Oppi­mi­seen houkut­te­le­van luen­to­vi­deon toteuttaminen

Luen­to­tal­lenne, verk­ko­luento, luen­to­vi­deo tai opetus­vi­deo on tullut jokai­selle korkea­kou­luo­pet­ta­jalle tutuksi opin­to­jen moni­muo­tois­tu­mi­sen myötä. Luento- ja opetus­vi­deoista on tullut tärkeä osa korkea-asteen koulu­tusta, ja ne ovat tärkeä sisäl­lön­ja­ko­vä­line erilai­sissa koulu­tuk­sissa ja oppi­mis­pro­ses­seissa (flipped, blended ja remote lear­ning). Nykyi­sin saata­villa olevan tekno­lo­gian avulla opet­ta­jat voivat luoda korkea­laa­tui­sia videoita pienin kustan­nuk­sin ja vaati­mat­to­malla ajal­li­sella panos­tuk­sella. (Krumm ym. 2022.) 

Tässä artik­ke­lissa kuva­taan oppi­mi­seen houkut­te­le­van luen­to­vi­deon toteut­ta­mi­seen liit­ty­viä perus­pe­ri­aat­teita ja käytän­nön vink­kejä. Tässä artik­ke­lissa luen­to­vi­deolla tarkoi­te­taan tiedol­li­sen sisäl­lön esit­tä­mi­sen eli perin­tei­sen luennon tallen­ta­mista audio­vi­su­aa­li­seen muotoon, jossa tavoit­teena on usein aiheen perus­kä­sit­tei­den ja ydin­asioi­den esit­tely ja käsit­tely. Opetus­vi­deolla puoles­taan tarkoi­te­taan tiedol­li­sen sekä taidol­li­sen sisäl­lön audio­vi­su­aa­lista tallen­ta­mista, joissa tavoit­teena usein on tiedol­li­sen sisäl­lön lisäksi jonkin taidon oppi­mi­nen. Opetus­vi­deon toteut­ta­mi­nen vaatii­kin yleensä enemmän tuotan­nol­lista työtä käsi­kir­joi­tuk­sen, kuvaa­mi­sen, äänit­tä­mi­sen ja editoin­nin osalta. Asian­mu­kai­sesti käytet­tynä luento- ja opetus­vi­deot voivat olla tehokas väline opis­ke­li­joi­den oppi­mis­tu­los­ten paran­ta­mi­sessa. Tällä hetkellä oppi­mi­sen tren­dinä on lyhyet video­poh­jai­set mikrot, mutta pidem­mille luen­to­tal­len­teille on oma paikkansa.

Luento- ja opetus­vi­deon hyödyt ja haasteet

Verkko-opis­ke­lua koske­vissa tutki­muk­sissa on havaittu, että luento- ja opetus­vi­deoita sisäl­tävä toteu­tus näyttää olevan yhtey­dessä parem­piin oppi­mis­tu­lok­siin verrat­tuna opetuk­seen ilman luento- ja opetus­vi­deoita (Means ym. 2010). Videot, joita opis­ke­li­jat voivat katsoa omaan tahtiinsa ja kerrata asioita niiden avulla oman tarpeensa mukaan, voivat tarjota laadu­kasta sisäl­töä koulu­tuk­seen ja oppi­mis­pro­ses­siin. Erityi­sen hyödyl­li­siä luento- ja opetus­vi­deot näyt­tä­vät olevan kään­tei­sen oppi­mi­sen mallissa (eli flip­paus, flipped lear­ning / class­room). Siinä opis­ke­li­jat katso­vat luento- tai opetus­vi­deot ennen lähio­pe­tusta ja tekevät niihin liit­ty­viä oppi­mis­teh­tä­viä, jonka jälkeen yhtei­nen lähio­pe­tusaika käyte­tään syven­tä­vään keskus­te­luun sekä esimer­kiksi käytän­nön taito­jen harjoit­te­luun yhdessä koulut­ta­jan kanssa. Deslau­riers ym. (2019) tutki­muk­sessa havait­tiin, että kään­tei­sen oppi­mi­sen mallissa opis­ke­li­joilla oli korkeam­mat tent­tiar­vo­sa­nat ja he olivat sitou­tu­neem­pia opin­toi­hin verrat­tuna perin­tei­seen luento-opetuk­seen osal­lis­tu­viin opiskelijoihin.

