Raken­nus­työ­mai­den ilmas­to­vai­ku­tuk­set ja pääs­tö­jen arviointi Suomessa

Vuonna 2017 Suomen raken­nus­työ­mai­den toimin­not ja niissä käytetty sähkö, polt­to­öljy ja kauko­lämpö muodos­ti­vat 812 kilo­ton­nin hiili­diok­si­die­kvi­va­len­tin päästöt. Luku pitää sisäl­lään infra- ja talon­ra­ken­nus­työ­maat. (Raken­nus­teol­li­suus 2020). Kun Suomen koko­nais­pääs­töt olivat vuonna 2017 56,1 mega­ton­nia (Tilas­to­kes­kus 2017), tarkoit­taa se raken­nus­työ­mai­den muodos­ta­neen koko­nais­pääs­töistä n. 1,4 %. Puhu­taan siis merkit­tä­västä määrästä. Lisäksi kasvi­huo­ne­kaa­su­pääs­töjä vielä­kin merkit­tä­vämpi raken­nus­työ­mai­den paikal­li­nen haitta voi erityi­sesti kaupun­kia­lueilla olla pien­hiuk­ka­set, pöly, melu ja muut ilman­saas­teet. Näitä aiheu­tuu erityi­sesti fossii­lis­ten polt­toai­nei­den käytöstä ja erilai­sista koneista. Tarkkaa analyy­sia haittaa se, että raken­nus­työ­mai­den ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­sista on tois­tai­seksi rajal­li­sesti tutki­mus­tie­toa ja hanke­koh­tai­nen arviointi on vielä harvinaista.

Ylei­sesti ottaen työmaa­vai­heen päästöt muodos­tu­vat työmaalla käyte­tystä sähköstä, kauko­läm­möstä ja polt­toai­neista. Lasku­ta­vasta riip­puen mukaan voidaan laskea myös työmaalla syntyvä hävikki esimer­kiksi ylijää­vistä hukka­pa­loista, muot­ti­ka­lus­tosta tai pilaan­tu­neista mate­ri­aa­leista. Lisäksi voitai­siin harkita mukaan otet­ta­vaksi myös raken­nus­ma­te­ri­aa­lien kulje­tus­ten päästöt, mutta usein ne päästöt laske­taan erik­seen. Urakoit­si­jan tai raken­nut­ta­jan vaiku­tus­mah­dol­li­suu­det kulje­tuk­siin voivat myös olla rajal­li­set. Rajauk­seen ja tulok­siin vaikut­taa erityi­sesti se, tarkas­tel­laanko talon­ra­ken­nus- vai infra­työ­maata. Talon­ra­ken­nus­työ­maalla merkit­tä­vin osuus vaiku­tuk­sista muodos­tu­nee työmaa-aikai­sesta lämmi­tyk­sestä, infra­työ­maalla taas erilais­ten konei­den fossii­lis­ten polt­toai­nei­den kulutuksesta.

Sopi­muk­silla kohti konkreet­ti­sia toimia

Raken­nusa­lan ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­set on tiedos­tettu ja esimerk­kinä Espoon, Helsin­gin, Turun ja Vantaan kaupun­git, Senaatti-kiin­teis­töt ja ympä­ris­tö­mi­nis­te­riö on alle­kir­joit­ta­nut Pääs­töt­tö­mät työmaat Green Deal -sopi­muk­sen tavoit­teena raken­nus­työ­mai­den ilmas­to­vai­ku­tuk­sien pienen­tä­mi­nen. Sopi­muk­sen tarkoi­tuk­sena on asettaa konkreet­ti­sia askel­merk­kejä ja toimen­pi­teitä eri vuosille, jotta pääs­töjä voidaan vaiheit­tain vähen­tää (Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riö 2020).

Fossii­li­va­paa työmaa tarkoit­taa Green Dealin asiayh­tey­dessä työmaata, jolla ei käytetä fossii­li­sia polt­toai­neita ja käytössä on ainoas­taan uusiu­tu­vista lähteistä peräi­sin olevaa ener­giaa. Fossii­li­va­pailla polt­toai­neilla tarkoi­te­taan uusiu­tu­via biopolt­toai­neita, esimer­kiksi kasvi­poh­jai­nen HVO Diesel. Pääs­töillä tarkoi­te­taan suoria kasvi­huo­ne­kaa­su­pääs­töjä (mm. hiili­diok­sidi, metaani, typpiok­si­duuli) ja haital­li­sia paikal­lis­pääs­töjä (mm. typen oksidit, pien­hiuk­ka­set, hiili­mo­nok­sidi, hiili­ve­dyt). Pääs­töt­tö­mällä työmaalla ei synny paikal­li­sia eikä suoria pääs­töjä (Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riö 2020).

