Ikäys­tä­väl­li­syys on kaik­kien asia – kuulu­mi­sia Norjan kansal­li­sesta kehittämistyöstä

Väestön ikään­ty­mi­nen on yksi tämän ajan megat­ren­deistä globaa­listi. Käyn­nissä oleva väes­tö­ra­ken­teen muutos on noussut laajem­paan yhteis­kun­nal­li­seen keskus­te­luun vasta viimei­sen vuosi­kym­me­nen aikana. Yllätys se toki ei ole ollut: OECD toteaa rapor­tis­saan (2015, 18), että ikään­ty­mi­nen poik­keaa muista yhteis­kun­tien resi­liens­siä koske­vista haas­teista enna­koi­ta­vuu­den suhteen. Siinä missä ilmas­ton­muu­tok­seen ja talous­krii­siin liittyy osin vaikeasti enna­koi­ta­vissa olevia teki­jöitä, käyn­nissä oleva väestön ikära­ken­teen muutos on ollut ennus­tet­ta­vissa synty­vyys­lu­ku­jen ja kuol­lei­suus­lu­ku­jen perus­teella. Tämä enna­koi­ta­vuus antaa yhteis­kun­nille aikaa valmis­tau­tua muutok­siin. Voidaan­kin pohtia, onko valmis­tau­tu­mi­saika käytetty tehokkaasti.

Ikään­ty­vien yhteis­kun­tien on OECD:n mukaan tärkeätä tarkas­tella ikään­ty­mi­sen ilmiöitä kolmesta näkö­kul­masta: (1) Yksi­löl­li­nen ikään­ty­mi­nen ilmenee pitkäi­käi­syy­tenä. Tämä edel­lyt­tää ikäih­mis­ten voima­va­ro­jen, tarpei­den ja intres­sien huomioi­mista. Poli­tiik­ka­ta­voit­teena on auto­no­mia: riip­pu­ma­ton, terve ja omien tavoit­tei­den ja intres­sien mukai­nen hyvä elämä. (2) Väes­tö­ta­solla ikään­ty­mi­nen näkyy ikära­ken­teen muutok­sina, jotka aiheu­tu­vat yksi­löl­li­sestä ikään­ty­mi­sestä. Sekä ikäih­mis­ten määrä että heidän väes­tö­osuu­tensa kasva­vat. Poli­tiik­ka­ta­son tavoit­teena on uudel­leen neuvo­tel­tava etuuk­sien jako suku­pol­vien kesken. (3) Tule­vai­suus väestön ikära­ken­teen muutos­ten jälkeen vaikut­taisi stabi­loi­tu­van. Tällöin poli­tiik­ka­ta­son tavoit­teena on resi­lienssi: yhteis­kun­nan talou­del­li­nen, ekolo­gi­nen ja sosi­aa­li­nen kestä­vyys. (OECD 2015, 19-20.)

Puhe ikään­ty­mi­sestä on erityi­sesti talou­den näkö­kul­masta ollut usein ongel­ma­pu­hetta. Maail­man Terveys­jär­jestö WHO on kiin­nit­tä­nyt tähän huomiota ja kannus­ta­nut globaa­liin ikäys­tä­väl­li­syy­den kehit­tä­mi­seen. WHO on tuot­ta­nut suosi­tuk­set  (World Health Orga­niza­tion 2023; ks. myös World Health Orga­niza­tion 2018;  World Health Orga­niza­tion 2017) ikäys­tä­väl­lis­ten yhtei­sö­jen ja yhteis­kun­tien kehit­tä­mi­seen. Kehit­tä­mis­työ edel­lyt­tää WHO:n mukaan moni­toi­mi­jaista ja monia­laista yhteis­työtä laajalti koko yhteiskunnassa.

Ikäys­tä­väl­li­syyttä on määri­telty eri näkö­kul­mista. Ikäys­tä­väl­li­syy­sa­jat­telu koros­taa ikään­ty­nei­den voima­va­roja ja luo siten edel­ly­tyk­siä aktii­vi­selle ikään­ty­mi­selle ja yhteis­kun­taan osal­lis­tu­mi­selle (Jämsén & Kukko­nen 2020). Handler (2014, 16) painot­taa ikään­ty­nei­den toimi­juutta ja aktii­vista roolia yhteis­kun­nan jäse­nenä – tarvi­taan siis ikäys­tä­väl­li­siä raken­teita, arvos­ta­vaa asen­netta ja toimintatapaa.

WHO on määri­tel­lyt kaupun­gin ikäys­tä­väl­li­syy­den teemat kuviossa 1 esite­tyllä tavalla. Asuin- ja elinym­pä­ris­tön lisäksi jäsen­nyk­sessä koros­tu­vat inkluusio, kansa­lais­osal­lis­tu­mi­nen ja viestintä.

Konkreet­ti­sia ikäys­tä­väl­li­syy­den ulot­tu­vuuk­sia voidaan jäsen­tää ja painot­taa eri tavoin. Huomio­nar­voista on se, että ikäys­tä­väl­li­syy­den vahvis­ta­mista tarvi­taan kaikilla elämä­na­lueilla ja yhteis­kun­nan sekto­reilla. Ikäys­tä­väl­li­syy­den vahvis­ta­mi­nen merkit­see siis ikään­ty­mi­sen ympä­ris­tö­jen, niin yhteis­kun­nan raken­tei­den ja poli­tii­kan tasolla kuin konkreet­tis­ten asuin- ja elinym­pä­ris­tö­jen sekä asen­neil­ma­pii­rin muok­kaa­mista ikäys­tä­väl­li­sem­miksi – sen sijaan, että ikään­ty­nei­den tulisi sopeu­tua olemas­sao­le­viin raken­tei­siin, ympä­ris­töi­hin ja asen­neil­ma­pii­riin. Kuviossa 1 kuva­tuista kaupun­gin ikäys­tä­väl­li­syy­den teemoista monet sovel­tu­vat myös maaseu­tu­ym­pä­ris­töön, mutta niiden ilme­ne­mis­muo­dot, paino­tuk­set ja kehit­tä­mis­tar­peet ovat kuiten­kin erilai­sia eri ympä­ris­töissä (ks. Myller 2022).

Tässä artik­ke­lissa tarkas­tel­laan Norjan kansal­lista ikäys­tä­väl­li­syy­den kehit­tä­mis­työtä. Norja on yksi edel­lä­kä­vi­jöistä kansal­li­sen sekä alue- ja kunta­ta­son aktii­vi­sessa ikäys­tä­väl­li­syy­den vahvis­ta­mi­sessa. Norjan tähä­nas­ti­sen kehit­tä­mis­pro­ses­sin sekä Ikäys­tä­väl­li­nen Norja -osaa­mis­kes­kuk­sen osalta artik­ke­lissa on hyödyn­netty Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun hallin­noi­man EAFS-hank­keen (RDI Excel­lence in Crea­ting an Age-friendly Society in Remote Areas) mahdol­lis­ta­maa opin­to­mat­kaa Norjaan elokuussa 2023. Opin­to­mat­kalla vierail­tiin myös kahdessa kunnassa pereh­ty­mässä pieneh­kö­jen kuntien ikäys­tä­väl­li­syys­työ­hön. Näiden kunta­vie­rai­lu­jen koke­muk­set on rajattu tämän kansal­li­seen kehit­tä­mis­työ­hön keskit­ty­vän artik­ke­lin ulkopuolelle.

