Toimintaterapia on ihmislähtöistä kuntoutusta, jonka tavoitteena on lisätä yksilön keinoja selviytyä arjen tilanteissa, omassa elinympäristössään. Toimintaterapia perustuu toiminnan terapeuttiseen käyttöön sekä toimintaterapeutin ja asiakkaan väliseen yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen. Toimintaterapia on myös konsultointia ja yhteistyötä ihmisen kanssa sekä toimintaedellytysten parantamista ympäristöön vaikuttamalla. Toimintaterapia on oma tieteen alansa ja perustuu toiminnan tieteeseen (Toimintaterapeuttiliitto 2023).
Toimintaterapeutti toimii konkreettisesti ihmisten arjessa, jonne niin toimintakyvyn arviointi kuin itse kuntoutus pyritään integroimaan. Toimintaterapiassa keskitytään ihmisen kannalta merkityksellisiin toimintoihin, kuten leikkiin, harrastuksiin, työhön, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja itsestä̈ huolehtimiseen. Toiminnan lisäksi keskiössä on myös ympäristö, joka ei ole koskaan toiminnasta irrallinen vaan keskeinen osa ihmisen toimintaa.
Työympäristöt ja palvelut, jossa toimintaterapeutit työskentelevät ovat laajoja ja erilaisia. Asiakkaat ovat eri-ikäisiä ja voivat tarvita omissa toimintaympäristöissään monenlaisia tukitoimia. Toimintaterapiaan otetaan mukaan asiakkaan läheiset sekä toimitaan yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa. Tämä yhteistyö korostuu erityisesti lasten ja nuorten kohdalla, sillä lapsen kehitystä ei voi tukea erillään perheestä tai muusta lähiympäristöstä.
Toimintaterapia on aina ihmislähtöistä palvelua
Perheen ja läheisten lisäksi toimintaterapeutin tärkeitä kumppaneita ovat esimerkiksi päiväkodin ja koulun toimijat, nuorisotyö, työnantajat, kolmannen sektorin sekä seurakunnan toimijat – tiivistettynä kaikki hyvinvointia (hyte)- sekä sosiaali- ja terveyspalveluja (sote) tuottavat toimijat, jotka liittyvät ihmisen arkeen ja sen rakentumiseen.
Konkreettisesti toimintaterapiassa tehdään toimintakyvyn arviointeja toimintaterapia-arvioinnin avulla, toimintaterapiaa sekä huomioidaan ympäristöjen merkitys ja niiden muutostarpeet ihmisen toimintakyvyn tukemisessa. Toimintaterapia-arvioinnissa käytetään toimintaterapeuttien käyttöön tarkoitettuja arviointimenetelmiä. Arvioinnissa keskeistä on toiminnan havainnointi arkiympäristöissä ja toiminnan analyysi. Tarkoitus toimintaterapia-arvioinnissa on tunnistaa ihmisen toimintaa tukevia ja sitä vaikeuttavia tekijöitä. Arvioinnissa selvitetään ihmisen omaa näkemystä toimintakyvystään sekä esimerkiksi toimintaan vaadittavia taitoja toiminnan eri osa-alueilla, toiminnan vahvuuksia ja haasteita sekä toimintaympäristöjen muutostarpeita.
Toimintaterapia on tavoitteellista toimintaa. Tavoitteet toimintaterapialle määritellään arjen toiminnan näkökulmasta. Hyvä tavoite tunnistetaan asiakkaan arjessa ja siihen voidaan yhdessä myös vaikuttaa. Läheisten sitouttaminen tavoitteen asetteluun lisää̈ heidän osallisuuttaan ja kumppanuutta suhteessa toimintaterapeuttiin sekä muihin arjessa mukana oleviin toimijoihin. (Hautala ym. 2011; Karhula, Sellman, Sipari & Ylisassi 2022, 278-295).
