa­vai­suuk­sia ja varsin­kin pienem­mille paik­ka­kun­nille on vaikea saada rekry­toi­tua ammat­ti­tai­toista henki­lö­kun­taa. Itä-Suomen kirjas­toissa näkyy myös se, että kirjas­toa­lan koulu­tusta ei järjes­tetä missään alueen oppi­lai­tok­sessa, eikä ole järjes­tetty moneen vuoteen.

Viral­li­sen ohjel­man jälkeen oli mahdol­li­suus osal­lis­tua myös vapaa­eh­toi­seen ilta­ti­lai­suu­teen Itä-Suomen yliopis­ton Kuopion kampuk­sella. Tarjolla oli pientä purta­vaa, musiik­kia, verkos­toi­tu­mista kolle­goi­den kesken ja mahdol­li­suus tutus­tua kampuk­sen uudis­tet­tuun kirjastoon.

Tervei­siä Itä-Suomen kirjastoista

Torstai alkoi Itä-Suomen kirjas­to­jen johta­jien kuulu­mis­kier­rok­sella ja jatkui samojen henki­löi­den panee­li­kes­kus­te­lulla. Puhu­jina olivat Pekka Malvela (Karelia), Päivi Savi­nai­nen (Kuopion kaupun­gin­kir­jasto), Ari Muhonen (UEF), Suvi Pirnes-Toiva­nen (Joen­suun seutu­kir­jasto), Johanna Veste­ri­nen (Varas­to­kir­jasto), Pekka Uotila (XAMK), Piia Kontio (Mikke­lin seutu­kir­jasto) sekä Mira Juppi (Savonia).

Aluksi jokai­nen nosti esille oman työyh­tei­sön ajan­koh­tai­sia asioita, jotka ylei­sillä kirjas­toilla olivat keske­nään hyvin saman­kal­tai­sia ja toisaalta myös tieteellisillä/korkeakoulukirjastoilla hyvin yhte­ne­väi­siä. Yleisiä kirjas­toja kosketti erityi­sesti kansal­li­nen e-kirjasto, teki­jä­noi­keu­det sosi­aa­li­sessa mediassa, demo­kra­tia­työ sekä luku­taito niin lapsilla kuin aikui­sil­la­kin. Luku­taito nostet­tiin esille tieteel­lis­ten kirjas­to­jen­kin puheen­vuo­roissa, samoin digi­vi­sio, tule­vai­suu­den tilat, avoin tiede ja tutki­mus sekä oppi­lai­tos­ten tuleva rahoi­tus­malli. Halli­tus­oh­jel­maa ei vielä päivien aikaan ollut julkaistu, joten sen aset­ta­mat raamit mieti­tyt­ti­vät etukä­teen erityi­sesti varas­to­kir­jas­toa sekä ammat­ti­kor­kea­kou­lu­kir­jas­toja. Hiukan yllät­täen teko­ä­lystä ei juuri­kaan puhuttu, sitä vaan sivut­tiin muuta­maan kertaan, mutta suurem­paa keskus­te­lua siitä ei syntynyt.

Panee­li­kes­kus­te­lussa aiheita käsi­tel­tiin moni­puo­li­sesti kaik­kien kirjas­to­sek­to­rei­den näkö­kul­mista. Esille nousi­vat niin kirjas­toa­lan osaa­mis­tar­peet eri kirjas­to­jen lähtö­koh­dista kuin myös luku­tai­don ja kirjoi­tus­tai­don merki­tys ja kaik­kien kirjas­to­jen rooli niiden tuke­mi­sessa. Kirjas­tot kokoon­tu­mis­paik­koina ja uuden­lai­sina tiloina puhu­tut­ti­vat myös, ja yhteis­työn merki­tystä kaik­kien kirjas­toa­lan toimi­joi­den kesken koros­tet­tiin. Toivot­ta­vasti tule­vai­suu­dessa alueel­li­nen yhteis­työ eri alojen kirjas­to­jen kesken on osa kirjas­to­jen joka­päi­väistä toimintaa.

Päivien parasta antia uudet ideat ja verkostoituminen

Panee­li­kes­kus­te­lun ja lounaan jälkeen vuorossa oli työpa­ja­työs­ken­te­lyä. Valit­ta­vissa oli tule­vai­suus­työ­paja, moni­kult­tuu­ri­suus­työ­paja, 2 eri sisäl­töistä museo­kier­rosta ja kirjas­to­kier­ros. Itse valit­sin kirjas­to­kier­rok­sen Kuopion kaupun­gin­kir­jas­tossa, koska erilais­ten kirjas­to­ti­lo­jen näke­mi­nen ja kier­tä­mi­nen saa ajat­te­le­maan omankin kirjas­ton tiloja eri näkö­kul­masta. Vaikka Kuopion kaupun­gin­kir­jasto on yleinen kirjasto ja asia­kas­pro­fii­lil­taan hyvin erilai­nen kuin Kare­lian kirjasto, aina silmiin osuu joku ratkaisu tai asia, jota omissa tiloissa voi hyödyn­tää sellai­se­naan tai jatko­ja­los­taa omaan käyt­töön sopi­vaksi. Kuopiossa oli panos­tettu paljon visu­aa­li­suu­teen ja siihen, että aineis­tot ovat helposti selat­ta­vissa ja kirjo­jen kannet näky­villä. Myös kyltit ja opas­teet olivat erit­täin havain­nol­li­sia ja niiden perus­teella asiak­kaat varmasti löytä­vät sen, mitä etsivät.

Päivän viimei­senä puhu­jana tai parem­min­kin esiin­ty­jänä oli Virpi Raut­siala, vuoro­vai­ku­tus­val­men­taja ja Kuopion kaupun­gin­teat­te­rin näyt­te­lijä. Hän puhui vuoro­vai­ku­tuk­sesta työssä ja siitä, miten jatku­vasti vuoro­vai­ku­tamme niin asiak­kai­den, työyh­tei­sön kuin itsem­me­kin kanssa. Vuoro­vai­ku­tus ei ole pelkkää puhu­mista, vaan myös eleitä, ilmeitä, kehon­kieltä jne. Ihmis­ten eleiden luke­mi­nen onkin Raut­sia­lan mukaan kohtaa­mi­sen väline. Raut­sia­lan opeista erityi­sesti jäi mieleen ajatus siitä, että asiak­kaan kohtaa­mi­sessa tärkeintä on sanoit­taa, ei olettaa.

Itä-Suomen kirjas­to­päi­vien ohjelma oli tänä vuonna ehkä hiukan enemmän yleisiä kirjas­toja hyödyt­tävä, mutta taatusti päivistä oli hyötyä jokai­selle osal­lis­tu­jalle. Itsel­leni päivien tärkein anti oli verkos­toi­tu­mi­nen ja mahdol­li­suus kuulla, mitä muissa alueen kirjas­toissa tällä hetkellä tehdään, mitä asioita paino­te­taan ja mitä aiotaan tehdä tule­vai­suu­dessa. Kirjas­to­päi­viltä saa aina uusia ideoita omaan työhön ja vaikka kaikkea ei voisi heti toteut­taa, aina joku ajatuk­sen­poi­ka­nen jää mieleen itämään. Jatkos­sa­kin on tärkeää, että kirjas­to­päi­ville osal­lis­tu­taan niin laajalla osanot­ta­ja­jou­kolla kuin mahdollista.


Kirjoit­taja:

Noora Kont­turi, tieto­asian­tun­tija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Artik­ke­li­kuva: Vicente Serra / Kuopion kaupunki