Kohti ikäys­tä­väl­listä Norjaa

Kansal­li­set ikäystävällisyysohjelmat

Norjassa on noin miljoona eläke­läistä, kun koko väestö on 5,4 miljoo­naa. Vuonna 2040 alle 19-vuotiai­den norja­lais­ten määrä on pienempi kuin yli 65-vuotiai­den. Yli 70-vuotiai­den määrän on arvioitu vuosina 2020-2060 kasva­van 670 000 henki­löstä 1,7 miljoo­naan henki­löön, jolloin joka viides norja­lai­nen on yli 70-vuotias. (Gamme & Rafoss (toim.) 2020.) Tätä nykyä Norjassa on neljä työi­käistä jokaista eläke­läistä kohden, 40 vuoden kulut­tua suhde tulee olemaan kahden suhde yhteen. Norjassa tode­taan­kin:  ”Meillä ei ole varaa olla ajat­te­le­matta ikäystävällisyyttä”

Ikäys­tä­väl­li­sen Norjan kehit­tä­mis­työ on alkanut noin kymme­nen vuotta sitten. Kansal­li­sella tasolla kehit­tä­mis­työ on alkanut Astrid Nokle­bye Heiber­gin nimi­tyk­sestä sosi­aali- ja terveys­mi­nis­te­riön valtio­sih­tee­riksi vuonna 2013. Nokle­bye Heiberg oli tuol­loin 77-vuotias. Hän oli keskei­nen toimija valmis­tel­taessa kansal­lista stra­te­giaa ikäys­tä­väl­li­sen Norjan kehit­tä­mi­seksi. (Halsen 2023.) Stra­te­gia Enemmän vuosia, enemmän mahdol­li­suuk­sia (Norwe­gian Mini­stry of Health and Care Services 2016) valmis­tui vuonna 2016. Stra­te­gian ytimessä oli ikäih­mis­ten voima­va­ro­jen ja mahdol­li­suuk­sien koros­ta­mi­nen haas­tei­den sijaan.  

Oslon kaupunki liittyi vuonna 2014 ensim­mäi­senä norja­lai­sena kuntana WHO:n globaa­liin ikäys­tä­väl­lis­ten kaupun­kien ja kuntien verkos­toon. Oslon toimin­ta­suun­ni­telma ikäys­tä­väl­li­sen kaupun­gin kehit­tä­mi­seksi valmis­tui vuonna 2017 (Oslo City Govern­ment 2017). Myös Trond­hei­min kaupunki liittyi WHO:n verkos­ton jäse­neksi vuonna 2015.

Seuraa­vaksi, vuonna 2018, tehtiin uusi ikäys­tä­väl­li­sen Norjan kehit­tä­mis­oh­jelma otsi­kolla Elä täyttä elämää (Norwe­gian Mini­stry of Health and Care Services 2019), jossa määri­tel­tiin ikäys­tä­väl­li­sen Norjan kehit­tä­mi­sen pain­opis­teiksi aktii­vi­suus, ravit­se­mus, tervey­den­huolto ja palve­lu­jen jatkuvuus.

Viimei­sim­män uudis­tuk­sen Yhteisö ja pärjää­mi­nen – turval­li­sesti kotona tavoit­teena on mahdol­lis­taa ikäih­mis­ten turval­li­nen kotona asumi­nen ja viiväs­tää tarpeita sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen käyt­tä­mi­seen parem­malla suun­nit­te­lulla, vahvem­malla ennal­taeh­käi­syllä ja kohden­ne­tum­milla palve­luilla. Uuden ohjel­man pain­opis­tea­lueita ovat paikal­li­syh­tei­sö­jen elin­voi­mai­suu­den tuke­mi­nen, asumi­sen suun­nit­telu ja kehit­tä­mi­nen, työn­te­ki­jöi­den osaa­mi­nen, ikäih­mis­ten turval­li­suus sekä läheis­ten tukeminen. 

Tämän ohjel­man taus­talla vaikut­taa alue- ja kunta­suun­nit­te­lua linjaava kansal­li­nen ohjelma (Norwe­gian Mini­stry of Local Govern­ment and Moder­ni­sa­tion 2019), jossa koros­te­taan suun­nit­te­lun merki­tystä kestä­välle kehi­tyk­selle. Esimer­kiksi ikään­ty­nei­den asumis­mah­dol­li­suuk­sien suun­nit­telu on tärkeä osa kunnal­lista maan­käy­tön ja raken­ta­mi­sen suun­nit­te­lua. Myös kansan­ter­veys­ra­portti Hyvää elämää turval­li­sessa yhteis­kun­nassa (Norwe­gian Mini­stry of Health and Care Services 2020, 28) määrit­te­lee yhdeksi tavoit­teeksi ikäys­tä­väl­li­sen yhteis­kun­nan kehit­tä­mi­sen. Rapor­tissa koros­te­taan kump­pa­nuuk­sien raken­ta­mista ja yhteis­työtä yritys­ten ja muiden eri sekto­rien toimi­joi­den kanssa.

Norjassa toimii halli­tuk­sen nimeämä kansal­li­nen neuvosto ikäys­tä­väl­li­sen Norjan kehit­tä­mi­seksi. Neuvos­tossa on edustus Norjan valtion asun­to­ra­has­tosta, Norjan paikal­lis- ja alue­vi­ran­omais­ten keskus­jär­jes­töstä, Norjan järjes­tö­jen katto­jär­jes­töstä, Oslon yliopis­tosta, norja­lais­ten yritys­ten yhteis­työ­eli­mestä, eläke­läis­jär­jes­töstä sekä Norjan tieto- ja vies­tin­tä­tek­no­lo­gian kehittämisorganisaatiosta. 

Ohjel­ma­työn arviointia

Jacob­sen ja Ouahyb Sundsbø (2020) ovat arvioi­neet ikäys­tä­väl­li­sen Norjan kehit­tä­mis­työtä Norjan terveys­vi­ras­ton (Norske Helse­di­rek­to­ra­tet) toimek­sian­nosta. He tiivis­tä­vät Norjan kansal­li­sen ikäys­tä­väl­li­syy­den kehit­tä­mi­sen keskei­sim­miksi pain­opis­teiksi fyysi­seen ympä­ris­töön sekä inkluusioon ja osal­lis­tu­mi­seen liit­ty­viin teemoi­hin (emt. 19-28).

