Multi Location Classroom -kokeilu fysio­te­rapian opetuksessa

Meneillään oleva pedago­ginen muutos perin­tei­sestä luokkao­pe­tuk­sesta etäope­tuksen kautta kohti entistä monimuo­toi­sempia digitaa­lisia toteu­tus­tapoja myllertää korkea­kou­lu­pe­da­go­giikkaa ja siihen käytet­täviä välineitä. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala siirtyvät saman­ai­kai­sesti käyttämään erilaisia etäpal­ve­luita erilaisten välineiden avulla. Fysio­te­rapian opetus pyrkii pysymään kehityksen mukana kokei­le­malla ja opetta­malla tulevia ammat­ti­laisia toimimaan muuttu­vissa ja digita­li­soi­tu­vissa toimin­taym­pä­ris­töissä. Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun Tulevai­suuden työ -hankkeessa käyttöö­no­tetun Spotlight Studion Multi Location Classroom (MLC) -tila oli yksi Karelian fysio­te­ra­pia­kou­lu­tus­vastuun ohjaus­osaa­misen opetuksen kokei­lu­koh­teista lukuvuonna 2022–2023.

Multi Location Classroom (MLC) -konsepti perustuu jaetun luokka­huoneen kokemukseen ja aidon tuntuiseen vuoro­vai­ku­tukseen fyysi­sesti eri paikoissa toimivien ryhmien välillä. MLC-tilassa käytetään video­kuvaa hyödyn­tävää konfe­renssi- ja esitys­jär­jes­telmää, ja tekno­logian avulla yhdis­tetään tiloja yhdeksi opetus- tai neuvot­te­lu­ti­laksi verkon välityk­sellä. (DigiCampus 2021).

MLC-tilat fysio­te­ra­pia­kou­lu­tuk­sessa – haasteita ja mahdollisuuksia

Ohjaus­osaa­minen on osa fysio­te­rapian ydinosaa­mista (Suomen Fysio­te­ra­peutit ry 2023). Ohjaus­osaa­misen käsite on laaja kattaen yksilö- ja ryhmä­oh­jaa­misen eri ikäisille ja eri toimin­ta­kyvyn omaaville erilai­sissa toimin­taym­pä­ris­töissä, myös etäpal­ve­luissa. Etäpal­ve­luilla tarkoi­tetaan tervey­den­huol­lossa asiakkaan/potilaan tutkimista/diagnostisointia, tarkkailua, seurantaa, hoita­mista, ohjausta ja dokumenttien käsit­telyä verkon välityk­sellä (Valvira 2022). Etäpal­ve­luita säädellään tiukalla lainsää­dän­nöllä muun muassa asiakkaan tietoisen suostu­muksen ja salat­tujen yhteyksien käyttä­misen velvoit­teella (THL 2022, Sosiaali- ja terveys­mi­nis­teriö). Näiden erilaisten velvoit­teiden vuoksi MLC-tilan tyyppiset tilat sovel­tui­sivat mahdol­li­sesti vain yleisen hyvin­vointia, terveyttä ja toimin­ta­kykyä edistävän liikun­ta­ryhmän ohjaa­miseen. Toki tällai­nenkin palvelu vaatii palve­lu­nan­tajan tieto­tur­va­suun­ni­telman (THL 2022). Lähtö­kohta MLC-tilojen kokei­lulle on siis hyvin rajoi­tettu. Fysio­te­rapian koulu­tus­vas­tuussa tavoit­teena on harjoi­tella ympäris­töissä ja välineillä, jotka vastaavat käytännön työtä mahdol­li­simman hyvin.

Lähtö­koh­tai­sesti MLC-tilat eivät sovellu Kareliassa fysio­te­rapian opetukseen, koska tarvit­tavaa välineistöä (hoito­pöydät tarvik­keineen, terapia- ja tutki­mus­vä­lineet) ei ole saata­villa molem­missa olemassa olevissa MLC-tiloissa. Teoriao­petus toteutuu fysio­te­rapian koulu­tus­vas­tuussa nykyään yleensä flipped learning -tyyppi­sesti itsenäisenä opiskeluna, joten siihen ei tarvita kahta taval­lista teoria­luokkaa yhdis­tävää tilaa. Asiakas­työs­kentely tulee toteuttaa salattuja yhteyksiä käyttäen (Valvira 2022), myös opinto­jak­soihin integroi­duissa harjoit­te­luissa. Näiden seikkojen vuoksi MLC-kokeilun teemaksi valikoitui liikun­ta­ryhmän ohjaaminen.

