”Kaikki mitä teen, on digiä?” – Sosio­no­mio­pin­to­jen digipolulla

Digio­saa­mi­nen on muodos­tu­nut keskei­seksi osaa­mi­sa­lu­eeksi kaikilla aloilla. Sosi­aa­liala ei ole poik­keus, vaan digio­saa­mi­nen on vält­tä­mä­tön osa sosio­no­min osaa­mista. Sosio­no­mit kohtaa­vat monia muita ammat­ti­ryh­miä enemmän haavoit­tu­vassa asemassa olevia kansa­lai­sia, jolloin heidän tehtä­vä­nään on digiin liit­ty­vän eriar­vois­tu­mi­sen ja syrjäy­ty­mi­sen ennal­taeh­käisy ja vähen­tä­mi­nen. SoTy­Digi –hank­keessa kehi­tet­tiin digi­pol­kua sosio­no­mi­kou­lu­tuk­seen. 

Digi­ta­li­saa­tio ei ole sosi­aa­lia­lalla vielä kaikilta osin luon­nol­li­nen osa työtä. Työn­te­ki­jöi­den perus­di­gi­tai­dot ja digi­jär­jes­tel­miin liit­tyvä osaa­mi­nen ovat jo hyvällä tasolla, mutta siir­ryt­täessä tarkas­te­le­maan asiak­kai­den parissa tehtä­vää digi­työtä, muut­tuu­kin digi ja digio­saa­mi­nen selkeästi vaikeam­min hahmo­tet­ta­vaksi. Tilan­netta voisi kuvata muuta­milla esimer­keillä. Etäpal­ve­lut ovat laajen­tu­massa osaksi sosi­aa­li­pal­ve­luja, mutta työn­te­ki­jöillä ei saata olla tarvit­ta­vaa osaa­mista verk­ko­vuo­ro­vai­ku­tuk­sesta. Sote-palve­lu­jen asiak­kai­den olete­taan osaavan käyttää erilai­sia sähköi­siä palve­luja, mutta asiak­kaan digi­tai­toja ja sähköis­ten palve­lu­jen käyt­töön tarvit­ta­via väli­neitä ei osata kartoit­taa. Myös ohjaus digi­pal­ve­luista saattaa jäädä kovin kevyeksi, eikä asiakas saa riit­tä­vää tukea palve­lun käytön aloit­ta­mi­sessa. Asiak­kaat haluai­si­vat oppia käyt­tä­mään tieto­ko­netta ja erilai­sia sovel­luk­sia arjes­saan, mutta työn­te­ki­jät eivät näe niitä tarpeellisiksi. 

Digi siis mieltyy sosi­aa­lia­lan ammat­ti­lai­silla tietyiltä osin vapaa­eh­toi­seksi tai työn­te­ki­jän omaan mielen­kiin­toon kuulu­vaksi osaa­mi­sa­lu­eeksi, mihin voi suun­tau­tua halu­tes­saan. Digi­ta­li­saa­tio on kuiten­kin yhteis­kun­nas­samme niin olen­nai­nen osa arkeamme, ettei sitä voi ohittaa edes työpai­kalla. Digi on osa alalle opis­ke­le­vien osaa­mista, asian­tun­ti­juutta ja ammatti-iden­ti­teet­tiä, josta ei voi kiel­täy­tyä. Digio­saa­mi­nen on myös nopeim­min muut­tu­vaa osaa­mista, jota on jatku­vasti päivitettävä. 

Sosio­no­mi­kou­lu­tuk­sen digi­po­lun rakentaminen

Opis­ke­li­joi­den oppi­mis­pro­ses­sin lähes­ty­mis­ta­pana voidaan käyttää polkua­jat­te­lua. Polku voi edetä osan matkaa opin­toja, tai polku voi ulottua opin­to­jen alusta loppuun saakka. Polku toimii opetuk­sen suun­nit­te­lussa punai­sena lankana eri opin­to­jak­so­jen välillä. 

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa polut ovat osa opetus­suun­ni­tel­mia. Digi­polku on kuvattu Kare­lian SoTy­Digi- ja Tule­vai­suu­den työ -hank­kei­den yhteis­työnä yhdeksi poluksi sosio­no­mi­kou­lu­tuk­seen. Osaa­mi­sen polut eivät muotoudu ilman vahvaa työelä­mä­kump­pa­nuutta. SoTy­Digi –hank­keessa digi­pol­kua kehi­tet­tiin yhdessä monien eri työelä­mä­kump­pa­nei­den kanssa, jotta se saatiin vastaa­maan työelä­män osaa­mis­tar­peita ja -vaateita. 

