Opettajan työelä­mä­jakso Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lu­eella – Siun sotessa tutus­tutti digitaa­lisiin palveluihin

Artik­kelini käsit­telee kokemuk­siani opettajan työelä­mä­jak­solta, joka toteutui touko­kuussa 2023. Tutus­tu­mis­koh­teina olivat Siun soten Digitaa­liset palvelut (sähköiset 24/7-palvelut, yhteis­asia­kas­ohjaus ja Tulevai­suuden sosiaali- ja terveys­kes­kus­hanke, etäpal­velut ja asioin­ti­muo­tojen monipuo­lis­ta­minen -hanke). Olen opettanut Kareliassa moniam­ma­til­lisia opintoja vuoden 2014 opetus­suun­ni­tel­masta lähtien, ja minua kiinnostaa työelämän muutos digita­li­saation myötä. Erityi­sesti toimin­taym­pä­ristön muutos, tulevai­suuden e-ammat­ti­laisten osaaminen sekä potilaan, kansa­laisen ja ammat­ti­laisen roolit palve­lujen muuttuessa kiinnostavat.

Siun soten sähköiset 24/7-palvelut

Tutustuin Siun soten 24/7-palve­luihin, joka käsittää omaolo-palvelun, päivys­ty­savun ja turva­pu­helin-palvelun. Päivys­ty­savun toimin­nassa asiakas soittaa ennen päivys­tykseen saapu­mista tervey­den­huollon ammat­ti­lai­selle, joka arvioi pitääkö asiakkaan tulla päivys­tykseen, tai hänelle annetaan toimin­taohjeet tilanteen hoita­mi­seksi ilman päivys­tyk­sessä käyntiä. Tämä palvelu vaikuttaa päivys­tyksen ruuhkau­tu­mista vähen­tä­västi, koska asiak­kaalle voidaan infor­moida, onko mm. päivys­tykseen pitkä jono. Näitä puheluita tulee yhteensä 100 000 kpl vuodessa, mikä tarkoittaa 250 puhelua/vrk. Turva­pu­he­lin­soittoja tulee 1250 puhelua koko maakunnan alueella vuoro­kau­dessa. Ensilin­jalle tulee 20-30 puhelua päivässä. Palve­lussa on ruuhkai­sinta maanan­taista perjan­taihin. Hoitajat työsken­te­levät ensilin­jalla neljässä vuorossa. 

Terveys­a­se­milla käytössä oleva omaolo-palvelu on osa asiak­kaille tarjot­ta­vasta 24/7-palve­lusta. Omaolossa on tällä hetkellä Siun soten alueella 1-5 erilaista terveyspalvelua.

Sairaan­hoi­tajat tekevät tässä yksikössä hoidon tarpeen arviointia. Heillä on käytössään kiireel­lisen hoidon perusteet -sivusto palvelun yhtenäi­syyden saavut­ta­mi­seksi. Näissä palve­luissa korostuu hoito­hen­ki­lö­kunnan vahva osaaminen, jossa työko­kemus on merki­tyk­sel­listä. Yhteis­asiak­kuuk­sissa yhteistyö korostuu ja ammat­ti­laisten resurs­si­pulan vuoksi näiden asiakas­ryhmien päivys­tyksen käyttö on lisään­tynyt. Näissäkin palve­luissa näkyy ammat­ti­laisten työn muutos. Osa henki­lös­töstä tekee työtä etätyönä kotoa käsin kaksi päivää kolmen viikon jaksossa. Työvuorot ovat aamu- tai välivuoroja, joissa tehdään hoidon tarpeen arviointia.

Tietä­mykseni ja käsitykseni sote palve­luiden parissa työsken­te­levien ammat­ti­laisten työn muutok­sesta vahvistui entisestään tämän työelä­mä­jakson aikana. Tämä on tärkeää huomioida opetuk­sessa ja opiske­li­joiden teoriao­pin­noissa ja kliini­sissä harjoit­te­luissa. Sote-palvelut ovat muuttuneet, ja tulevat vielä muuttumaan monipuo­li­sem­miksi palvelun toteu­tuksen osalta, ja se vaikuttaa myös ammat­ti­laisten työnkuvaan.