MLC-tiloissa toteu­tettu etäoh­jauksen käytännön harjoittelu

Toteu­timme lukuvuonna 2022-2023 sekä syys- että kevät­lu­ku­kau­della ”Asiakas­läh­töinen neuvonta ja ohjaus”-opintojakson etäoh­jaa­misen käytännön liikun­na­noh­jaus­har­joit­telun MLC-tiloissa. Puolet opetus­ryh­mästä oli Karelian Wärtsilä-kampuksen ja puolet Tikka­rinteen kampuksen tiloissa. Niin kuin opetuk­sessa yleensä, lähio­pe­tuksen aikana on opiske­li­joita, jotka ovat estyneet saapu­masta ja haluavat mukaan etänä. Tässäkin tapauk­sessa MLC-opetus muuttui hybridi-MLC-opetuk­seksi eli osa opiske­li­joista oli mukana omilta kotikoneiltaan.

Karelian Tikka­rinteen kampuksen MLC-tilaan voi tutustua alla olevan interak­tii­visen kuvan kautta. Lisätietoja saa klikkaa­malla vihreitä kuvakkeita.

Tarkoi­tuksena oli ohjata 60 minuutin liikun­ta­tuokio sydän­kun­tou­tuksen kuormi­tus­mallia noudattaen (pitkä alkuver­ryttely, kuormi­tusin­ter­vallit ja pitkä loppu­ver­ryttely). Tiimejä oli kuusi. Jokainen tiimi ohjasi 10 minuuttia hyödyntäen musiikkia ja seuraten osallis­tujien kuormit­tu­mista RPE-työka­lulla (Rating of Perceived Exertion). Osallis­tujina olivat muut tiimit. Lopuksi oli reflektio ja saatujen kokemusten pohjalta etäoh­jaa­misen huoneen­taulun työstä­minen tiimeittäin.

Näkyykö kuva, kuuluuko ääni?

Kokemuksia karttui sekä etäoh­jaa­mi­sesta että MLC-tilojen käytöstä. Ennakointia ja yllät­täviin tilan­teisiin varau­tu­mista tarvitaan sekä laitteita hallin­noi­valta opetta­jalta että toimintaa ohjaa­vilta opiskelijoilta.

Laitteiden yhteydet tulee avata reilusti ennen ohjauksen alkua, koska ainakin näissä kokei­luissa MLC -yhdis­ty­mi­sessä meni bitti poikittain ihan tuskaa nostat­ta­valla tavalla huoli­matta opetus­tek­no­logia-asian­tun­tijan läsnä­olosta ja avusta.

Kokeilun aikana Wärtsilän keski­kamera ei yllättäen ollut käytet­tä­vissä. Tikka­rinteen MLC-tilan keski­kamera toimii loista­valla tavalla liikun­ta­ryhmän ohjauk­sissa antaen selkeän ja silmän­kor­keu­delta tulevan kuvan muualla oleville osallis­tu­jille. Koko seinän kokoinen näyttö antaa illuusion samassa tilassa olemi­sesta, mikä luo yhtei­söl­li­syyttä. Wärtsilän kamera sen sijaan kuvasi yläetu­viis­tosta, mikä ei anna mahdol­li­suutta ilmeiden, eleiden ja harjoit­teiden näkemiseen oikeasta perspek­tii­vistä. Näin ollen illuusiota samassa tilassa olemi­sesta ei myöskään synny.

Joystic­killä ohjat­tavat kulma­ka­merat toimivat loista­vasti yksityis­kohtien näyttä­miseen, mutta niiden hieno­mo­to­rista hallin­nointia tulisi harjoi­tella huomat­tavan paljon ennen opetusta. Nyt osallis­tujat pääsivät välillä ilmaiseen ”Cinema2000-näytökseen” ja osa raportoi lieviä pyörry­tyksen oireita kameran poukkoil­lessa ylös-ympäri-sinne-tänne. Tämän vuoksi käytimme pääasiassa keski­ka­meraa Tikka­rin­teeltä ja yhtä vakaata kuvakulmaa Wärtsilästä.

Äänimaa­ilman hallinta oli haastavaa. Yhtäai­kainen musiikin ja ohjaus­puheen jakaminen ei onnis­tunut ja muutenkin äänten volyymiä ei saatu sääde­tyksi järke­välle tasolle, nyt ääni kuului hyvin heikkona. Ratkai­suksi heikkoon kuulu­vuuteen kokeiltiin langa­tonta mikkiä, mutta sekään ei paran­tanut instruk­tioiden kuulu­vuutta. Näyttäisi siltä, että äänisäädöt toimivat kohtuul­li­sesti, kun vain yksi puhuu eikä muuta hälyä, tässä tapauk­sessa töminää, musiikkia ja puusku­tusta, ole. Äänisäädöt eivät jostain syystä välit­täneet musiikkia, vaikka ohjaus­vuo­rossa olevan MLC-tilan äänimaailma oli hallittu ja tasapainoinen.

