Uusia sauna­kon­sep­teja suoma­lais­ten ja japa­ni­lais­ten yhteistyönä

Japa­ni­lai­nen Nihon Fukushi Univer­sity, Karelia-amk:n Inno­kau­punki-hanke ja Tuli­kivi Oyj järjes­ti­vät yhteis­työssä kansain­vä­li­sen sauna-aihei­sen työpa­jan Nunnan­lah­dessa, Juuassa 28.8 – 1.9.2023.

Idea työpa­jan järjes­tä­mi­seksi syntyi Kare­lian vetämän Pohjois-Karja­lan ja Japanin Naganon metsä­bio­ta­lous­yh­teis­työn kehit­tä­mi­nen 2020–2022 -hank­keen tutus­tu­mis­mat­kalla Japa­nissa alku­ke­sästä 2022.  Sappo­rossa järjes­te­tyn Pohjois-Karja­lan metsä­bio­ta­lous­sek­to­rin toimi­joi­den esit­te­lyil­ta­päi­vän jälkei­sessä ilta­ti­lai­suu­dessa Kare­lian edus­ta­jat tapa­si­vat Nihon Fukushi yliopis­ton arkki­teh­tuu­rio­sas­ton proses­sori Daishi Saka­guc­hin. Tapaa­mi­sen yhtey­dessä nousi esille uusien sauna­kon­sep­tien kehit­tä­mi­nen Japanin mark­ki­noille, koska saunoilla on Japa­nissa menossa kova buumi mm. sen terveys­vai­ku­tus­ten ansiosta.

Elokuussa 2023 saatiin­kin Juuan Nunnan­lah­dessa todis­taa suoma­lais-japa­ni­lai­sen yhteis­työn aloi­tusta käytän­nössä. Tuli­kivi Oyj:n tiloi­hin Juukaan kokoon­tui kymme­nen japa­ni­lai­sen Nihon Fukushi yliopis­ton sekä kuusi Karelia Ammat­ti­kor­kea­koulu Oy:n ja Itä-Suomen yliopis­ton opis­ke­li­jaa profes­sori Daishi Saka­guc­hin johdolla. Työs­ken­te­lyn tavoit­teena oli luoda sauna­kon­sep­teja, jotka mahdol­li­sesti tuotai­siin jossain muodossa Japanin mark­ki­noille esille vuoden 2025 aikana. Samalla pyrit­tiin luomaan ja tiivis­tä­mään yhteyk­siä suoma­lais­ten ja japa­ni­lais­ten opis­ke­li­joi­den, oppi­lai­tos­ten ja yritys­ten välillä.

Työpa­jaan osal­lis­tu­neet japa­ni­lai­set opis­ke­li­jat opis­ke­le­vat pääai­nee­naan arkki­teh­tuu­ria, ja he olivat kolman­nen vuoden opis­ke­li­joita. Kare­liasta mukana oli opis­ke­li­joita raken­nus­tek­nii­kan koulu­tuk­sesta ja Inter­na­tio­nal Busi­ness koulu­tuk­sesta. Itä-Suomen yliopis­tosta mukana oli englan­nin ja japanin kielen, metsä­ta­lou­den ja puutek­nii­kan opiskelijoita.

Oppia ja tietoa puu- ja kivia­lan yrityksistä

Työpa­ja­viikko alkoi yritys­vie­rai­luilla puu- ja kivia­lan yrityk­siin Tuupo­vaa­rassa, Joen­suussa, Kontio­lah­della ja Juuassa. Näiden vierai­lu­jen tarkoi­tuk­sena oli tutus­tut­taa opis­ke­li­jat paikal­li­seen yritys­toi­min­taan ja puu- sekä kivi­raaka-ainei­siin ja niiden mahdollisuuksiin.

Tehdasrakennus jonka edustalla ihmisiä huomioliivit päällään
Opis­ke­li­jat tutus­tu­massa Tuli­kivi Oyj:n toimintaan.