Ensilin­jalla on palve­lussa mukana myös tietyt polikli­nikat, eli niihin tulevat puhelut (n. 20-30 puhelua päivässä) ohjau­tuvat 24/7-yksikköön. Puheluiden asiat koskevat enimmäkseen lähete- tai ajanva­raus­asioita. Ammat­ti­lai­silla on käytössä Palve­lu­kä­si­kirja, jossa on toimin­taohjeet ammat­ti­laisten käyttöön kirjal­lisina. Sosiaa­li­päi­vys­tyksen palve­lujen tarve tulee esille päivys­tyksen toimin­nassa toistuvasti.

Turva­pu­he­lin­toi­minta

Turvahake-toiminta tarkoittaa turval­li­suus­hä­ly­tys­kes­kusta, jossa hoidetaan turva­pu­he­lin­toi­mintaan liittyviä asioita. Tämä toiminta siirtyy loppu­vuo­deksi tilan­ne­kes­kukseen. Tässä puhelin­pal­ve­lussa työsken­telee 2 työnte­kijää kahdessa vuorossa, aamuisin ja iltaisin klo 7-19 välillä. Puheluita tulee noin 1154 päivässä. Turva­ha­kessa hoidetaan vain turva­pu­he­lin­hä­ly­tyksiin liittyvää toimintaa, ei hoidon tarpeen arviointia eikä päivys­tys­a­pu­toi­mintaa. Tämä yksikkö hoitaa terveys­kes­kus­jonoja klo 16 jälkeen. 

Yhteis­asia­kas­ohjaus

Perehdyin Siun soten yhteis­asia­kas­oh­jaukseen ja sen toteu­tukseen Niini­vaaran terveys­a­se­malla. Yhteis­asia­kas­ohjaus tarkoittaa sosiaali- ja tervey­den­huollon yhteis­toi­mintaa. Sen tavoit­teena on kokonais­val­tainen palve­luiden ja tuen tarpeen arviointi, suunnittelu sekä koordi­nointi tilan­teissa, joissa asiakas tarvitsee laajasti tukea. Asiak­kaalle laaditaan hänen kanssaan yhteis­työssä yksilöl­listen tarpeiden mukainen suunni­telma ja hänen tarvit­se­mansa palve­lu­ko­ko­naisuus. Tarvit­taessa asiak­kaalle nimetään vastuutyöntekijä(t).

Sosiaali- tai tervey­den­huollon ammat­ti­lainen tunnistaa asiakkaan yhteis­asiak­kuuden tarpeen. Yhteis­työtä tehdään aina asiakkaan kirjal­li­sella suostu­muk­sella, joka mahdol­listaa yhteis­asia­kas­toi­min­nassa tapah­tuvaan tietojen hankinnan, käytön ja luovutuksen.

Kuvassa 1 kuvataan yhteis­asia­kas­ohjaus asiakaskokemuksena. 

Vasemmalta oikealle etenevä kuvio jossa kuvataan asiakkuuden vaiheet: yhteisasiakkuuden tarpeen tunnistaminen, yhteydenotto asiakkaaseen, tapaaminen jossa kartoitetaan asiakkaan tilanne, terveys- ja hoitosuunnitelman tekeminen.
Kuva 1. Yhteis­asia­kas­ohjaus asiakas­ko­ke­muksena Lähde: Kivinen ja Linervo 2021.

Yhteis­asia­kas­toi­min­nassa asiakas­koor­di­naattori hoitaa nimettyä vastuu­aluetta ja erikoi­sai­raan­hoidon osuutta. Asiakas­koor­di­naat­to­reille on Siun sote jaettu neljään alueeseen. Aikai­semmin palvelun alkuvai­heessa ammat­ti­nimike oli asiakas­oh­jaaja. He tekevät asiakkaan kanssa yhdessä terveys- ja hoito­suun­ni­telman, jossa pyritään kartoit­tamaan asiakkaan palve­luiden tarve. Asiakkaat ovat niitä, joiden palve­lujen tarve liittyy sekä terveys- että sosiaa­li­pal­ve­luihin. Asiakas­aines on laajen­tunut myös työikäisiin ja nuoriin. Myös tässä toimin­nassa on käytössä etäkon­taktit, joita on noin 500 vuodessa. Asiakas­ta­paa­misia on yhteensä noin 830-1100 vuodessa. Uusia asiak­kaita tulee kuukausittain noin 20. Entisiä asiak­kaita palautuu palvelun pariin 10-20 kuukauden aikana.