Fysio­te­ra­peut­tiseen ohjaa­miseen kuuluu dialogi ohjat­tavien kanssa ja esimer­kiksi kuormit­ta­vuuden kysely harjoit­teiden lepotauoilla. Vastaukset eivät kuuluneet ohjaavaan tilaan. Kuva ja ääni kulkivat ohjat­ta­ville eri nopeu­della, jolloin syntyi koomisia tilan­teita. Ja opetus­ti­lan­teis­sahan se saa niin sanotusti kannat kattoon ja fokuksen ihan muuhun kuin opetusai­nekseen. Toisaalta se osaltaan kevensi tökkivän tekniikan aiheut­tamaa turhau­tu­mista ja oman ohjauso­suuden aiheut­tamaa jännitystä.

Yhtä kokemusta rikkaampana tuleviin etäohjauksiin

Toteu­tu­neiden opetus- ja ohjaus­ti­lan­teiden pohjalta voitaneen sanoa, ettei MLC-tilojen tekno­logia ainakaan nykymuo­dossaan taivu fysio­te­ra­peut­tio­pis­ke­li­joiden ohjaus­osaa­miseen liittyvien liikun­ta­ti­lan­teiden ohjaa­miseen. On myös epäto­den­nä­köistä, että tällaista tekno­logiaa löytyisi lähivuosina fysio­te­ra­peuttien harjoittelu- ja työpai­koista. Valviran (2022) mukai­sesti fysio­te­rapian toimi­pis­teissä pyritään panos­tamaan sovel­luksiin, joissa on suojattu etäyhteys. Mahdol­li­sesti jotkut kunto­kes­kukset voisivat hyödyntää eri toimi­pis­tei­densä välillä tällaista MLC-etäyh­teyttä. Jatkamme Diarium-potilas­tie­to­jär­jes­telmän Navisec Health -etäyh­teys­pal­velun (entinen Viivi) kokeilua opinto­jak­soihin liitty­vissä etäoh­jaus­har­joi­tuk­sissa syksyllä käyttöön otettavan Zoomin ohella.

Kokeiluun osallis­tuneet fysio­te­ra­peut­tio­pis­ke­lijat ovat kokemusta rikkaampia ja heillä on realis­tiseen ohjaus­ko­ke­mukseen perustuva, ohjaus­ko­keilun reflek­tiossa laadittu etäoh­jaa­misen huoneen­taulu tiiminsä tukena tulevissa etäoh­jauk­sissa. Opettajana olen iloinen siitä, että uskalsin ottaa haasteen vastaan ja kokeilla uutta tekno­logiaa. Kiitos Karelian oppimis­tek­no­logiaa kehit­tä­ville kokei­luihin innos­ta­mi­sesta ja avusta kaikkea jännää kokeillessa!


Lähteet:

DigiCampus  2021. Multi­location Classroom pedago­ginen käsikirja julkaistu. https://info.digicampus.fi/2021/03/01/multilocation-classroom-pedagoginen-kasikirja-julkaistu/ Viitattu 28.8.2023.

THL 2022. Tieto­tur­va­suun­ni­telmat. https://thl.fi/fi/web/tiedonhallinta-sosiaali-ja-terveysalalla/tiedonhallinnan-ohjaus/tietoturvasuunnitelmat. Viitattu 3.6.2023, päivi­tetty 20.5.2022.

Suomen Fysio­te­ra­peutit ry 2023. Fysio­te­ra­peutin ydinosaa­minen. http://www.suomenfysioterapeutit.com/ydinosaaminen/ Viitattu 3.6.2023

Valvira 2022. Potilaille annet­tavat tervey­den­huollon etäpal­velut. https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/yksityisen_terveydenhuollon_luvat/potilaille-annettavat-terveydenhuollon-etapalvelut Viitattu 3.6.2023, päivi­tetty 8.2.2022.


Kirjoittaja:

Anu Pukki, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Logot: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, ESR/EAKR ja Vipuvoimaa EU:lta
Artik­ke­lissa käsiteltävä tekno­logia on hankittu Tulevai­suuden työ -inves­tointi (EAKR) hankkeessa. Artikkeli kuvaa miten hankittuja inves­tointeja on kokeiltu tai otettu käyttöön Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa. Tulevai­suuden työ -inves­tointi hankkeen päära­hoit­tajana toimii Pohjois-Karjalan Maakun­ta­liitto Euroopan unionin EAKR-ohjelmasta.