Ikäys­tä­väl­li­syy­den kannalta tärkeitä fyysi­seen ympä­ris­töön liit­ty­viä teemoja ovat ikäih­mi­sille sopiva asumi­nen, asui­nym­pä­ris­tön saavu­tet­ta­vuus, eri suku­pol­vien kohtaa­mis­pai­kat, palve­lu­jen ja toimin­ta­mah­dol­li­suuk­sien lähei­syys, liiken­neyh­tey­det sekä lähiym­pä­ris­tön tarjoa­mat mahdol­li­suu­det fyysi­seen aktiivisuuteen.

Inkluusion ja osal­lis­tu­mi­sen näkö­kul­masta ikäys­tä­väl­li­syy­den kehit­tä­mi­seen liit­ty­vät syrjin­nän vastai­nen toiminta, ikäih­mis­ten ja heidän tarpei­densa moni­nai­suu­den tunnis­ta­mi­nen, sosi­aa­li­set suhteet, osal­lis­tu­mi­nen esimer­kiksi vapaa­eh­tois­työ­hön sekä perhei­den hoiva­vas­tui­den kaksi­suun­tai­suu­den tunnis­ta­mi­nen. Jacob­se­nin ja Ouahyb Sundsbøn mukaan erityi­sesti talou­del­li­sista tekijät ja digi­ta­li­saa­tio aiheut­ta­vat haas­teita inkluusion toteutumiselle.

Jacob­se­nin ja Ouahyb Sundsbø (emt. 29-31) nosta­vat esille asui­nym­pä­ris­tön ja sijain­nin merki­tyk­sen henki­selle hyvin­voin­nille: esimer­kiksi muistot ja kokemus kuulu­mi­sesta johon­kin ovat tärkeitä. Turvat­to­muu­den koke­muk­sista voi syntyä psyko­lo­gi­sia esteitä ulos mene­mi­selle. Norjassa on kiin­ni­tetty huomiota ikäih­mis­ten asumi­syk­si­köi­den sijoit­ta­mi­seen samoi­hin raken­nuk­siin tai ainakin lähelle muita palve­luja sekä saavu­tet­ta­via vihe­ra­lueita. Ikäih­mis­ten osal­lis­tu­mista ja vaikut­ta­mista yhdys­kun­ta­suun­nit­te­luun pide­tään tärkeänä. Pienten kuntien haas­teet ikäys­tä­väl­li­syy­den kehit­tä­mi­sessä liit­ty­vät pitkiin väli­mat­koi­hin ja talou­del­li­siin resursseihin.

Kriit­tistä näkö­kul­maa Norjan ikäys­tä­väl­li­syy­den kehit­tä­mi­sen pain­opis­tei­siin edus­ta­vat Blix ja Ågotnes (2023). He ovat analy­soi­neet norja­lai­sia ikäys­tä­väl­li­syys­oh­jel­mia erityi­sesti siitä näkö­kul­masta, minkä­lai­sena hyvä ikään­ty­mi­nen ohjel­missa näyt­täy­tyy. He nosta­vat esille kolme toisiinsa kytkey­ty­vää tavoi­tetta: fyysi­sesti aktii­vi­sena ja terveenä pysy­mi­nen, itse­näi­syys ja tuot­ta­vuus. Tuot­ta­vuus­ta­voite liittyy työurien piden­tä­mi­seen sekä vapaa­eh­tois­työn teke­mi­sen merki­tyk­seen. Blix ja Ågotnes (emt.) kriti­soi­vat oman elämän suun­nit­te­lun merki­tyk­sen koros­ta­mista ikäih­mi­sille ilman, että huomioi­daan talou­del­lis­ten ja sosi­aa­lis­ten epäta­sai­nen jakau­tu­mi­nen ja ikään­ty­neen väestön hete­ro­gee­ni­suus. Julki­sen sekto­rin rooli tule­vai­suu­dessa näyt­täy­tyy heidän mukaansa tiedon­vä­lit­tä­jänä ja tule­vai­suu­den ikäih­mis­ten poten­ti­aa­lin esille tuojana. Ikäih­mis­ten aktii­vi­suus, osal­lis­tu­mi­nen ja tuot­ta­vuus koros­tuu heidän  mukaansa ilman, että huomioi­daan ikäih­mis­ten kiin­nos­tus­ten ja voima­va­ro­jen moninaisuutta. 

Blix ja Ågotnes (emt.) kiteyt­tä­vät ikäys­tä­väl­li­syys­oh­jel­mista tunnis­ta­mansa poliit­ti­set ja talou­del­li­set olet­ta­muk­set tavoit­tee­seen, että ikäih­mis­ten tulisi olla pikem­min­kin tietoi­sia kulut­ta­jia kuin passii­vi­sia hoivan vastaa­not­ta­jia. Ikäih­mis­ten palve­lu­jen kehit­tä­mis­ta­voit­teissa koros­tuu Blixin ja Ågot­ne­sin mukaan valin­nan­va­pau­den lisään­ty­mi­nen, sekä palve­lun­tuot­ta­jan että palve­lu­jen sisäl­lön ja tuot­ta­mis­ta­po­jen ja -ympä­ris­tö­jen suhteen. Kriit­ti­sen geron­to­lo­gian viite­ke­hyk­sestä käsin he pohti­vat, onko näiden tavoit­tei­den taus­talla jopa uusli­be­ra­lis­tista ajat­te­lua, jossa julkis­ten palve­lu­jen alas­ajon tarpeen sijaan paino­te­taan hyvää ikään­ty­mistä aktii­vi­suu­den, tuot­ta­vuu­den ja itse­näi­syy­den avulla.

Ikäys­tä­väl­li­nen Norja -osaamiskeskus 

Vuonna 2021 perus­te­tun Ikäys­tä­väl­li­nen Norja -osaa­mis­kes­kuk­sen tehtä­vänä on toimeen­panna Norjan kansal­lista ikäys­tä­väl­li­syy­den kehit­tä­mis­oh­jel­maa. Osaa­mis­kes­kus toimii minis­te­riön toimek­sian­nosta ja rahoi­tuk­sella. Keskuk­sen toimisto on Länsi-Norjassa, Ålesun­dissa ja keskuk­sessa on viisi työn­te­ki­jää. (Halsen 2023; Rafoss 2023.)

Osaa­mis­kes­kuk­sen mottona on Yhdessä kohti ikäys­tä­väl­listä Norjaa. Keskuk­sen tavoit­teena on osoit­taa ikään­ty­mi­sen suun­nit­te­lun merki­tys, edistää ikäih­mis­ten osal­lis­tu­mista paikal­li­syh­tei­söissä, vakiin­nut­taa kansal­li­nen ikäys­tä­väl­lis­ten kuntien verkosto, vakiin­nut­taa kump­pa­nuus­ver­kosto ikäys­tä­väl­lis­ten yritys­ten ja muiden orga­ni­saa­tioi­den kump­pa­nuus­ver­kosto sekä varmis­taa ikäih­mis­ten osal­lis­tu­mi­nen sekä työelä­mään että vapaa­eh­tois­työ­hön. Osaa­mis­kes­kuk­selle luon­teen­omai­sesti tärkeä tehtävä on osaa­mi­sen kehit­tä­mi­nen, hyvien käytän­tö­jen jaka­mi­nen, inno­vaa­tioi­den kannus­ta­mi­nen ja eri sekto­rei­den ja toimia­lo­jen verkot­ta­mi­nen. Keskus pyrkii vaikut­ta­maan asen­tei­siin ja koros­ta­maan ikäih­mis­ten voima­va­ro­jen merki­tystä. (Halsen 2023.)