Tällä hetkellä tämä toimialue on oma yksikkö, jossa työsken­telee viisi aluekoor­di­naat­toria. Lapsi­per­heitä varten on käytössä yhteis­asiak­kuus­tiimi. Toiminta liittyy TulKoti -hankkeen 2022-2023 eli Kansal­liseen Tulevai­suuden kotona asumista tukevat palvelut -hankkeen Pohjois- Karjalan alueel­liseen kehit­tä­mis­työhön. Siun Sote – Tulevai­suuden kotona asumista tukevat palvelut -” Meijän oma turval­linen arki” -hanke pyrkii lisäämään kotihoidon vaikut­ta­vuutta ja toteut­tamaan koko Siun soten alueelle ympäri­vuo­ro­kau­tista kotihoitoa. Hankkeen pyrki­myksenä on vahvistaa kuntou­tus­osaa­mista ja tunnistaa eri siirty­mä­vai­heiden kuntou­tus­tarpeet. Hanke myös edistää moniam­ma­til­lista henki­lös­tö­ra­ken­netta, tehtä­vä­kuvia ja uusia rekry­toin­ti­keinoja. Olemassa olevien digitaa­lisia palve­lujen tai työka­lujen tehos­ta­minen kuuluu hankkeen tavoit­teisiin. Perehdyin myös palve­lue­si­hen­kilön työnkuvaan ja toiminnan kehittämiseen.

Yhteis­asiak­kuuden tunnus­merkkejä asiakkaan arjessa ovat: paljon palve­luiden käyttöä, hallit­se­ma­tonta palve­luiden käyttö, usean toimialan palvelut käytössä, useita hoitavia tahoja, toistuvat suunnit­te­le­mat­tomat yhtey­de­notot, työttömyys, talou­del­linen huoli ja yksinäisyys.

Siun sote on ottanut Laatu­portin asiak­kaiden käyttöön. Tämä mahdol­listaa asiakkaan/potilaan ilmoi­tukset hänen huomioistaan potilasturvallisuudessa.

Tulevai­suuden sosiaali- ja terveys­kes­kus­hanke, etäpal­velut ja asioin­ti­muo­tojen yhtenäis­tä­minen- hanke

Tutustuin Siun soten Kehit­tä­mi­syk­sikön toimintaan ja siellä erityi­sesti TULSOTE -hankkeeseen eli Tulevai­suuden sosiaali- ja terveys­kes­kus­hanke 2020-2023 -hankkeeseen. Minulle esiteltiin myös monipal­ve­luauton pilotointia ja digiso­te­kes­kuksen toimintaa ja tulevai­suuden suunni­telmia. Pääsin osallis­tumaan myös hankkeiden väliseen yhteistyöpalaveriin.

Digisote-keskuksen toimin­nassa ja sen kehit­tä­mi­sessä nousee esille asiakas ja palve­lu­nohjaus, työn muutos sekä liikkuva työ.   Nämä vaativat ammat­ti­lai­silta valmiutta moniam­ma­til­liseen työsken­telyyn, työpisteen vaihdoksiin ja asiakas­läh­töiseen ajatteluun.

TULSOTE-hanke toimii Yhtenäiset palvelut -toimia­lu­eella. Kehit­tä­mi­syk­si­kössä on neljä vakituista työnte­kijää, mutta kokonaisuus koostuu 100 hengen työpa­nok­sesta. Hankkeet tekevät yhteis­työtä ja hanke­suun­ni­telma perustuu toimia­lueiden tarpeisiin. Pääpaino on kehittää perus­tason palve­luita ja hoitoon pääsyä. Tavoit­teena on ottaa käyttöön moninai­sempi sotekeskus, josta kansa­laiset saavat avun yhdellä yhtey­de­no­tolla. Hankkeessa kehitetään etäpal­ve­luita ja tilan­ne­kes­kuksen toimintaa.Hanke kattaa kunnat, järjestöt, strate­giset kumppanit, Pohjois-Karjalan sosiaa­li­tur­vayh­distys ry.