Tehdastila jossa puupalkkeja pinossa, ympärillä ihmisiä
Vierai­luilla Moderno Oy:n (vas.) ja Puuar­tisti Oy:n tiloissa. 

Työs­ken­te­lyä pajassa

Varsi­nai­sessa työpa­ja­työs­ken­te­lyssä opis­ke­li­jat jaet­tiin viiteen ryhmään. Kulla­kin ryhmällä oli oma teemansa: saunan ulko­muoto, sauna sisus­tus, sauno­mi­sessa tarvit­ta­vat oheis­tuot­teet, saunan ja sauna­tuot­tei­den teol­li­nen tuotanto sekä saunan ja sauna­tuot­tei­den vientisuunnitelma.

Ryhmillä oli alussa pientä totut­te­lua yhtei­seen työs­ken­te­lyyn kult­tuu­rie­ro­jen takia. Myös kieli tuntui aluksi olevan haaste suju­valle ryhmä­työs­ken­te­lylle, koska japa­ni­lais­ten englan­nin­kie­len­taito oli rajal­li­nen. He käyt­ti­vät mm. känny­köi­den kään­nös­oh­jel­mia kommu­ni­koin­nin apuna. Viikon edetessä opis­ke­li­jat tutus­tui­vat toisiinsa ja yhteis­työ­kin alkoi sujua parem­min, ja englan­tia rohkais­tut­tiin käyt­tä­mään, vaikkei se ollut kenen­kään äidinkieli.

Sauna­kon­sep­teja syntyi useita erilai­sia, mm. tyhjiin taloi­hin sijoi­tet­ta­vat yhteisösaunat/maanjäristyssuojat sekä kokoon­tait­tu­vat tehdas­te­koi­set sauna­pa­ke­tit talojen tonteille, katoille ym. Yksi ryhmä kehitti myös vuolu­ki­vi­lou­hok­sen sivu­ki­veä hyödyn­tä­vän luola­sau­nan konseptin. 

Viidessä päivässä konsep­tit kehit­tyi­vät paljon, sään­nöl­li­sellä palaut­teella oli siinä suuri merki­tys. Mate­ri­aa­leista vuolu­ki­ven ja puun käyttöä oli pohdittu melko hyvin. Puuma­te­ri­aa­lien osalta ratkai­suissa oli käytetty CLT:tä, seetriä ja sypres­siä. Työpa­jan alussa olisi ollut hyvä kerrata suoma­lai­set puutuot­teet ja raken­teet. Tuot­teet ja niiden ominai­suu­det jäivät osal­lis­tu­jille hieman vieraiksi. Yritys­käyn­neillä esitel­lyt kivi- ja puutuo­te­rat­kai­sut herät­ti­vät osal­lis­tu­jissa mielenkiintoa.

Japa­nissa halu­taan edistää oman maan puutuot­tei­den käyttöä ja tämä näkyi myös työpa­jan aikana luoduissa suunnitelmissa. 

Ei pelkkää opiskelua

Viikko Juuassa ei ollut pelkkää tiivistä työpa­ja­työs­ken­te­lyä. Yhtei­nen vapaa-ajan­vietto oli myös tärkeässä osassa ja luon­teva tapa tutus­tua toisiin osal­lis­tu­jiin. Tuli­ki­ven opis­ke­li­joi­den käyt­töön järjes­tä­mällä Tuli­kivi-klubilla oli hyvät tilat niin opis­ke­luun, majoi­tuk­seen, ruokai­luun kuin vapaa-ajan viet­toon­kin. Myös suoma­lai­nen sauna lämpeni aamuin illoin Pieli­sen rannalla. Koho­koh­tia vapaa-ajan­vie­tossa olivat varmas­ti­kin yhtei­set saunail­lat, vierailu Kolin kansal­lis­puis­tossa ja yhdessä valmis­tettu sushiateria.

Viikon aikana oli huomat­ta­vissa selvää yhtei­sym­mär­ryk­sen lisään­ty­mistä ja ryhmäy­ty­mistä osal­lis­tu­jien kesken. Hyvän ryhmäy­ty­mi­sen voisi­kin kuvi­tella lisää­vän osal­lis­tu­jien moti­vaa­tiota jatkaa yhtey­den­pi­toa ja yhteis­työtä myös tulevaisuudessa.

