Tieto ohjaa toimin­taa ja paran­taa tehokkuutta

Erilais­ten lait­tei­den tuot­tama tieto ohjaa käyt­täy­ty­mis­tämme, halusimme sitä tai emme. Sähkön kulu­tuk­sesta kertova lukema kannus­taa sääs­tä­mään sähköä ja makuu­huo­neessa sängyn alla vaaniva vaaka voi melkein huomaa­matta ohjata kättä enemmän salaat­ti­lau­ta­sen kuin kebabin suun­taan. Tietoa saa nyky­päi­vänä valta­via määriä ja sitä myös tarvitaan.

Urhei­lu­kello kannus­taa liik­ku­maan, hybri­di­auto sääs­tä­mään polttoainetta

Yksin­ker­tai­sem­pi­kin urhei­lu­kello kertoo prosent­teina päivän liikun­ta­ta­voit­teen. Aikai­sem­min on ehkä kuvi­tel­lut liik­ku­vansa riit­tä­västi, mutta prosen­tit eivät nyky­tek­nii­kalla enää valeh­tele ja liik­ku­mi­sen määrä voi olla yllät­tä­vän vähäistä. Urhei­lu­kello on hankittu liikun­nal­li­sista syistä ja on hieman koukut­ta­vaa­kin saada liikun­ta­pro­sen­tit täyteen joka päivä. Asioilla käydään useam­min kävel­len, jotta saatai­siin lisää prosent­teja. Lahjo­ma­ton urhei­lu­kello lisää liikun­nan määrää, koska tieto määrästä on saatavilla.

Hybri­di­au­tolla on saman­kal­tai­nen vaiku­tus. Auto on ostettu, koska halu­taan säästää polt­toai­netta. Nykyään autot tarjoa­vat paljon tietoa ja omaa ajota­paansa voi seurata monella mitta­rilla. Kaasua painaessa polt­toai­neen kulu­tus­mit­tari hyppää ikäviin luke­miin ja kovem­min kiih­dyt­täessä myöskin eco-ajota­van prosent­tio­suus piene­nee. Kevyellä kaasulla auto kulkee muka­vasti sähköllä ja polt­toai­netta säästyy. Keski­ku­lu­tuk­sesta kertova lukema olisi mukava saada mahdol­li­sim­man alas ja auton tarjoama tieto auttaa siinä huomat­ta­vasti. Koska tietoa on saata­villa, voi talou­del­li­sem­paan ajota­paan pyrkiä.

Kodin ener­gian­ku­lu­tus näkyviin

Hehku­lam­pun vaih­tu­mista ener­gian­sääs­tö­lam­puksi ei juuri­kaan sähkö­las­kussa huomaa. Huone­läm­pö­ti­lan pudot­ta­mi­nen asteella on yhtä lailla melko näky­mä­tön toimen­pide ja hyödyn totea­mi­nen voi olla lähinnä usko­muk­sen varassa. Ener­giaa sääs­tä­vien toimen­pi­tei­den täytyy olla melko mitta­via, että ne näkyvät laskussa.

Kodin remont­tien yhtey­dessä joskus päivi­te­tään myös talo­tek­niik­kaa. Näytöltä voi nähdä esimer­kiksi sen hetken sähkön kulu­tuk­sen. Kun valot sammut­taa, kulutus piene­nee ja sen voi varmis­taa näytöltä. Näyttö myös kertoo, paljonko suih­kussa käynnit maksa­vat. Ehkä tieto auttaa huomaa­maan, että suihkua ei tarvitse pitää koko ajan päällä ja ener­giaa säästyy. Koska tietoa on saata­villa, voi ener­giaa sääs­tä­viin toimin­ta­ta­poi­hin opetella ja tulok­set ovat mitattavissa.