Yhteis­ke­hit­tä­mi­nen on osaa­mis­kes­kuk­sen kehit­tä­mis­työn perusta. Sisäl­löl­li­siä pain­opis­teitä ovat sosi­aa­li­nen inkluusio, aktii­vi­nen ikään­ty­mi­nen, asumi­nen ja liikenne. Osaa­mis­kes­kuk­sen toimin­nan keskei­set peri­aat­teet on linjattu seuraavasti:

• ikään­ty­nei­den työssä jatka­mi­nen niin pitkään kuin mahdollista,
• terveys ja sosi­aa­li­nen aktii­vi­suus niin pitkään kuin mahdol­lista, ja
• kotona pysy­mi­nen niin pitkään kuin mahdollista.

Ikäys­tä­väl­li­syyttä tarkas­tel­laan sekä yksi­lö­ta­solla, jolloin huomion kohteena on ikäih­mis­ten osal­lis­tu­mi­nen ja panos yhteis­kun­nan toimi­nalle, että järjes­tel­mä­ta­solla, jolloin keski­ty­tään ikäys­tä­väl­lis­ten yhtei­sö­jen (mukaan lukien yrityk­set ja muut orga­ni­saa­tiot) kehit­tä­mi­seen. Osaa­mis­kes­kus tukee ikäys­tä­väl­li­syys­stra­te­gioi­den teke­mi­sessä sekä kehit­tä­mis­työn käytän­nöissä. Kuntien kanssa tehdään paljon yhteis­ke­hit­tä­mis­pro­jek­teja: kootaan eri toimi­joita yhteen ja käydään käsiksi tärkeim­pinä pidet­tyi­hin kehit­tä­mis­koh­tei­siin yhteis­ke­hit­tä­mi­sen mene­tel­millä. Kaupun­ki­kä­ve­lyt ovat olleet yksi hyödyl­li­seksi koettu tapa: niitä on tehty sekä valoi­salla että pimeällä. Valais­tuk­sen tuoman turval­li­suu­den tunteen lisäksi ikäih­mis­ten liik­ku­mi­seen kaupun­kiym­pä­ris­tössä vaikut­ta­vat eniten penkit ja wc-tilat. (Rafoss 2023.)

Ikäih­mis­ten lisäksi yhteis­ke­hit­tä­mi­sen proses­seissa tarvi­taan myös tule­vai­suu­den vanhoja ihmisiä kerto­maan omista ikään­ty­mi­so­do­tuk­sis­taan. Suku­pol­vien välistä kehit­tä­mis­työtä pide­tään myös tärkeänä.

Vies­tintä ja kumppanuusfoorumi

Vies­tintä on keskei­nen osa keskuk­sen toimin­taa: on tärkeä pitää ikäys­tä­väl­li­syy­den teemoja esillä ja  tuoda esille faktoja esimer­kiksi väes­tö­ra­ken­teen muutok­sesta ja työvoi­man ikään­ty­mi­sestä. Keskus yllä­pi­tää verk­ko­si­vuja, jossa vies­ti­tään keskuk­sen toimin­nasta ja ikäys­tä­väl­li­syy­den kehit­tä­mis­työstä laajem­min­kin. Lisäksi keskus yllä­pi­tää sosi­aa­li­sen median tilejä Face­boo­kissa, jossa suurin osa tilin seuraa­jista on yli 55-vuotiaita, ja Linke­di­nissä, jossa kohde­ryh­mänä ovat yrityk­set ja päätök­sen­te­ki­jät. Keskuk­sen uutis­kir­jeellä on 2 000 vastaa­not­ta­jaa, joista 60% avaa uutis­kir­jeen sään­nöl­li­sesti. Webi­naa­reista, konfe­rens­seista ja semi­naa­reista julkais­taan tallen­teet verk­ko­si­vuilla. Keskus viestii aktii­vi­sesti sekä paikal­li­sissa ja alueel­li­sissa että valta­kun­nal­li­sissa medioissa.

Keskus järjes­tää vuosit­tain Ikäys­tä­väl­li­nen Norja -konfe­rens­sin. Lisäksi toteu­te­taan kampan­joita. Esimer­kiksi vapaa­eh­tois­työn teema­vuonna järjes­tet­tiin kampanja Ryhdy toimi­maan eläke­läi­sille ja tule­ville eläke­läi­sille. Tule­vilta eläke­läi­siltä kysyt­tiin, minkä­lai­nen on viimei­nen työpäivä, ja mitä tapah­tuu sen jälkeen, kun aikaa on käytössä enemmän. Tausta-ajatuk­sena oli, voisi­vatko tulevat eläke­läi­set suun­nata aikaansa vapaa­eh­tois­työn teke­mi­seen. ”Suun­nit­tele hiukan vanhuut­tasi” -kampan­jassa tuotiin esille oman tule­vai­suu­den ja vanhuu­den suun­nit­te­lua: miten haluat elää kun ikään­nyt, missä haluat elää, minkä­lai­sia koke­muk­sia haluat saada, kenen ja minkä­lais­ten asioi­den parissa haluat viettää aikaasi.

Yrityk­sille suun­nattu kump­pa­nuus­foo­rumi Yhdessä ikäys­tä­väl­li­sen Norjan puolesta on perus­tettu vuonna 2021. Foorumi on nähty vält­tä­mät­tö­mäksi ikäys­tä­väl­li­sen työelä­män kehit­tä­mi­seksi. Kump­pa­nuus­foo­ru­min tavoit­teena on osaa­mi­sen lisää­mi­nen ja osaa­mi­sen ja koke­mus­ten keski­näi­nen jaka­mi­nen ja yhteis­työ sekä asen­tei­siin vaikut­ta­mi­nen ja näky­vyy­den lisää­mi­nen ikäys­tä­väl­li­syy­delle. Kump­pa­nuus­ver­kosto toteut­taa yhtei­siä projek­teja, järjes­tää konfe­rens­seja, työpa­joja, semi­naa­reja ja webinaareja.

