Avoin oppiminen ja sen edistäminen ovat nousseet viime vuosina vahvasti esille suomalaisella korkeakoulukentällä. Karelia, kuten myös muut ammattikorkeakoulut Suomessa, on sitoutunut Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistukseen v. 2020-2025. Oppimateriaalien osalta tätä on tarkennettu Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden linjauksessa. Korkeakouluja vertaillaan siinä, miten paljon ne julkaisevat avoimia oppimateriaaleja ja miten hyvin avoin oppiminen on esillä niiden toiminnassa ja viestinnässä.
Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa? Korkeakouluja ja niiden henkilöstöä kannustetaan avaamaan oppimateriaaleja esimerkiksi avoimien oppimateriaalien kirjastossa (AOE.fi). Avatut oppimateriaalit lisensoidaan avoimesti hyödynnettäväksi Creative Commons -lisensseillä. Näin niiden jatkokehittäminen ja -hyödyntäminen on selkeää ja samalla turvataan myös tekijän oikeus materiaaleihin. Avoimia oppimateriaaleja syntyy erityisesti TKI-toiminnassa, mutta yhä useampi opettaja on alkanut julkaista omia oppimateriaaleja avoimesti.
Myös Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. on laatinut suosituksen, jossa se kannustaa ammattikorkeakouluja kehittämään avoimia oppimateriaaleja. Oppimateriaalien avaamisella parannetaan mm. oppimateriaalien saatavuutta, saavutettavuutta sekä yhteis- ja jatkokäyttömahdollisuuksia. Yhtenä syynä taustalla vaikuttaa myös korkeakoulujen Kopiosto -maksujen kasvu. Yhteisten oppimateriaalien kehittäminen ja hyödyntäminen ovat myös yksi keino tukea korkeakoulujen resurssien riittävyyttä. Mitä enemmän yhteisiä, ilmaisia materiaaleja kehitetään ja käytetään, sitä enemmän opettajien työaikaa voidaan kohdentaa opetuksen toteutukseen ja ohjaukseen.
Mitä ja minne?
Digivision tarjottimen alusta tulee jatkossa toimimaan yhtenä alustana, jossa korkeakoulut voivat markkinoida kaikille avoimia ja maksuttomia oppimateriaaleja. Tällaisia opintoja ovat etenkin non-formaalit opinnot (esimerkiksi mikro-opinnot), jotka eivät tuota oppijalle opintopisteytettyjä suorituksia. Osaamisen kehittämisen kannalta ne voivat kuitenkin olla merkittäviä. Tällaisia opintoja voivat olla esim. erilaiset podcastit tai videot, joiden avulla oppija voi tutustua itsenäisesti johonkin teemaan. Korkeakoulujen näkökulmasta ne toimivat markkinointimateriaalina ja auttavat poluttamaan oppijoita maksullisiin opintoihin kuten avoimen ammattikorkeakoulun tarjontaan. Digivision tarjottimen alustan kautta löydettävät oppimateriaalit ja aineistot löytyvät sitten korkeakoulujen omilta alustoilta ja toivottavasti yhä useammin myös avointen oppimateriaalien kirjastosta (AOE.fi). Sikäli Digivision ja avoimen oppimisen alustat eivät ole päällekkäisiä, vaan täydentävät toisiaan. Digivision tarjotin tuo yhden tärkeän ja houkuttelevan lisäkanavan markkinointiin.
Mihin laatukriteerejä tarvitaan?
Sekä avoimessa oppimisessa että Digivisiossa on luotu tai ollaan luomassa laatukriteerejä yhteisillä alustoille oleville opintojaksoille. Käytännössä laatukriteerit liittyvät usein opintojaksoihin liittyviin kuvailutietoihin. Oppijan näkökulmasta on tärkeää, että hän tietää, millaisesta oppimateriaalista tai opinnosta on kyse, mitä tavoitteita sille on asetettu ja mitä se pitää sisällään. Materiaalia hyödyntävälle organisaatioille ja opettajalle – toki myös oppijalle itselleen – ne tarjoavat mahdollisuuden arvioida esimerkiksi oppimateriaalin luotettavuutta. Perustason kriteereitä ovat mm. seuraavat
- oppimateriaalissa on kuvattu se oppimistavoitteet
- oppimateriaali on saavutettavaa
- oppimateriaalin tekemisessä on huomioitu tekijänoikeudet
- oppimateriaalissa on mainittu käytetyt lähteet
Digivision laatutyössä on hyödynnetty mm. eAMK -hankkeen verkko-opetuksen laatukriteereitä. Laatukriteerien laadinta on nivottu Digivision pilottien työskentelyyn ja myös Karelia on mukana rakentamassa yhteisiä laatukriteereitä. Ensimmäisessä vaiheessa työstettävänä on ollut laatukriteerien hyödyntäminen informaalissa ja non-formaalissa sisällössä. Laatukriteerien tarkastelussa esille nostettuja teemoja ovat tutkimusperustaisuus, modulaarisuus, monimuotoisuus, saavutettavuus ja käytettävyys.
Laatukriteereistä viestimme lisää myöhemmin ja tulossa on myös ensimmäinen versio Digipedagogiikan laatukriteerit -työkirjasta. Laatukriteerien hyödyntämisestä kiinnostuneille tiedoksi jo tässä vaiheessa tapahtumavinkki: seuraavassa Digivisio 2030 -hankkeen järjestämässä Digipedagogiikan studiossa teemana on Digipedagogiikan laatukriteerit korkeakoulujen suunnittelun prosesseissa. Lisätietoja Digipedagogiikan studioista löydät Digivision tapahtumasivulta.
Kirjoittaja: Marjo Nenonen, koulutuksen kehittämispäällikkö