On kuiten­kin huomioi­ta­vaa, että luento- ja opetus­vi­deot eivät vält­tä­mättä ole tehok­kaita kaikille opis­ke­li­joille. Joil­la­kin opis­ke­li­joilla voi olla haas­teita itseoh­jau­tu­van oppi­mi­sen kanssa, ja he hyöty­vät enemmän suorasta, vuoro­vai­kut­tei­sesta opetuk­sesta. Lisäksi luento- ja opetus­vi­deoi­den tehok­kuus voi riippua videon laadusta ja esitet­tä­västä sisällöstä. 

Millai­nen on hyvä luentovideo?

Hyvä luen­to­vi­deo sisäl­tää perus­pe­ri­aat­teita, joita huomioi­malla video voi parhaim­mil­laan houku­tella ja tukea opis­ke­li­jaa oppi­maan. Perus­pe­ri­aat­tei­siin sisäl­ty­vät muun muassa merki­tyk­sel­li­syys, asian­tun­teva ja rele­vantti sisältö, henki­lö­koh­tais­ta­mi­nen, videon selkeys, ytimek­kyys ja laatu, mukaansa tempaa­vuus sisäl­löl­li­sesti ja visu­aa­li­sesti sekä saavu­tet­ta­van videon teks­ti­tys ja tekstivastineet. 

Merki­tyk­sel­li­syys

Oppi­mi­seen houkut­te­le­van luen­to­vi­deon tulisi ensi­si­jai­sesti olla merki­tyk­sel­li­nen koulu­tuk­sen tai oppi­mis­pro­ses­sin tavoit­tei­den sekä oppijan kiin­nos­tuk­sen kohtei­den kannalta. Tämän vuoksi koulu­tuk­sen tai opin­to­jak­son hyvin suun­ni­teltu peda­go­gi­nen käsi­kir­joi­tus auttaa opet­ta­jaa hahmot­ta­maan, missä kohdassa luento- tai opetus­vi­deo voi tukea opis­ke­li­jan oppi­mista ja onko video opetuk­sel­li­sesti tarkoi­tuk­sen­mu­kai­nen. Luento- ja opetus­vi­deossa perus­kä­sit­tei­den ja ydin­asioi­den liit­tä­mi­nen käytän­nön sovel­luk­siin voi sitout­taa opis­ke­li­joita käsi­tel­tä­vään aiheeseen.

Asian­tun­teva ja rele­vantti sisältö

Asian­tun­ti­jan pereh­ty­nei­syys aihee­seen ja syväl­li­nen ymmär­rys sen näkö­kul­mista tuo luen­to­vi­deon sisäl­töön uskot­ta­vuutta ja varmuutta. Asian­tun­ti­jan on hyödyl­listä pohtia, mitkä ovat aihee­seen liit­ty­vät ydin­tee­mat, mitkä aiheen ydin­asiat kulla­kin luen­to­vi­deolla käsi­tel­lään ja miten niihin voidaan luoda houkut­te­le­via lisä­nä­kö­kul­mia. Merki­tyk­sel­li­syy­teen liit­tyen luento- ja opetus­vi­deoon on hyödyl­listä sisäl­lyt­tää ajan­koh­taista ydin­si­säl­töä ja syven­tää aihetta esit­te­le­mällä käytän­nön esimerk­kejä ja sovel­luk­sia, jotta opis­ke­li­jat voivat yhdis­tää tietoa omiin kokemuksiinsa. 

Henki­lö­koh­tais­ta­mi­nen

Luen­to­vi­deon sisäl­lön kohdis­ta­mi­nen opis­ke­li­joi­den kiin­nos­tuk­sen kohtei­siin ja oppi­mis­tyy­liin voi auttaa lisää­mään sitou­tu­mista ja moti­vaa­tiota. Hyvän video­luen­non pitäisi auttaa opis­ke­li­joita tunte­maan henki­lö­koh­tai­nen yhteys opet­ta­jaan ja kurs­si­ma­te­ri­aa­liin. Tämä voidaan saavut­taa käyt­tä­mällä henki­lö­koh­tai­sia tari­noita, anek­doot­teja ja muita element­tejä, jotka tekevät luen­nosta helpom­min lähes­tyt­tä­vän ja merki­tyk­sel­li­sem­män opis­ke­li­joi­den elämään.

Luen­to­vi­deon selkeys, ytimek­kyys ja laatu

Luento- ja opetus­vi­deon tekijän on kyet­tävä välit­tä­mään sisältö selkeästi ja ytimek­käästi. Luen­to­vi­deossa kannat­taa huomioida loogi­nen rakenne sisäl­lön esit­tä­mi­sessä. Tämä edel­lyt­tää ennak­ko­suun­nit­te­lua ja käsi­kir­joit­ta­mista. Käsi­kir­joit­ta­mi­sen voi aloit­taa miet­ti­mällä mikä on luen­to­vi­deon tärkein sisältö, miten sen kerrot ja mitkä ovat tärkeim­mät elemen­tit, joita koros­tat. Kaikki ylimää­räi­nen häly kannat­taa karsia pois. Helppo ja yksin­ker­tai­nen keino tuottaa laaduk­kaita luen­to­vi­deoita on hyödyn­tää esimer­kiksi Power­Point -sovel­lusta. Power­Point -sovel­luk­seen voi sisäl­lyt­tää käsi­kir­joi­tuk­sen kirjoit­ta­malla ydin­asiat tai tarkem­mat vuoro­sa­nat jokai­selle sivulle muis­tiin­pa­noi­hin. Tämän jälkeen luen­to­vi­deon voi toteut­taa käyt­tä­mällä Power­Poin­tin tallennustoimintoa.

Videon ytimek­kään raken­teen voi jakaa esimer­kiksi kolmeen osaan. Alussa kerro­taan mistä luen­to­vi­deolla on kyse ja mitä sen katso­mi­sella saavu­te­taan. Toisessa osassa on itse käsi­tel­tävä asia ja viimei­sessä osassa vielä kerra­taan lyhyesti pääkoh­dat. Erityi­sesti lyhyi­den ns. mikro­jen käsi­kir­joi­tuk­sessa päävies­tit 3/30/300 -malli on toimiva (Kuva 1). Siinä­kin sisältö jaetaan kolmeen osaan. Ensim­mäi­nen osa kestää 3 sekun­tia ja se esittää tärkeim­män asian, yleensä otsikon. Toinen osa kestää 30 sekun­tia ja siinä tehdään yhteen­veto, esitel­lään asiat ja kerro­taan mitä oppija halu­taan muis­ta­van sisäl­löstä. Viimei­nen osa kestää 300 sekun­tia, jossa oppi­jalla jaetaan lisää tietoa ja todis­teita. Tämä osa sisäl­tää visua­li­soin­teja ja muuta havain­nol­lis­ta­vaa mate­ri­aa­lia, mutta pysyy edel­leen tiukasti asiassa. (Nesta 2018, Kallio yms.)

Videoi­den kesto onkin aihe, joka keskus­te­lut­taa paljon. Tämä Delftin yliopis­ton profes­sori Peter Jan Stap­per­sin luoma 3/30/300-malli auttaa pitä­mään videon keston lyhyenä. Tutki­mus­ten mukaan lyhyet videot koetaan kiin­nos­ta­vam­miksi kuin pitkät ja videoi­den maksi­mi­kes­toksi suosi­tel­laan kuutta minuut­tia. Sen jälkeen katso­jien sitou­tu­mi­nen videoon laskee (Guo ym. 2014). Usein isojen koko­nai­suuk­sien jaka­mi­nen pienem­piin osiin kannat­taa ja lyhyet osa voivat yhdessä muodos­taan laajan kokonaisuuden.

Videot kannat­taa tuottaa laaduk­kailla lait­teilla ja tarvit­taessa karsia tai editoida videosta häiriö­te­ki­jät ja virheet. Erityi­sen tärkeää on, että ääni on laaduk­kaasti tallen­nettu ja kuvae­le­men­tit ovat selkeitä ja helposti ymmär­ret­tä­viä. Tekni­seen toteu­tuk­seen ei tarvitse eril­listä studiota tai ammat­ti­ta­son lait­teita, mutta muuta­mia seik­koja on syytä tarkas­taa. Varsin­kin äänen laatu ja äänen tallen­teen voimak­kuu­den taso on syytä varmis­taa. Nauhoi­tus kannat­taa tehdä hiljai­sessa tilassa, jossa ei ole ylimää­räi­siä häiriöää­niä, jotka voivat katse­li­jan häiritä keskit­ty­mistä ja viedä huomion itse sisällöltä.

Video­kuva vaati valoa. Omien kasvo­jen näyt­tä­mi­nen osana luen­to­vi­deota on hyvä tapa puhu­tella katso­jaa. Varmista, että kasvoil­lesi tulee tarpeeksi valoa. Myötä­valo, eli kameran suun­nasta kasvoille tuleva valo, on usein turval­li­sin ratkaisu (Kuva 2). Varmista myös, että kameran kuva on tarkka ja varmista ettei taus­talla näy mitään häiritsevää.

Huomiota kannat­taa myös kiin­nit­tää kameran korkeu­teen. Silmän tasolle sijoi­tettu kamera on neut­raali, kun taas silmän­ta­son alapuo­lelle sijoi­tettu kamera imar­te­lee harvoja (Kuva 3). Mieti myös, minne katsot. Katso­malla suoraan kame­raan voi tehok­kaasti muodos­taa suhteen katso­jaan ja puhu­tella häntä tehok­kaam­min. Tätä kannat­taa hyödyn­tää. Vaikka puhuva pää ei tuo sisäl­töön lisä­ar­voa sen merki­tys, opet­ta­jan kasvo­jen näke­mi­nen pelkän luen­to­ma­te­ri­aa­lin sijaan, koetaan kiin­nos­ta­vam­maksi. Tämä on myös mahdol­li­suus antaa oman persoo­nal­li­suu­den ja innos­tuk­sen aiheesta näkyä katselijoille.

Mukaan­sa­tem­paa­vuus visu­aa­li­sesti ja sisällöllisesti

Koulut­ta­jan kannat­taa toteut­taa luen­to­vi­deo mukaan­sa­tem­paa­vasti ja innos­tu­neesti käyt­täen erilai­sia teknii­koita, kuten huumo­ria, tari­nan­ker­ron­taa ja esimerk­kejä, jotta opis­ke­li­joi­den huomio kiin­nit­tyisi ja heidän mielen­kiin­tonsa säilyisi. Esiin­ty­mi­nen reilusti omana itsenä kannat­taa. Video­for­maatti sovel­tuu­kin parhai­ten sellai­seen sisäl­töön, jonka voit kertoa itse omin sanoin sekä puhu­tella ja innosta katso­jaa suoraan. Luen­to­vi­deolla puheen tahdin ja sävyn vaih­telu voi auttaa pitä­mään oppijat sitou­tu­neina ja ehkäi­se­mään tylsistymistä.

Usein luen­to­vi­deo raken­tuu visu­aa­lis­ten luen­to­ma­te­ri­aa­lin varaan. Visu­aa­lis­ten apuvä­li­nei­den, kuten kuvien, kaavioi­den ja videoi­den käyttö voi tehdä luen­to­vi­deosta mukaan­sa­tem­paa­vam­man ja auttaa oppi­joita ymmär­tä­mään käsi­tel­tä­vää aihetta parem­min. Luen­to­vi­deosta kannat­taa karsia kaikki ylimää­räi­nen pois, sillä moni­mut­kai­set taustat tai esimer­kiksi Power­Poin­tilla luodun luen­to­ma­te­ri­aa­lin siir­ty­mä­te­hos­teet vievät katso­jan huomion väärään suun­taan. Luen­to­ma­te­ri­aa­lin suun­nit­te­lussa kannat­taa­kin huomioida oppijan kogni­tii­vi­nen kuor­mi­tus ja visu­aa­li­nen ilme on syytä pitää yksin­ker­tai­sena, selkeänä ja johdonmukaisena.