Tietoi­suus demo­gra­fi­sista muutok­sista ja niiden vaiku­tuk­sista yritys­ten toimin­taan on ollut vielä vähäistä. Keskei­nen viesti fooru­mille on työvoi­man ikään­ty­mi­nen ja se, että uudet suku­pol­vet ovat aiempia pienem­piä: 20–34-vuotiaat ovat selkeästi aiempia pienempi ikäryhmä. Nuoria työn­te­ki­jöitä pide­tään työmark­ki­noilla kiin­nos­ta­vana työvoi­mana, eli tarvi­taan ajat­te­lu­ta­van muutos uusien työn­te­ki­jöi­den suhteen. Yrityk­siltä kysy­tään­kin, miten ne ovat valmis­tau­tu­neet väes­tö­ra­ken­teen muutok­siin ja miten ne voisi­vat kehit­tää ikäys­tä­väl­li­sem­pää yritys­toi­min­taa. Kump­pa­nuus­foo­rumi on toteut­ta­nut tietoi­suus­kam­pan­jan sekä semi­naa­rin ikään­ty­vän työvoi­man rekry­toin­nista ja yritys­ten senio­ri­po­li­tii­kan kehit­tä­mi­sen merki­tyk­sestä. (Kjensli Dyrseth 2013.)

Ikäys­tä­väl­li­syys­kou­lu­tusta vanhus­neu­vos­to­jen toimijoille

Osaa­mis­kes­kus on tänä vuonna käyn­nis­tä­mässä kaikille Norjan vanhus­neu­vos­toille suun­na­tun koulu­tus­ko­ko­nai­suu­den ikäys­tä­väl­li­syy­destä. Tavoit­teena on käydä vanhus­neu­vos­to­jen kanssa keskus­te­lua siitä, mitä muutok­sia kunnissa on tarpeen tehdä ikäys­tä­väl­li­syy­den vahvis­ta­mi­seksi. Vanhus­neu­vos­toista on säädetty lain­sää­dän­nössä vuonna 1992. Kunnan­val­tuus­tot nimeä­vät vanhus­neu­vos­to­jen jäsenet joka neljäs vuosi. Vanhus­neu­vos­toissa on 3-9 jäsentä, joiden tulee olla vähin­tään 60-vuotiaita. Moni­nai­suus on vanhus­neu­vos­to­jen kokoon­pa­nossa tärkeätä, jotta neuvos­tot edus­tai­si­vat kunnan ikäih­mis­ten intressejä. 

Vanhus­neu­vos­to­jen ikäys­tä­väl­li­syys­kou­lu­tus koostuu verkko-oppi­mis­po­lusta sekä face-to-face -koulu­tuk­sesta. Verk­ko­kou­lu­tuk­sessa, joka kestää noin kaksi tuntia, käsi­tel­lään vanhus­neu­vos­to­jen tehtä­vää ja roolia, lain­sää­dän­töä ja kunnal­li­sen päätök­sen­teon proses­seja. Face-to-face -koulu­tus­ten tarkoi­tuk­sena on vaihtaa koke­muk­sia ja verkostoitua.

Koulu­tusta järjes­te­tään 16 eri alueella Norjassa, ja sitä tarjo­taan kaik­ki­aan liki 2 000 henki­lölle. Vanhus­neu­vos­to­jen välinen vertai­sop­pi­mi­nen on tärkeä osa koulu­tusta. Pain­opiste on ikäys­tä­väl­li­syy­dessä: kuinka omaa paik­ka­kun­taa voisi kehit­tää ikäys­tä­väl­li­sem­mäksi. Sisäl­löl­li­siä teemoja ovat mm. kotona asumi­nen, oman vanhuu­den suun­nit­telu, terveys, vies­tintä, liikenne, kohtaa­mis­pai­kat ja akti­vi­tee­tit. (Sæbø 2023.)

Ikäys­tä­väl­lis­ten kuntien kehit­tä­mi­sen käsikirja

Ikäys­tä­väl­lis­ten kuntien kehit­tä­mi­sen käsi­kir­jan (Gamme & Rafoss (toim.) 2020) on julkais­sut Norjan paikal­lis- ja alue­vi­ran­omais­ten yhdis­tys Kommu­ne­sek­to­rens Orga­ni­sas­jon (KS), joka vastaa lähinnä Suomen Kunta­liit­toa. Käsi­kirja on toteu­tettu yhteis­työssä Ikäys­tä­väl­li­nen Norja -osaa­mis­kes­kuk­sen kanssa. Käsi­kirja on julkaistu norjan­kie­li­sen version lisäksi myös englan­nin­kie­li­senä nimellä Hand­book for Age-friendly Commu­ni­ties. Käsi­kir­jan tavoit­teena on tarjota hyviä esimerk­kejä ja uusia ehdo­tuk­sia, jotka voisi­vat olla hyödyl­li­siä ikäys­tä­väl­li­syy­den vahvis­ta­mi­seen kunnissa. Keskei­siä näkö­kul­mia ovat stra­te­gi­nen ikäys­tä­väl­li­syy­den kehit­tä­mi­sen suun­nit­telu, sekto­ri­ra­jat ylit­tävä yhteis­työ sekä yhteis­ke­hit­tä­mi­nen ja ikäih­mis­ten osal­lis­ta­mi­nen. Paikal­li­set vanhus­neu­vos­tot nähdään tärkeinä kump­pa­neina kehit­tä­mis­työssä. Ikäih­mis­ten moni­nai­suu­den tunnis­ta­mi­nen tulee käsi­kir­jassa vahvasti esille samoin kuin vies­tin­nän merkitys.

Käsi­kir­jassa (emt., 6) esite­tään tiekartta ikäys­tä­väl­li­syy­den kehit­tä­mi­seksi seuraa­vien toimen­pi­tei­den avulla:

1. kunnan, polii­tik­ko­jen, vanhus­neu­vos­to­jen sitou­tu­mi­nen ja sekto­ri­ra­jat ylit­tävä kehittämistiimi,
2. tilan­ne­kuva oman kunnan tilan­teesta sekä muiden kuntien käytän­nöistä, tavoit­teista ja niiden tärkeysjärjestyksestä,
3. ratkai­su­jen kehit­tä­mi­nen, hyvien ideoi­den jatko­ja­los­ta­mi­nen ja selkeä mandaatti toimi­joille asioi­den eteenpäinviemiseksi,
4. pilo­tointi ratkai­su­jen testaamiseksi,
5. ratkai­su­jen viemi­nen käytän­töön ja aloit­teel­li­suus sekä
6. uusien käytän­tö­jen tunnis­ta­mi­nen ja juur­rut­ta­mi­nen päivit­täi­seen toimintaan.

Käsi­kir­jassa (emt., 13-14) koros­te­taan vies­tin­nän merki­tystä: vies­tintä ja dialogi ovat vält­tä­mät­tö­miä sekä asuk­kailta kunnan suun­taan että kunnan suun­nasta asuk­kaille. Digi­taa­li­sen syrjäy­ty­mi­sen riski on tärkeä tunnis­taa, ja tarvi­taan sekä selkeätä digi­taa­lista vies­tin­tää että koulu­tusta ja tieto­ko­nei­den käytössä avustamista.