Kaksi kuvaa, oikealla ryhmäkuva Kolin maisemissa, vasemmalla vanha savusaunarakennus
Yhtei­sen viikon aikana tutus­tut­tiin myös Kolin kansal­lis­puis­toon (vas.) ja Riku Mant­si­sen 200 vuotta vanhaan savusaunaan.

Yhteis­työn jatka­mi­nen kiin­nos­taa molem­min puolin

Useam­pi­kin opis­ke­lija sekä työpa­jassa mukana olleet yrityk­set kyse­li­vät viikon päät­teeksi, miten hyvään alkuun saatua yhteis­työtä pääs­täi­siin jatka­maan. Tämän asian selvit­tely jatkuu syksyn aikana Kare­lian ja Nihon Fukus­hin yliopis­ton välillä. Japa­ni­lai­nen osapuoli oli panos­ta­nut isosti omaan Suomen matkaansa, opis­ke­li­jat maksoi­vat matka­ku­lunsa itse ja profes­so­ri­kin kertoi kustan­ta­neensa matkan itse. Jatkossa tämän kaltai­nen yhteis­työ vaatii hanke­muo­toi­sen resurs­soin­nin kummas­sa­kin maassa ja sitou­tu­neet mukaan lähti­jät. Nyt suoma­lai­sia osal­lis­tu­jia työpa­jassa oli vain kaksi, kun neljä muuta suoma­lais­ten oppi­lai­tos­ten osal­lis­tu­jaa olivat vaihto-opis­ke­li­joita. Suoma­lai­silta opis­ke­li­joilta tarvit­tai­siin­kin lisää rohkeutta ja uteliai­suutta heit­täy­tyä tällai­siin kansain­vä­lis­ty­mis­pro­jek­tei­hin mukaan. Kieli­tai­don ja osaa­mi­sen ei tarvitse olla täydel­li­siä, ne kehit­ty­vät kyllä luon­nos­taan proses­sin aikana.

Viikon aikana tutus­tut­tiin toiseen kult­tuu­riin, yllä­pi­det­tiin ja kohen­net­tiin kieli­tai­toa sekä esitel­tiin suoma­laista puu- ja kivi­tuo­te­teol­li­suutta nuorille tule­vai­suu­den teki­jöille ja näki­jöille. Olisi todella mielen­kiin­toista päästä samalla poru­kalla tutus­tu­maan Japanin kieleen, kult­tuu­riin, raken­nus­ta­poi­hin, alan orga­ni­saa­tioi­hin ja yrityk­siin. Tällai­seen tilai­suu­teen olisi nyt mahdol­lista tarttua jatka­malla sauna­kon­sep­tin kehit­tä­mistä yhdessä. 

Iso kiitos vielä kaikille työpa­jan suun­nit­te­luun ja toteu­tuk­seen osal­lis­tu­neille. Suoma­lai­sella saunalla on Japa­nissa tällä hetkellä todella kova maine, samassa kate­go­riassa Muumien, joulu­pu­kin ja revon­tul­ten kanssa. Suomen menes­tys Maail­man onnel­li­sin maa -äänes­tyk­sis­sä­kin lienee monen mielessä osal­taan saunan ansiota. Toivot­ta­vasti pääsemme hyödyn­tä­mään tätä ikiai­kaista suoma­laista erikois­osaa­mista käytän­nössä ja luomaan uutta osaa­mista ja työtä täällä Pohjois-Karja­lassa yhdessä japa­ni­lais­ten kump­pa­niemme kanssa. 


Joukko ihmisiä ryhmäkuvassa suomalaisessa vaaramaisemassa
Työpa­ja­vii­kon päät­teeksi Selkiellä savusaunareissulla. 

Teksti ja kuvat:

Jouni Luoma, projek­ti­asian­tun­tija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Artik­ke­li­kuva: Santtu Perkiö / Unsplash