Monialaisena toimijana toimintaterapeutti nivoo arkeen myös muiden toimijoiden ohjeet- ja suositukset
Tapoja toteuttaa toimintaterapiaa on monia, mutta keskeistä on aina se, että kuntoutus suunnitellaan ja toteutetaan ihmisen arjen tarpeista lähtien, yksilöllisesti räätälöiden. Toimintaterapialla tavoitellaan ihmiselle merkityksellistä ja tarkoituksenmukaista toimintaa ja toimintaa käytetään terapiassa keskeisenä työskentelymuotona (Toimintaterapeuttiliitto 2023).
Toimintaterapia voi toteutua arjen ympäristössä tai toimintaterapeutin toimitiloissa. Osa ihmisistä hyötyy enemmän yksilöterapiaan painottuvasta tavasta kehittää valmiuksia ja taitoja ja osa taas selkeästi enemmän läheiset ja toimintaympäristön huomioon ottavasta toimintaterapiasta. Toimintaterapia voi toteutua myös pari- tai ryhmämuotoisena, esimerkiksi
silloin kun tavoitteena on harjoitella sosiaalisia taitoja tai tunnetaitoja. Ympäristön muutostyöt- tai toimintaa mahdollistavien apuvälineiden suunnittelu on yksi terapian toteutusmuoto.
Monialaisessa työssä toimintaterapeutti on tiimin jäsenenä toimintakyvyn, ihmisen toiminnan ja kuntoutuksen asiantuntija sekä antaa havaintoja ja tietoa, jota tarvitaan diagnosoinnissa, oireseurannassa, hoidon ja kuntoutussuunnitelmien teossa. Osana monialaista työtä toimintaterapeutti arvioi ihmisen toimintakykyä kokonaisuutena ja nivoo myös muiden ammattilaisen ohjeet -ja suositukset osaksi arkea.
Asiakaskokemuksia toimintaterapiasta
Seuraavat kommentit on saatu toimintaterapia-asiakkaan läheiseltä.
”Olemme saaneet tukea ja havaintoja käyttäytymisestä sekä toimintavoista, joiden pohjalta olemme voineet yhdessä löytää tapoja vaikuttaa toimintaympäristöön tai muuttaa toimintaa niin, että taitojen oppiminen eri toimintaympäristöissä onnistuisi.”
”Toimintaterapeutti vahvistaa toimintaympäristöissä ja toiminnassa havainnoituja asioita ja auttaa huomiomaan niitä.”
”Antaa toivoa tulevaisuudesta.”
”Hyvä kokemus kohtaamisesta omana itsenään; toiminta sellaista, joka on itselle mieleistä.”
”Toimintaterapiassa on saanut ilmaista itseään omana itsenään”
”Toimintaterapiassa on tärkeä ihminen ja paikka, jonne on mielekästä mennä.”
”Hyvä kokemus, jolla ammentaa tulevaa.”
Karelia ammattikorkeakoulussa käynnistyi toimintaterapiakoulutus elokuussa 2023. Koulutuksen aloittamista ovat tukeneet Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue, Siun sote sekä Pohjois-Karjalan osuuskauppa.
Kirjoittajat:
Sanna Tiainen, toimintaterapiaopettaja, toimintaterapeutti, fysioterapeutti, Karelia-ammattikorkeakoulu
Tuija Klingberg, projektisuunnittelija, toimintaterapeutti, Pohjois-Karjalan Hyvinvointialue, Siun sote
Tämä teksti on kirjoitettu työelämäyhteistyössä Karelia-ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen, Siun soten kanssa. Kirjoittajat ovat monialaisen ja perhekeskeisen työn sekä palveluintegraation vannoituneita kannattajia.
Lähteet:
Toimintaterapeuttiliitto 2023. https://www.toimintaterapeuttiliitto.fi/toimintaterapia/ 15.9.2023
Karhula, M., Sellman, J., Sipari, S. & Ylisassi, H. 2022. Kuntoutuksen tavoitteet ja sisällön rakentuminen, 279-295. Teoksessa: Autti-Rämö, I., Salminen, A-L, Rajavaara, M. & Melkas, S. (toim.) Kuntoutuminen 2023. Duodecim, Helsinki.
Hautala, T., Hämäläinen, T., Mäkelä, L., Rusi-Pyykönen, M. 2011. Toiminnan voimaa. Toimintaterapia käytännössä. Edita, Helsinki.
Artikkelikuva: Freepik