Käsi­kirja (emt., 22-23) tarjoaa vink­kejä yhteis­ke­hit­tä­mi­sen keinoiksi ja aree­noiksi, joita ovat esimer­kiksi ikäih­mis­ten kutsu­mi­nen kaupun­gin­ta­lolle keskus­te­le­maan kehit­tä­mis­tar­peista, yhteis­ke­hit­tä­mi­sen konfe­rens­sit, aamiais­ta­paa­mi­set, työpa­jat, ajatus­hau­to­mot ja kaupun­ki­kä­ve­lyt. On myös tärkeä tavoit­taa ne ihmiset, joiden ääni ei muutoin tule kuulu­viin. Näissä tilan­teissa esimer­kiksi vierailu heidän koto­naan keskus­te­le­massa kehit­tä­mis­tar­peista ja -ideoista voisi olla mahdol­lis­taa osal­lis­tu­mi­sen ja vaikuttamisen.

Ikäys­tä­väl­lis­ten yhtei­sö­jen kehit­tä­mi­sessä tärkeänä tavoit­teena pide­tään sitä, että ikäih­mis­ten pitävät ympä­ris­töään turval­li­sena, inklusii­vi­sena ja saavu­tet­ta­vana. Käsi­kir­jassa koros­te­taan sitä, että ikäys­tä­väl­li­syy­den kehit­tä­mi­nen on aina paikal­lista toimin­taa, ja se on aloi­tet­tava naapu­rus­tosta, ikäih­mis­ten asumis­pai­koista, asioin­ti­pai­koista sekä mahdol­li­suu­desta sosi­aa­li­seen kans­sa­käy­mi­seen ja lähi­luon­toon. Ikäys­tä­väl­li­sen ympä­ris­tön kehit­tä­mi­sen tavoit­teena tulee olla se, että ikäih­mi­set pitävät paikal­lista ympä­ris­töään turval­li­sena, inklusii­vi­sena ja saavu­tet­ta­vana. (emt., 26) Norja­lai­sen ikäys­tä­väl­li­syy­sa­jat­te­lun punai­set langat – aktii­vi­suu­den ja lähiym­pä­ris­tön merki­tys – näkyvät vahvasti käsi­kir­jassa. Konkreet­ti­sina keinoina tuodaan esille ulkoilu- ja vihe­ra­lu­eet, penk­kien sijoit­telu, julki­set wc-tilat sekä valais­tus turval­li­suu­den tunteen tuottajana.

Norjan kansal­li­sesta kehit­tä­mis­työstä opittua

Vies­tin­nän merki­tys tulee vahvasti esille norja­lai­sessa ikäys­tä­väl­li­syy­den kehit­tä­mis­työssä. Vies­tin­tää suun­na­taan ikään­ty­ville – jo ennen eläköi­ty­mistä, ikäih­mi­sille, työnan­ta­jille, kunnille ja muille toimi­joille niin kansal­li­sella kuin alue- ja  paikal­lis­ta­soilla. Vies­tin­nän tyyli on suoraan vastaa­not­ta­jaa puhut­te­leva, asioita pohti­maan haas­tava, ja osin provo­soi­va­kin. Halu­taan, että vies­tintä haastaa ajat­te­le­maan asioita uusista näkökulmista.

Oman­nä­köi­sen elämän elämi­nen itse­näi­sesti myös ikävuo­sien kart­tuessa näyt­täy­tyy vahvasti läpi­leik­kaa­vana teemana sekä ohjel­mien että vies­tin­nän tavoit­teissa. Pide­tään tärkeänä, että ihminen voi ikään­tyes­sään jatkaa häntä kiin­nos­ta­vien asioi­den parissa ja toimia aktii­vi­sesti paitsi oman elämänsä halti­jana niin myös yhtei­sön ja yhteis­kun­nan hyväksi. Oman tule­vai­suu­den suun­nit­te­lun merki­tystä tuodaan vahvasti esille. Tästä paino­tuk­sesta voi tehdä erilai­sia tulkin­toja: toisaalta se antaa tilaa ikään­ty­vän omille tavoit­tee­na­set­te­luille ja suun­ni­tel­mille, toisaalta sen voi myös tulkita kerto­van yhteis­kun­nan tavoit­teesta vähen­tää tarvetta palve­lu­jen ja muun tuen käyttöön.

Ikäys­tä­väl­li­syy­den kehit­tä­mi­sessä koros­tuu paikal­li­suus: lähiym­pä­ris­tön ja asumi­sen ikäys­tä­väl­li­syys. Lähiym­pä­ris­tön ikäys­tä­väl­li­syy­den osalta tuodaan esille konkreet­ti­sia ja arkisia asioita kuten penk­kien ja wc-tilojen riit­tävä määrä sekä valais­tuk­sen merki­tys turval­li­suu­den tuot­ta­jana. Ikäys­tä­väl­li­syy­den kehit­tä­mis­työtä arvioi­neet Menec, Means, Keating, Park­hurst ja Eales (2011) totea­vat, että ikäys­tä­väl­li­syy­den osa-alueita, kuten esimer­kiksi fyysi­sen tai sosi­aa­li­sen  ympä­ris­tön tai asumi­sen ikäys­tä­väl­li­syyttä, ei voida tarkas­tella eril­lään yksi­löl­li­sistä teki­jöistä kuten iästä, suku­puo­lesta, tuloista ja toimin­ta­ky­vystä. Ikäih­mis­ten moni­nai­suus vaikut­taa siis ikäys­tä­väl­li­syy­den toteutumiseen.

Moni­nai­suu­den tunnis­ta­mi­nen ja huomioi­mi­nen onkin vält­tä­mä­tön edel­ly­tys inkluusion toteu­tu­mi­selle. Inkluusio on ikäys­tä­väl­li­syy­den kehit­tä­mi­sen kannalta keskeistä, koska ikä on jo sinäl­lään yksi sosi­aa­lista ekskluusiota aiheut­ta­vista teki­jöistä (Chung, Kim, Auh ja Park 2021). Myös Meeks (2022) pitää inklusii­vi­suutta suurim­pana haas­teena ikäys­tä­väl­li­syy­den kehit­tä­mi­selle: onnis­tuak­seen ikäys­tä­väl­li­syy­den kehit­tä­mi­sessä yhteis­kun­nan on edis­tet­tävä kaik­kien ikäih­mis­ten asumista, liiken­neyh­teyk­siä, palve­lu­jen saata­vuutta ja sosio­kult­tuu­rista hyvin­voin­tia. Inkluusion edis­tä­mi­sestä ei Yarke­rin ja Buffe­lin (2022) mukaan ole riit­tä­västi tutkimusnäyttöä. 

Norjassa noin kymme­nen vuoden aikana tehdyn kansal­li­sen ikäys­tä­väl­li­syy­den kehit­tä­mis­työn vertai­le­mi­nen Suomen tilan­tee­seen edel­lyt­täisi perus­teel­lista analyy­sia, johon tässä artik­ke­lissa ei ole mahdol­li­suutta. Norja on ollut ikäys­tä­väl­li­syy­den kehit­tä­mis­työssä aktii­vi­nen Suomea aikaisemmin.

Suomessa Sosi­aali- ja terveys­mi­nis­te­riö ja Suomen Kunta­liitto antoi­vat vuonna 2020 hyvän ikään­ty­mi­sen turvaa­mista ja palve­lu­jen paran­ta­mista koske­van laatusuo­si­tuk­sen vuosille 2020-2023 (Sosi­aali- ja terveys­mi­nis­te­riö 2020). Laatusuo­si­tuk­sen alaot­sikko on ”Tavoit­teena ikäys­tä­väl­li­nen Suomi”. Laatusuo­si­tuk­sessa paino­te­taan ikään­ty­nei­den hyvin­voin­nin ja toimin­ta­ky­vyn edis­tä­mistä, vapaa­eh­tois­työn merki­tystä, digi­ta­li­saa­tion ja uusien tekno­lo­gioi­den merki­tystä hyvin­voin­nille, asumi­sen ja asui­nym­pä­ris­tö­jen ikäys­tä­väl­li­syyttä sekä palve­lu­jen toteut­ta­mista sosi­aa­li­sesti ja talou­del­li­sesti kestä­vällä tavalla.

Laatusuo­si­tuk­sen kanssa samana vuonna Suomessa julkais­tiin vuosille 2020-2030 kohdis­tuva ikäoh­jelma, jonka ensim­mäi­nen toimen­pi­deoh­jelma on toteu­tettu vuosina 2020-2023. Laatusuo­si­tuk­sen ja ikäoh­jel­man yhtei­siä paino­tuk­sia ovat mahdol­li­sim­man toimin­ta­ky­kyi­sen ikään­ty­mi­sen turvaa­mi­nen sekä talou­del­li­sesti ja sosi­aa­li­sesti kestä­vän palve­lu­jär­jes­tel­män rakentaminen.

Ikäoh­jel­massa paino­te­taan ennal­taeh­käi­se­viä ja toimin­ta­ky­kyä paran­ta­via toimia ikään­ty­neille ja riski­ryh­mille. Tavoit­teet liit­ty­vät ikään­ty­vien työi­käis­ten työky­vyn paran­tu­mi­seen ja työurien piden­ty­mi­seen sekä ikäih­mis­ten toimin­ta­ky­kyi­sen ajan piden­tä­mi­seen. Ikäoh­jel­massa koros­te­taan hyvin­voin­ti­tek­no­lo­gian käyt­töön­ot­toa, asumi­sen ja asui­nym­pä­ris­tö­jen ikäys­tä­väl­li­syyttä sekä palve­lu­jen tuot­ta­mista kestä­vällä tavalla. Vapaa­eh­tois­toi­min­taa halu­taan lisätä.

Ikäoh­jel­man vuosien 2020-2023 loppu­ra­por­tissa (Valtio­neu­vosto 2023) ohjel­man vahvuu­tena pide­tään poik­ki­hal­lin­nol­li­suutta ja suosi­tel­laan poik­ki­hal­lin­nol­li­sen yhteis­työn vahvis­ta­mista edel­leen, myös alue­ta­solla samoin kuin yhdys­pin­ta­työtä hyvin­voin­tia­luei­den, kuntien ja järjes­tö­jen kesken. Ikäih­mis­ten laajem­paa toimin­ta­ky­vyn, osal­li­suu­den ja aktii­vi­sen toimi­juu­den tuke­mista suosi­tel­laan, samoin kuin oikea-aikais­ten, jous­ta­vien ja palve­lu­tar­pee­seen vastaa­vien palve­lu­jen kehit­tä­mistä. Työhy­vin­voin­nin edis­tä­mi­nen ja työurien piden­tä­mi­nen ovat edel­leen keskei­siä toimia työvoi­ma­pu­laan vastaamiseksi.

Vanhuu­teen varau­tu­mi­seen on myös Suomessa alettu kiin­nit­tää huomiota. Vanhus­työn keskus­liitto on tuot­ta­nut verk­ko­si­vus­ton https://vanheneminen.fi, jossa vanhuu­teen varau­tu­mista tarkas­tel­laan mm. talou­den, asumi­sen, mielek­kään elämän, tervey­den ja asia­kir­jo­jen näkö­kul­mista. Tarjolla myös verk­ko­kurssi ikään­ty­mi­sen ennakoinnista.

Kiin­nos­tava jatko­tar­kas­te­lun aihe olisi Norjan ja Suomen ikäys­tä­väl­li­syy­den kehit­tä­mistä pohjus­ta­vien ohjelma-asia­kir­jo­jen ikäys­tä­väl­li­syy­sa­jat­te­lun ja esitet­ty­jen kehit­tä­mis­toi­mien vertaileminen.

---

Kirjoit­taja:

Tuula Kukko­nen, yliopet­taja, Karelia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet:

Blix, B.H. & Ågotnes, G. 2023. Aging Success­fully in the Chan­ging Norwe­gian Welfare State: A Policy Analy­sis Framed by Critical Geron­to­logy. The Geron­to­lo­gist, Volume 63, Issue 7, Septem­ber 2023, Pages 1228–1237, https://doi.org/10.1093/geront/gnac177. 2.10.2023.

Chung, S.; Kim, M.; Auh, E.Y.Y. & Park, N.S.S. 2021. WHO’s Global Age-Friendly Cities Guide: Its Implica­tions of a Discus­sion on Social Exclusion among Older Adults. Inter­na­tio­nal Journal of Envi­ron­men­tal Research and Public Health. 18(15), 8027    https://doi.org/10.3390/ijerph18158027. 2.10.2023.

Gamme, A. & Rafoss, A.B. (toim.) 2020. Hand­book for Age-Friendly Commu­ni­ties. Kommu­ne­sek­to­rens Orga­ni­sas­jon – The Norwe­gian Associa­tion of Local and Regio­nal Authorities.

Halsen, W. 2023. Centre for an Age-friendly Norway. Esitys 22.8.2023. Centre for an Age-friendly Norway, Ålesund. Julkai­se­ma­ton lähde.

Handler, S. (2014). An Alter­na­tive Age-Friendly Hand­book. The Univer­sity of Manc­hes­ter Library. UK Urban Ageing Consortium.

Jacob­sen, F.F. & Ouahyb Sundsbø, A. 2020. Leve hele livet – En kvali­tets­re­form for elder. Beskri­vel­ser av eksis­te­rende kunns­kap om refor­mens utfordring­sområ­der. Et alders­venn­lig Norge. Senter for omsorgs­forsk­ning. Oppsum­me­ring nr 14. https://omsorgsforskning.brage.unit.no/omsorgsforskning-xmlui/bitstream/handle/11250/2654396/Leve%20hele%20livet_1_Et%20aldersvennlig%20Norge-web.pdf?sequence=1&isAllowed=y. 2.10.2023.