Digisote-keskuksen toimin­nassa kehitetään asiak­kaille tarjot­tavaa digitukea ja painopis­teenä ovat perus­pal­velut. Tavoit­teena on, että 1. vuoden aikana perus­tason yhtey­de­no­toista 10% ohjautuu digipal­veluun. Sähköisen asioinnin väylän kehit­tä­minen on tavoit­teena. Tärkeintä on määri­tellä mitä palve­luita tarjotaan, kenelle tarjotaan ja kuka ne toteuttaa. Palve­lu­muo­toilu on tärkeässä roolissa.

Siun sote on toteut­tanut Monipal­ve­luauto-kokeilun, jossa kokeiltiin suun tervey­den­huollon sekä sairaan­hoi­tajan palve­luita erityi­sesti haja-asutusa­lueen asukkaille.  Kokeilun tavoit­teena oli parantaa palve­luiden saata­vuutta sekä saavu­tet­ta­vuutta. Asiakkaat kokivat palvelut saata­viksi, helpoiksi ja vaivat­to­miksi, koska ne tuotiin lähelle asiakasta.

Digisote-keskuksen kehit­tä­misen yhtey­dessä keskus­tellaan Siun sotessa terveys­a­se­ma­toi­minnan, kivijal­ka­pal­ve­luiden ja digipal­ve­luiden toteu­tuk­sesta palve­lustra­tegian ohjaamana. Tavoit­teena on, että digiso­te­keskus tarjoaa asiak­kaille palveluja ajasta ja paikasta riippu­matta. Kehit­tä­mi­syk­sikön roolina on hankkeiden avulla selvittää ja taustoittaa kehitystyötä.Kehittämiskohteina ovat mm.Omaolo-palvelu, avoin yhtey­denotto käytäntö ja video­vas­taanotto. Kyvykkyys-hankkeessa tuetaan digio­saa­mista ja digisote-keskuksen toiminnan kehittämistä.

Työelä­mä­jakso toi uusia näkökulmia opetukseen

Työelä­mä­jakso antoi minulle sote-alan opettajana vahvis­tusta tulevai­suuden sotepal­ve­luiden kehit­ty­mis­suun­nasta ja infor­maa­tiota siitä mitä näkökulmia opetuk­sessa tulee korostaa. Asiakas­läh­töisyys ja monitoi­mijuus koros­tuvat tämän päivän ja tulevai­suuden asiakas­kon­tak­seissa. Palvelut ja työ muuttuvat ja samalla myös ammat­ti­laisten toimen­kuvat. Kareliassa sote-alan opetus­suun­ni­telman moniam­ma­til­liset opinnot ovat olleet oikea valinta opetus­suun­ni­tel­ma­työssä. Niiden avulla me korkea­kouluna tuemme moniam­ma­til­lista ja monia­laista osaamista meiltä valmis­tuvien ammat­ti­laisten osaami­sessa. Työelä­mä­jak­solla syntyi ajatuksia ja suunni­telmia yhteis­työstä opetuk­sessa, käytän­töjen juurrut­ta­mi­sessa sekä osaamisen vahvis­ta­mi­sessa tulevien ja nykyisten ammat­ti­laisten työssä. 


Lähteet:

Kivinen, P. & Linervo, N. 2021. Yhteis­asia­kas­ohjaus Siun sotessa – palve­lu­kon­septin kuvaus. Siun soten julkaisuja | 3/2021

Siun sote 2023. Monipal­ve­luauton konsepti ja kokeilu Siun sotessa. https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/monipalveluauton-konsepti-ja-kokeilu-siun-sotessa

Artik­ke­likuva: Freepik


Kirjoittaja:

Helena Ikonen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu