En

Manu­leista ja häkkie­läi­mistä kohti asia­kas­työn kehittämistä 

Tämä artik­keli on osit­tain hyvin provo­soiva, eikä vält­tä­mättä sovi kaik­kein herkim­mille luki­joille. Kerromme siitä, miten ajan­koh­tai­set uutiset heijas­tu­vat hanke­työ­hömme, ja saavat aikaan kummal­li­sia miel­leyh­ty­miä. Tavoit­teena ei ole arvioida, vaan herät­tää keskus­te­lua ja tuoda esille pieniä askelia kohti veto­voi­mai­sem­paa ja asia­kas­läh­töi­sem­pää vanhustyötä. 

Eläin­ten hyvin­voin­nin tarkas­te­lua eri näkö­kul­mista 

EAFS-hank­keen (RDI Excel­lence in Crea­ting an Age-friendly Society in Remote Areas) viimei­sinä hetkinä olemme saaneet seurata mediasta Korkea­saa­ren manu­lien perheen kasvua. Mediassa kerro­taan manu­li­pen­nun suoje­lusta sairauk­silta kriit­ti­sessä iässä, tiedämme milloin manu­li­pen­nun on hyvä olla sosi­aa­li­sesti yhtey­dessä laji­to­ve­rei­den kanssa ja millaista ravin­toa manulit tykkää­vät syödä. Tiedämme milloin manuli on aktii­vi­nen ja milloin se haluaa olla omissa olois­saan, tiedämme millai­sista oloista manu­li­poi­ka­sen vanhem­mat ovat kotoi­sin. Tutkimme ja olemme kiin­nos­tu­neita manu­lien luon­tai­sesta käyt­täy­ty­mi­sestä tiedo­tuk­sen myötä ja kuinka sitä tuetaan laito­so­lo­suh­teissa. (Yle Uutiset 20.9.2023) 

Toisaalta mediassa käydään aktii­vista keskus­te­lua turkis­tar­hauk­sesta sekä yleisen turval­li­suu­den että häkkie­läin­ten hyvin­voin­nin näkö­kul­mista. Tulkinta eläin­ten hyvin­voin­nista on kuiten­kin hyvin erilai­nen, riip­puen siitä, katso­taanko sitä esimer­kiksi turkis­tar­haa­jien vai eläin­suo­je­lu­jär­jes­tö­jen näkö­kul­masta. Turki­se­läin­ten olosuh­teet ovat kuiten­kin kaukana manu­lien hyvin­voin­tiin panostamisesta. 

Tunne­taanko laitok­sissa asuvien ikäih­mis­ten toiveet ja elämän­his­to­ria? 

Uskal­tai­siko kolman­tena näkö­kul­mana tarkas­tella ikäih­mis­ten laito­sa­su­mista? Jois­sa­kin vanhus­ten­hoi­don yksi­köissä jokai­seen asuk­kaa­seen pereh­dy­tään huolel­li­sesti ja tutus­tu­taan esimer­kiksi heidän elämän­his­to­ri­aansa. Asuk­kailta, ja tarvit­taessa heidän omai­sil­taan kysel­lään, millai­sesta toimin­nasta ja ruuasta, musii­kista tai tele­vi­sio-ohjel­mista asuk­kaat pitävät tai ovat aikai­sem­min pitä­neet. Osa ikäih­mi­sistä viihtyy parem­min yksin, osa toisten seurassa. Jotkut työn­te­ki­jät voivat tunnis­taa hyvin­kin herkästi, mikä on juuri sinä päivänä asuk­kaalle paras toimin­ta­muoto. Vali­tet­ta­vasti jokai­sessa yksi­kössä asia­kas­läh­töi­syy­den merki­tystä tai sen toteut­ta­mi­sen mahdol­li­suuk­sia ei tunnis­teta samalla tavoin. Tämän eteen on edel­leen tärkeää tehdä työtä. 

URA55+ -kehit­tä­mis­työssä pyrit­tiin vahvis­ta­maan työn mielek­kyyttä. Työn­te­ki­jät pohti­vat itsel­leen tärkeitä kehit­tä­mi­sen teemoja, ja yksi työpari lähti kehit­tä­mään työyk­si­kössä asia­kas­läh­töi­syyttä.   Tätä varten työn­te­ki­jät suun­nit­te­li­vat, miten he keräi­si­vät entistä parem­min tietoa asuk­kai­den histo­riasta. Tiedon­ke­ruun jälkeen oli vuorossa erilai­sia kokei­luja tiedon sovel­ta­mi­sessa. Tämän vaiheen jälkeen hyviä koke­muk­sia ja käytän­töjä jaetaan eri tiimien kesken.

Hanke­työn­te­ki­jät eivät puut­tu­neet kehit­tä­mi­sen teemo­jen valin­taan tai kokei­lui­hin. Hanke­toi­mi­joi­den tehtä­vänä oli kannus­taa ja innos­taa työn­te­ki­jöitä viemään eteen­päin työn­te­ki­jöi­den tärkeiksi katso­mi­aan kehit­tä­mis­teh­tä­viä. Hanke­toi­mi­jat osal­lis­tu­vat toisaalta hyvien koke­mus­ten ja käytän­tö­jen jaka­mi­seen ja levit­tä­mi­seen. Hank­kee­seen osal­lis­tu­ville työn­te­ki­jöille kerrot­tiin muun muassa aikai­sem­min hyväksi havait­tuja koke­muk­sia muualta. 

Yksi­löl­li­nen kohtaa­mi­nen – avain hyvään hoitoon

Esimerk­kinä erilai­sesta hoito­työn toteu­tuk­sesta olemme kuul­leet tarinan siitä, kuinka joku työn­te­kijä tulee hyvin toimeen vanhuk­sen kanssa, joka lyö ja puree muita. Salai­suu­deksi paljas­tui, että hoitaja oli tutus­tu­nut vanhuk­sen taus­taan ja jutteli hänelle vanhusta kiin­nos­ta­vista asioista ja tapah­tu­mista. Avain kohtaa­mi­sessa oli henki­lön histo­rian tunte­mi­nen, ja näin vanhus tuli kuul­luksi, nähdyksi, ymmär­re­tyksi ja kohda­tuksi oikein. Kyse ei ole henki­lö­re­surs­seista tai rahasta, kyse on asen­teista, ja oppi­mi­sesta. Arvos­tava kohtaa­mi­nen suju­voit­taa työtä, ja lisää samalla työn merki­tyk­sel­li­syyttä. Tämä on yksi pieni esimerkki siitä, millaista on hyvä hoito ja palve­lu­ko­dissa asuvan ikäih­mi­sen ihmi­sar­voi­nen elämä. Laite­taan hyvä kier­tä­mään, ja jaetaan enemmän hyviä koke­muk­sia niin arjessa kuin mediassa. 

Suomen kuva­leh­dessä 35/2023 Laatu­yh­dis­tyk­sen toimi­tus­joh­taja Juha Ylä-Autio perään­kuu­lutti sote-alan laadun kehit­tä­mistä hoito­hen­ki­lö­kun­nan mukaan otta­mi­sella laatu­työ­hön, sillä he ovat työnsä asian­tun­ti­joita ja heiltä löytyy kehit­tä­mi­si­deoita vanhus­työn kehit­tä­mi­seen. Kehit­tä­mi­nen johtaa parhaim­mil­laan tyyty­väi­siin asiak­kai­siin, sekä alan veto- ja pito­voi­man kohenemiseen. 

Kirjoit­ta­jat:

Eini Hyppö­nen, lehtori, sairaan­hoi­ta­ja­kou­lu­tus, Karelia-ammattikorkeakoulu 

Heli Makko­nen, yliopet­taja, sosio­no­mi­kou­lu­tus, Karelia-ammattikorkeakoulu 

Artik­keli on osa Opetus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riön rahoit­ta­maa EAFS-hanketta (RDI Excel­lence in Crea­ting Age Friendly Society in Remote Areas).

Lähteet:

Ylä-Autio, J. (2023). Suomessa on tärkeää keskus­tella julki­sen sote-alan tuot­ta­vuu­desta. Hoita­ja­mi­toi­tus on esimerkki väärästä tavasta ratkoa sote-alan haas­teita. Suomen kuva­lehti (35)2023. 

Michels­son, S. (2023). Korkea­saa­ren tunte­mat­to­mat manulit pääsi­vät tänä vuonna Kisso­jen yön parras­va­loi­hin. Yle uutiset. 20.9.2023 

Artik­ke­li­kuva: Free Stock photos by Vecteezy

Pulssin etusivu