Jämsén, A. & Kukko­nen, T. 2020. Ikäys­tä­väl­li­nen yhteis­kunta tukee aktii­vista ikään­ty­mistä. Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu, julkai­sus­raja B. Oppi­ma­te­ri­aa­leja ja kokoo­ma­teok­sia: 60. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/333296/B60.pdf?sequence=2&isAllowed=y. 20.10.2023.

Kjensli Dyrseth, T. 2013. Commu­nica­tion. Esitys 22.8.2023. Centre for an Age-friendly Norway, Ålesund. Julkai­se­ma­ton lähde.

Det konge­lege helse- og omsorgs­de­par­te­ment. 2023. Felless­kap og meis­te­ring. By trygt heime. Melding til Stor­tin­get 24. https://www.regjeringen.no/contentassets/a8280e2548c04d3ea6898078480bfa0c/nn-no/pdfs/stm202220230024000dddpdfs.pdf. 17.10.2023.

Meeks, S. 2022. Age-Friendly Commu­ni­ties: Intro­duc­tion to the Special Issue. The Geron­to­lo­gist, Volume 62, Issue 1, February 2022, Pages 1–5, https://doi.org/10.1093/geront/gnab163. 14.9.2023.

Menec, V.H.; Means, R., Keating, N., Park­hurst, G.P. & Eales, J. 2011. Concep­tua­lizing Age-Friendly Commu­ni­ties. Cana­dian Journal on Aging. 30(3), 479-93. https://doi.org/10.1017/S0714980811000237.  15.9.2023.

Myller, T. 2022. Ikäys­tä­väl­li­syys­te­ki­jöitä harvaan asutulla maaseu­dulla. Teok­sessa Kukko­nen, T. (toim.) Ikä- ja muis­tiys­tä­väl­li­set elinym­pä­ris­töt. Pohjois-Karja­lan ikäih­mi­sillä on asiaa. Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu, julkai­susarja B: Oppi­ma­te­ri­aa­leja ja kokoo­ma­teok­sia: 76. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/703270/B76_Ik%C3%A4_ja_muistiyst%C3%A4v%C3%A4lliset_elinymp%C3%A4rist%C3%B6t.pdf?sequence=2&isAllowed=y. 19.10.2023.

Norwe­gian Mini­stry of Health and Care Services. 2020. Public Health Report – A Good Life in a Safe Society. White Paper No. 19.  https://www.regjeringen.no/contentassets/84138eb559e94660bb84158f2e62a77d/nn-no/sved/publichealthreport.pdf. 10.10.2023.

Norwe­gian Mini­stry of Health and Care Services. 2019. A Full Life – All Your Life. A Quality Reform for Older Persons. https://www.regjeringen.no/contentassets/196f99e63aa14f849c4e4b9b9906a3f8/en-gb/pdfs/stm201720180015000engpdfs.pdf. 15.9.2023.

Norwe­gian Mini­stry of Health and Care Services 2016. The Norwe­gian Government’s stra­tegy for an age-friendly society. https://unece.org/fileadmin/DAM/pau/age/WG9/Presentations/6_2_Norway_Ageing-strategy.pdf. 10.10.2023.

Norwe­gian Mini­stry of Local Govern­ment and Moder­ni­sa­tion. 2019. Natio­nal expec­ta­tions regar­ding regio­nal and munici­pal plan­ning 2019–2023. https://www.regjeringen.no/contentassets/cc2c53c65af24b8ea560c0156d885703/nasjonale-forventninger-2019-engelsk.pdf. 11.10.2023.

OECD 2015. Ageing in Cities. Paris: OECD Publishng. https://doi.org/10.1787/9789264231160-en. 12.10.1023.

Oslo City Govern­ment. 2017. Action plans for: Age-friendly City & Safe and diver­si­fied care of older people. Oslo City Govern­ment Propo­si­tions 174/17 and 175/17. https://extranet.who.int/agefriendlyworld/wp-content/uploads/2015/03/Action-plan-age-friendly-Oslo.pdf. 11.10.2023.

Rafoss, A.B. 2023. Natio­nal network for Age-friendly Commu­ni­ties. Centre for an Age-friendly Norway, Ålesund. Julkai­se­ma­ton lähde.

Sosi­aali- ja terveys­mi­nis­te­riö. 2020a. Laatusuo­si­tus hyvän ikään­ty­mi­sen turvaa­mi­seksi ja palve­lu­jen paran­ta­mi­seksi 2020-2023: Tavoit­teena ikäys­tä­väl­li­nen Suomi. Sosi­aali- ja terveys­mi­nis­te­riön julkai­suja 2020:29. Helsinki. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162455/STM_2020_29_J.pdf?sequence=1&isAllowed=y. 19.10.2023.

Sosi­aali- ja terveys­mi­nis­te­riö. 2020b. Kansal­li­nen ikäoh­jelma vuoteen 2030. Tavoit­teena ikäky­vy­käs Suomi. Sosi­aali- ja terveys­mi­nis­te­riön julkai­suja 2020:31. Helsinki. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162462/STM_2020_31_j.pdf?sequence=4&isAllowed=y. 20.10.2023.

Sæbø, O. 2023. The trai­ning program for councils for the older people. Centre for an Age-friendly Norway, Ålesund. Julkai­se­ma­ton lähde.

Valtio­neu­vosto. 2023. Kansal­li­sen ikäoh­jel­man vuosien 2020-2023 loppu­ra­portti. Valtio­neu­vos­ton julkai­suja 2023:54. Helsinki. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165006/VN_2023_54.pdf?sequence=4&isAllowed=y 20.10.2023.

World Health Orga­niza­tion. 2023. Natio­nal Program­mes for Age-friendly Cities and Commu­ni­ties. A guide. https://iris.who.int/bitstream/handle/10665/366634/9789240068698-eng.pdf?sequence=1. 20.10.2023.

World Health Orga­niza­tion. 2018. The Global Network for Age-friendly Cities and Commu­ni­ties. Looking back over the last decade, looking forward to the next. Geneva: WHO. https://www.who.int/publications/i/item/WHO-FWC-ALC-18.4. 2.10.2023.

World Health Orga­niza­tion. 2017. Age-friendly envi­ron­ments in Europe. A hand­book of domains for policy action. World Health Orga­niza­tion & Euro­pean Commis­sion. https://extranet.who.int/agefriendlyworld/wp-content/uploads/2018/01/AFEE-handbook-FINAL.pdf. 2.10.2023.

World Health Orga­niza­tion. 2007. Global Age-friendly Cities: A Guide. https://iris.who.int/bitstream/handle/10665/43755/9789241547307_eng.pdf?sequence=1&isAllowed=y. 19.10.2023.

Yarker, S. & Buffel, T. 2022. Invol­ving Socially Exclu­ded Groups in Age-Friendly Programs: The Role of a Spatial Lens and Co-Produc­tion Approac­hes. Journal of Aging and Social Policy. 34(2), 254-274. https://doi.org/10.1080/08959420.2022.2049571. 13.9.2023.

Artik­ke­li­kuva: cotton­bro studio