Uusi raken­ta­mis­laki ja hiili­ja­lan­jäl­jen arviointi

Uuden raken­ta­mis­lain myötä talon­ra­ken­nus­hank­kei­den hiili­ja­lan­jälki tulee arvioida vuoden 2025 alusta. Raken­nuk­sen elin­kaa­ren hiili­ja­lan­jälki muodos­tuu useista osate­ki­jöistä kuten raken­nus­ma­te­ri­aa­lien, kulje­tus­ten, työmaan, ener­gian­käy­tön ja raken­nuk­sen purka­mi­sen pääs­töistä. Lähtö­koh­tai­sesti työmaan hiili­ja­lan­jälki laske­taan tauluk­koar­volla. CO2data.fi -sivus­ton pääs­tö­ker­toi­mien mukaan työmaa­vaihe tuottaa 48-76 kgCO₂e päästöt raken­net­tua neliötä kohden riip­puen raken­nus­tyy­pistä (Suomen ympä­ris­tö­kes­kus 2021).

Esimer­kiksi 3000 m² toimis­ton raken­ta­mi­sen työmaa­vaihe tuot­taisi näin ollen 228 tonnin CO₂e päästöt, joka vastaa 22 suoma­lai­sen vuotuista hiili­ja­lan­jäl­keä (Sitra 2018). Raken­nuk­sien elin­kaa­ren kaikista pääs­töistä työmaa­vaihe muodos­taa n. 3-8 prosent­tia.  Erään opin­näy­te­työn mukaan viiden raken­nus­hank­keen euro­mää­räi­sestä koko­nais­bud­je­tista keski­mää­rin 0,98 % aiheu­tui työmaan ener­gian­ku­lu­tuk­sesta (Ryynä­nen 2023).

Työmaa­vai­heen pääs­tö­jen laskenta

Aiemmat pääs­tö­ker­toi­met perus­tu­vat kuiten­kin pieneen, muuta­mien työmai­den, otan­taan. Jotta voidaan muodos­taa luotet­tava kuva työmai­den ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­sista, tarvi­taan lisää tietoa erilais­ten raken­nus­paik­ko­jen ja työmai­den vaiku­tuk­sesta. Koska työmaa­vai­heen ympä­ris­tö­vai­ku­tus on merkit­tävä, luotet­tava tieto on tärkeää myös pääs­tö­vä­hen­nys­po­ten­ti­aa­lin arvioin­tia varten. Raken­ta­mis­lu­van yhtey­dessä tule­vai­suu­dessa vaadit­tava ilmas­to­sel­vi­tys mahdol­lis­taa sen, että työmaan päästöt voidaan laskea myös tarkem­milla tiedoilla. Asetus­luon­nos (Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riö 2022) raken­nuk­sen ilmas­to­sel­vi­tyk­sestä kertoo aiheesta seuraavasti:

12 $ Työmaatoiminnot

Työmaa­toi­min­to­jen arvioin­nin on sisäl­let­tävä kulu­te­tusta ener­giasta aiheu­tuva hiili­ja­lan­jälki, joka aiheu­tuu raken­nus­työ­maalla, raken­nus­tuot­tei­den vaihdon työmaalla 4 §:n mukai­sen arvioin­ti­jak­son aikana, raken­ta­mi­sen ja raken­nus­tuot­tei­den vaih­to­jen työmai­hin mahdol­li­sesti liit­ty­västä purku- ja raivaus­toi­min­nasta sekä raken­nuk­sen elin­kaa­ren lopulla tapah­tu­vasta purka­mi­sesta. Työmaa­toi­min­to­jen hiili­ja­lan­jäl­jen arvioin­nin on perus­tut­tava joko kansal­li­sen pääs­tö­tie­to­kan­nan tauluk­koar­voi­hin tai vaih­toeh­toi­sesti tämän pykälän 2 ja 3 moment­tien mukai­seen hanke­koh­tai­seen laskentaan.

Työmaa­toi­min­to­jen ostoe­ner­giasta ja polt­toai­neista aiheu­tu­van hanke­koh­tai­sen hiili­ja­lan­jäl­jen arvioin­nin on perus­tut­tava jokai­selle ener­gia­muo­dolle erik­seen tehdylle laskel­malle. Hanke­koh­tai­sen lasken­nan on pohjau­dut­tava kaavaan:

GWP_työmaa = [E x GWP_E]

jossa:

E on työmaan eri toimin­noissa ja koneissa kulu­te­tun ostoe­ner­gian määrä, kWh tai MJ; GWP_E on kansal­li­seen pääs­tö­tie­to­kan­nan sisäl­tämä tai ylei­sesti hyväk­sy­tyllä yhte­näi­sellä mene­tel­mällä laskettu ostoe­ner­gian ja polt­toai­neen kulu­tuk­sen seurauk­sena syntyvä kasvi­huo­ne­kaa­su­päästö, kgCO₂e/kWh tai kgCO₂e/MJ.

Työmaan väliai­kais­ten tilojen aiheut­ta­man hiili­ja­lan­jäl­jen arvioin­nin on sisäl­let­tävä kaikki niissä kulu­tettu energia. Sellais­ten työmaan väliai­kais­ten tilojen sekä aputoi­min­to­jen, jotka palve­le­vat useam­pia eri raken­nuk­sia, arvioin­nin on perus­tut­tava niiden työmaa­käy­töstä aiheu­tu­van hiili­ja­lan­jäl­jen jaka­mi­seen suhteessa väliai­kais­ten tilojen palve­le­mien raken­nus­hank­kei­den nettopinta-alaan.

Vaikka ilmas­to­sel­vi­tyk­sen työmaan pääs­tö­jen arviointi kohdis­tuu­kin vain ener­gi­aan ja polt­toai­nei­siin, voisi tarkas­te­lua laajen­taa runsaas­ti­kin, mikäli mukaan otet­tai­siin epäsuo­rat raken­nus­työ­maasta aiheu­tu­vat päästöt. Alla hahmo­tel­tuna suuntaa antavia rajauk­sia työmaan pääs­tö­jen arviointiin.

Tarvit­ta­vat tiedot työmaa­vai­heen hiili­ja­lan­jäl­jen arvioimiseksi

Jotta työmaan hiili­ja­lan­jäl­jen arviointi olisi mahdol­lista, tarvi­taan tietoja työmaasta, kuten oste­tusta ener­giasta tai käyte­tystä kalus­tosta. Osa tiedoista on toden­nä­köi­sesti sellai­sia, mitä perin­tei­sesti ei ole edes kerätty, kuten työmaan kalus­ton tarkem­mat tiedot. Rapor­tointi lisää työmaan johdon, raken­nut­ta­jan tai muun vastuu­ta­hon velvoit­teita kerätä tarvit­ta­via tietoja raken­nus­pro­ses­sin aikana.

Mikäli vähä­hii­li­syy­den arvioin­ti­me­ne­tel­män mukai­sesti raken­nus­hank­keen pääs­töjä laskiessa mukaan halu­taan hanke­koh­tai­sesti arvioitu työmaan päästö, tarvi­taan tiedot vähin­tään hanki­tusta ener­giasta ja polt­toai­neista. Sähkön-, kauko­läm­mön ja muiden mahdol­lis­ten ener­gia­muo­to­jen (esim. kaasu) osalta se tarkoit­taisi ener­gian määriä (kWh) ja alku­pe­rää. Työmaa­ko­nei­den ja kulje­tus­ka­lus­ton osalta se tarkoit­taisi käyte­tyn polt­toai­neen tyyppiä ja määrää. Polt­toai­neen määrä voi olla kuiten­kin hankala arvioida, mikäli sama kone palve­lee esimer­kiksi useam­paa työmaata. Tällai­sessa tapauk­sessa polt­toai­neen määrä voidaan arvioida myös käyt­tö­tun­tien tai ajet­tu­jen kilo­met­rien perus­teella, kunhan tiede­tään kalus­ton tyyppi ja ikä. Työmää­rän kohtuul­lis­ta­mi­seksi vaiku­tuk­sil­taan oletet­ta­vasti pienim­mät lait­teet, kuten käsi­työ­ka­lut, pienet polt­to­moot­to­ri­lait­teet ja aggre­gaa­tit voi olla järke­vää rajata pois ainakin ensim­mäi­sellä arviointikerralla.

Tarvit­ta­vien tieto­jen saami­nen urakoit­si­joilta ja muilta orga­ni­saa­tioilta voi tuottaa haas­teita. Doku­men­toin­nin vaati­muk­set kannat­ta­nee­kin kirjata tarjous­pyyn­töi­hin ja urak­ka­so­pi­muk­siin. Kaikki kompas­tus­ki­vet ja tieto­tar­peet selviä­vät­kin vasta oikean hank­keen arvioinnissa.

---

Kirjoit­taja:

Juuso Kokko­nen, projek­ti­koor­di­naat­tori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Tämä artik­keli on osa Raken­ta­mi­sen vihreä siir­tymä RAVI -projek­tin toimen­pi­teitä. RAVI-projek­tin tavoit­teena on edistää raken­ta­mi­sen vähä­hii­lis­ten ratkai­su­jen ja proses­sien käyt­töön­ot­toa, vahvis­taa vähä­hii­li­seen raken­ta­mi­seen liit­ty­vää mate­ri­aali- ja tuoteo­saa­mista sekä nopeut­taa digi­ta­li­saa­tion hyödyn­tä­mistä raken­ta­mi­sen proses­seissa. RAVI-projek­tin päära­hoit­ta­jana toimii Pohjois-Karja­lan maakun­ta­liitto REACT-EU EAKR-ohjelmasta.

Lähteet:

Hiili­neut­raa­lit ja resurs­si­vii­sat yrity­sa­lu­eet -hanke. 2020. Pääs­töt­tö­mät työmaat – kestä­vien hankin­to­jen green deal -sopimus. https://hnry.fi/paastottomat-tyomaat-kestavien-hankintojen-green-deal-sopi­mus/

Raken­nus­teol­li­suus / Gaia Consul­ting Oy. 2020. Vähä­hii­li­nen raken­nus­teol­li­suus 2035 Osa 1. Raken­ne­tun ympä­ris­tön hiilie­lin­kaa­ren nyky­tila. https://www.rt.fi/globalassets/ymparisto-ja-energia/vahahiili_seminaaries/raportit_lopulliset/rt-raportti-1_rakennetun-ympariston-hiilielinkaaren-nykytila_final.pdf

Ryynä­nen, I. 2023.  Lämmi­tys- ja valais­tuse­ner­gian sääs­tä­mi­nen raken­nus­työ­maalla. Opin­näy­te­työ. Raken­nus­tek­nii­kan koulu­tus. Metro­po­lia Ammat­ti­kor­kea­koulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052112362

Sitra. 2018. Keski­ver­to­suo­ma­lai­sen hiili­ja­lan­jälki. https://www.sitra.fi/artikkelit/keskivertosuomalaisen-hiilijalanjalki/

Suomen ympä­ris­tö­kes­kus SYKE. 2021. Report – Process – Construc­tion site (A5). https://co2data.fi/rakentaminen/reports/Construction%20process%20R01.00.pdf

Tilas­to­kes­kus. 2017. Suomen kasvi­huo­ne­kaa­su­pääs­töt 2017. https://www.stat.fi/til/khki/2017/khki_2017_2018-05-24_kat_001_fi.html

Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riö. 2020. Pääs­töt­tö­mät työmaat – Kestä­vien hankin­to­jen green deal -sopimus. https://sitoumus2050.fi/documents/20143/428684/P%C3%A4%C3%A4st%C3%B6tt%C3%B6m%C3%A4t+ty%C3%B6maat_green+deal+sopimus+allekirjoitettavaksi_FINAL.pdf/f2df341a-7361-8b5a-8a65-8cdc424836a9

Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riö. 2022. Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön asetus raken­nuk­sen ilmas­to­sel­vi­tyk­sestä (Luonnos 30.9.2022, lausun­to­kier­ros). https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/DownloadProposalAttachment?proposalId=70fe9e3d-e065-4143-ba6e-4e1f63299842&attachmentId=19499