Luen­to­ma­te­ri­aali tarjoa­vaa hyvän mahdol­li­suu­den sisäl­lön tärkeim­pien asioi­den koros­ta­mi­seen ja havain­nol­lis­ta­mi­seen. Symbo­lien, kuvien tai muiden visua­li­soin­tien avulla voidaan nostaa esiin olen­nai­sim­pia asioita ja auttaa katso­jan huomion kohdis­tu­mista ja muis­ta­mista. Isojen teks­ti­si­säl­tö­jen käyt­tä­mistä luen­to­vi­deolla on syytä harkita tarkoin. Katso­jan kyky keskit­tyä ja havain­noida näke­määnsä ja kuule­maansa on rajal­li­nen. Hyvässä luen­to­vi­deossa visu­aa­li­nen kuva­si­sältö ja ääni tukevat toisi­aan. Ne eivät kilpaile keske­nään katso­jan huomiosta.

Saavu­tet­ta­van videon teks­ti­tys ja tekstivastineet

Luen­to­vi­deon tulisi olla kaik­kien opis­ke­li­joi­den saata­villa. Lisäksi saavu­tet­tava luen­to­vi­deo tarkoit­taa sitä, että sen ääni­si­säl­löt ovat tarjolla myös teks­ti­muo­dossa (Hamk.fi 2023). Teks­ti­tyk­sen ja teks­ti­vas­ti­neen teke­mi­sessä apuna voi käyttää auto­maat­tista puheen­tun­nis­tusta. Tämä ominai­suus löytyy mm. MS 365 Online Wordista ja Panop­tosta, jossa myös voit lisätä teks­ti­tyk­sen kuvaan. Myös Youtu­bessa voit liittää videon ja teks­ti­tie­dos­ton yhteen. Mikäli olet tehnyt sana­tar­kan käsi­kir­joi­tuk­sen luen­to­ma­te­ri­aa­liin esim. Power­Poin­tin muis­tin­pa­noi­hin, teks­ti­vas­ti­neeksi käy luen­to­ma­te­ri­aali ja siihen liite­tyt muistiinpanot.

Lopuksi

Parhaim­mil­laan video­luen­not ovat innos­ta­via ja moti­voi­via. Niiden avulla voidaan tuoda verkko-opetuk­seen inhi­mil­li­nen ja persoo­nal­li­nen ote ja puhu­tella katso­jaa henki­lö­koh­tai­sem­malla tasolla. Video­luen­nolla koulut­ta­jan kannat­taa­kin puhua omalla tyylil­lään, antaa innos­tuk­sen näkyä, koska se tarttuu myös muihin.

---

Kirjoit­ta­jat:  

Sini Puus­ti­nen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Pilvi Dufva, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet:

Deslau­riers, L., McCarty, LS., Miller, K., Callag­han, K. & Kestin, G. 2019. Measu­ring actual lear­ning versus feeling of lear­ning in response to being acti­vely engaged in the class­room. Proc Natl Acad Sci U S A, 116:39, 19251-19257. 

Guo, P., Rubin, R. & Kim. J. 2014. How video produc­tion affects student enga­ge­ment: An empi­rical study of MOOC videos.  https://www.researchgate.net/publication/262393281_How_video_production_affects_student_engagement_An_empirical. 20.5.2023.

Hamk.fi. 2023. Videoi­den teks­tit­tä­mi­nen edistää saavu­tet­ta­vuutta. https://digipedaohjeet.hamk.fi/ohje/nain-tuotat-saavutettavan-videon/. 31.5.2023.

Kallio, P., Saari­nen, S., Marja­nen, J., Kurki­pää, T. & Siira, H. Peli­kirja: Jotta jokai­nen voisi oppia. https://www.eoppiva.fi/pelikirja/. 20.5.2023.

Krumm, IR., Miles, MC., Clay, A., Carlos II, WG. & Adamson, R. 2022. Making Effec­tive Educa­tio­nal Videos for Clinical Teac­hing. Chest, 161:3, 764-772.

Means, B., Toyama, Y., Murphy, R., Bakia, M., & Jones, K. 2010. Evalua­tion of Evidence-Based Prac­tices in Online Lear­ning: A Meta-analy­sis and Review of Online Lear­ning Studies. US Depart­ment of Educa­tion. https://www2.ed.gov/rschstat/eval/tech/evidence-based-practices/finalreport.pdf. 3.5.2023. 

Nesta. 2018. Play­book for inno­va­tion lear­ning. https://media.nesta.org.uk/documents/nesta_playbook_for_innovation_learning.pdf. 20.5.2023.

Artik­ke­li­kuva: tonodiaz/Freepik