Pörs­si­säh­kön hinnat ovat nähtä­villä monessa paikassa. Tämän tiedon avulla voi tark­kaan laskea, kuinka paljon pesu­ko­neen käyttö maksaa. Päivällä pyykin pesu voi maksaa moni­kym­men­ker­tai­sesti verrat­tuna yöksi ajas­tet­tuun pesuun. Sähkön kulutus hintoi­neen näkyy lähes heti sähkön myyjän palvelusta.

Kiin­teis­töstä kerätty tieto voi pienen­tää käyttökustannuksia

Suurem­missa kiin­teis­töissä talo­tek­nii­kassa on ollut monen­lai­sia mittauk­sia jo pitkän aikaa. Tekniikka kuiten­kin kehit­tyy jatku­vasti ja mittaus­mah­dol­li­suuk­sia tulee koko ajan lisää.

Ilman­vaihto voidaan säätää opti­maa­li­seksi ottaen huomioon tilojen käyt­tö­aste ja ajan­kohta. Lämmi­tys ja jääh­dy­tys voidaan säätää tila­koh­tai­sesti, jolloin kaikissa tiloissa on sopiva lämpö­tila. Tarkempi auto­maat­ti­nen säätö pienen­tää käyt­tö­kus­tan­nuk­sia ja sääs­te­tyt eurot voidaan näyttää lähes reaa­liai­kai­sesti tietoa tarvitseville.

Koska kiin­teis­tön kustan­nuk­set voidaan yksi­löidä tarkasti, voidaan tehok­kuutta myös vaatia. Tutki­malla kiin­teis­töstä kerät­tyä tietoa voidaan yksi­löidä ongel­ma­koh­tia ja vaikut­taa niihin. Eri tietoja yhdis­te­le­mällä voidaan päätellä, vaikut­taako jokin kiin­teis­tön tekni­nen ratkaisu tai ominai­suus vaik­kapa sairaus­pois­sao­loi­hin tai asiakastyytyväisyyteen.

Lait­teis­toilta ja järjes­tel­miltä voidaan vaatia tehok­kuutta, joka voidaan toden­taa kiin­teis­tön mittauk­silla. Tehok­kaita ratkai­suja pyri­tään myös aktii­vi­sesti etsi­mään ja tulok­set voidaan helposti toden­taa. Vaikka varsi­naista tarvetta ei paran­nuk­sille olisi­kaan, katta­vat tiedot mahdol­lis­ta­vat järjes­tel­mien kokei­luja ja opti­moin­teja suhteel­li­sen lyhyellä aika­vä­lillä. Tieto tulok­sista tulee nopeasti ja tietoa voidaan verrata järjes­tel­män aikai­sem­paan toimin­taan helposti. Myös muutos­ten vaiku­tusta muihin järjes­tel­miin voidaan tarkastella.

Kiin­teis­tön mittauk­silla voidaan esimer­kiksi seurata jäte­ja­kei­den kerty­mistä. Kun tämä tieto esite­tään kiin­teis­tön käyt­tä­jille, kannus­taa se vähen­tä­mään synty­vän jätteen määrää, vaikka sitä ei erityi­sesti tavoi­tel­tai­si­kaan. Monia muita, niin pieniä kuin suuria­kin, tehok­kuu­den paran­nuk­sia tavoi­tel­laan, jos vain tulok­set ovat mitat­ta­vissa ja toden­net­ta­vissa suhteel­li­sen lyhyellä aika­vä­lillä. Vuosia kestä­vissä opti­moin­ti­pro­jek­teissa alkavat ulkoi­set tekijät vaikut­ta­maan tulok­siin, jolloin tulos­ten tark­kuus ja luotet­ta­vuus kärsi­vät. Nyky­päi­vänä tulok­sia saadaan sekun­neissa ja pieniä paran­nuk­sia kiin­teis­tön toimin­taan voidaan tehdä vaikka kahvi­tauolla. Ilman suhteel­li­sen nopeasti toden­net­ta­via tulok­sia opti­moin­teja tuskin tehtäi­siin kovin­kaan usein.


Kirjoit­taja:

Jari Kuusisto, projek­ti­suun­nit­te­lija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Artik­ke­li­kuva: Freepik