Vuoro­pu­he­lussa olivat mukana Siun soten digi­men­to­rit ja Tule­vai­suu­den Sote­kes­kus –hanke, Honka­lam­pi­sää­tiön Arki Digit­tää -hanke ja lukui­sat muut SoTy­Digi –hank­keen toimin­taan osal­lis­tu­neet sote- ja työl­li­syys­pal­ve­lui­den ammat­ti­lai­set. Vuoro­pu­helu muotou­tui yhteis­ke­hit­tä­mi­seksi, koska aihe innosti eri toimi­joita miet­ti­mään tarkem­min digio­saa­mista ja sen sisäl­töä. Digi paikan­tui ja konkre­ti­soi­tui usei­siin kohtiin eri osaa­mis­ko­ko­nai­suuk­sia ja opin­to­jak­soja. Toimi­jat näkivät, että digi­po­lun oli tarpeel­lista kulkea mukana koko opin­to­jen ajan. Yksit­täi­sinä tai eril­li­sinä opin­to­jak­soina digin käsit­tely saat­taisi jäädä irral­li­seksi. Keskus­te­luissa pääs­tiin hyvin konkreet­ti­selle tasolle, kuinka digiä tulisi koulu­tuk­sessa käsi­tellä. Esimer­kiksi, miten oma suhtau­tu­mi­nen digi­ta­li­saa­tioon vaikut­taa ohjauk­seen, mitä verk­ko­vuo­ro­vai­ku­tus on osana amma­til­lista vuoro­vai­ku­tusta tai mitä digi­ta­li­saa­tio tarkoit­taa palve­luoh­jauk­sessa. Yhteis­työssä syntyi myös uusia työelä­mäyh­teis­työn muotoja, kuten digi­pal­ve­lu­jen käytön ohjausta asiak­kaille erilai­sissa työelä­män toimintaympäristöissä. 

Digi­toi­mi­jasta sosi­aa­lia­lan digiasiantuntijaksi

Digi­polku havain­nol­lis­taa ja konkre­ti­soi opis­ke­li­jan digio­saa­mi­sen kehit­ty­mistä digi­tu­tus­tu­jasta kohti sosi­aa­lia­lan digi­asian­tun­ti­juutta. Opis­ke­li­jan digi­asian­tun­ti­juu­teen kasvun polkua on jäsen­netty Bloomin (1956) takso­no­miaa sekä Ander­so­nin ja Krathwoh­lin (2001) uudis­tet­tua versiota hyödyn­täen. Takso­no­miassa ajat­telu ja oppi­mi­nen etenee perus­asioi­den tasolta kohti vaati­vam­pia ja moni­mut­kai­sem­pia taito­ta­soja. Alkuun opis­ke­li­jan on muis­tet­tava ja ymmär­ret­tävä asioita ennen kuin hän voi siirtyä sovel­ta­maan oppi­maansa tietoa. Opitun sovel­ta­mista seuraa kyky analy­soida ja arvioida opittua, jolloin opis­ke­lija oppii teke­mään harkit­tuja päätel­miä tiedosta. Lopulta opis­ke­li­jalle kehit­tyy taito koota opittua ja yhdis­tää sitä uudella tavalla. (Cedefop 2017, 33-34.) Opetus­suun­ni­tel­missa takso­no­mia on sisäänrakennettuna. 

Kuviossa 1 opis­ke­li­joi­den digi­polku on kuvattu varsi­naista digi­pol­kua yksin­ker­tai­sem­massa muodossa. Opin­to­jen alkaessa opis­ke­li­jan on ensim­mäi­senä opit­tava käyt­tä­mään moder­nin työn väli­neitä ja oppi­lai­tok­sen sähköi­siä toimin­taym­pä­ris­töjä. Myös digi­ta­li­saa­tio ilmiönä yhteis­kun­nassa ja sosi­aa­lia­lalla avautuu, ja opis­ke­lija oppii ymmär­tä­mään digi­syr­jäy­ty­mi­sen ja eriar­vois­tu­mi­sen raken­teita. Polun edetessä opis­ke­li­jalle tulevat tutuksi erilai­set sote-alan digi­pal­ve­lut ja syntyy hahmo­tus sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen moni­ka­na­vai­suu­desta ja digi­pal­ve­luista osana palve­lu­jär­jes­tel­mää. Tämän kautta syntyy hahmo­tus sosi­aa­lia­lan asiak­kaista digi­pal­ve­lu­jen käyt­tä­jinä sekä itsestä digi­tu­ki­jana- ja ohjaa­jana. Tiedot ja taidot syve­ne­vät harjoit­te­lu­jen myötä, jolloin digi paikan­tuu osaksi sosi­aa­lia­lan asia­kas­työtä. Opin­to­jen ja opis­ke­luai­kai­sen digi­po­lun loppu­päässä opis­ke­lija oppii analy­soi­maan, arvioi­maan ja kehit­tä­mään ratkai­suja, jotka edis­tä­vät käyt­tä­jä­läh­töi­siä digi­pal­ve­luja, käyt­tä­jien yhden­ver­tai­suutta ja aktii­vista kansa­lai­suutta digi­syr­jäy­ty­mistä vähen­täen. Analy­soi­mi­nen ja kehit­tä­mi­nen toteu­tu­vat sosio­no­mi­kou­lu­tuk­sessa hyvin erilai­silla kehit­tä­mi­seen liit­ty­villä opin­to­jak­soilla, opin­näy­te­töissä ja syven­tä­vässä harjoittelussa. 

Digi­polku tähtää opin­to­jen aikana saavu­tet­ta­vaan ja työelä­män osaa­mis­vaa­ti­muk­set täyt­tä­vään osaa­mis­ko­ko­nai­suu­teen. Osaa­mis­ko­ko­nai­suuk­silla eli kompe­tens­seilla määri­tel­lään ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kin­to­jen osaa­mista. Osa kompe­tens­seista on koulu­tus­koh­tai­sia (Suomen ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen sosi­aa­lia­lan koulu­tuk­sen verkosto 2023)[1] ja osa yhtei­siä (Arene 2023)[2] kompe­tens­seja. Digio­saa­mi­nen ei ole eril­li­nen kompe­tenssi kummas­sa­kaan kate­go­riassa, mutta se on kiin­teästi osa sekä amma­til­lista että yleistä osaa­mista. Jos digi­po­lun kautta synty­vää sosi­aa­lia­lan osaa­mista tarvit­sisi sanoit­taa, voisi kuvaus olla tämän suuntainen:

Valmistuva opiskelija osaa hyödyntää teknologian ja digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia työssään sekä osaa ohjata asiakkaita digitaalisten palvelujen käytössä erilaisia toimintaympäristöjä hyödyntäen.  

Valmistuva opiskelija toimii digitaalisen aktiivisen kansalaisuuden edistäjänä sekä osaa edesauttaa käyttäjälähtöisten digipalvelujen kehittämistä.   

Digi­polku toimii työvä­li­neenä moneen eri suuntaan

Digi­polku on hyvä työvä­line useam­malle eri toimi­jalle. Digi­polku toimii opin­to­jak­sot yhdis­tä­vänä punai­sena lankana opetuk­sen suun­nit­te­lussa. SoTy­Digi -hank­keessa digi­polku on kulke­nut kehit­tä­mi­sessä mukana koko hank­keen ajan niin, että hanke on tuot­ta­nut polulle uutta sisäl­töä sekä uuden­lai­sia työelä­mäyh­teis­työn muotoja. Digi­polku on myös mallin­nettu oppi­mi­sa­lus­talle, jotta mate­ri­aali olisi mahdol­li­sim­man helposti sosio­no­mi­kou­lu­tuk­sen opet­ta­jien hyödyn­net­tä­vissä. Digi­polku sisäl­tää hank­keen tuot­ta­maa mate­ri­aa­lia mm. videoita ja podcas­teja ja erilai­sia oppi­mis­teh­tä­viä sekä ehdo­tuk­sia työelä­mä­kump­pa­neiksi työelä­mäyh­teis­työ­hön. Näin hank­keen tulok­set ja tuotok­set jalkau­tu­vat ja juur­tu­vat opetuk­seen. Digi­polku on testa­tusti erit­täin toimiva malli TKI-hank­kei­den, työelä­män toimi­joi­den ja opetuk­sen yhteis­työ­hön. Hank­keen päät­tyessä digi­po­lun yllä­pito ja päivit­tä­mi­nen jää sosio­no­mi­kou­lu­tuk­sen vastuulle. 

Digi­po­lun kehit­tä­mi­sen seuraa­vana vaiheena olisi, että polku tulisi näky­väksi myös opis­ke­li­joille. Tällä tuet­tai­siin opis­ke­li­joi­den toimi­juutta ja oman oppi­mis­pro­ses­sin hallin­taa. Polku mahdol­lis­taisi oman osaa­mi­sen arvioin­nin, yksi­löl­li­sen etene­mi­sen ja polun raken­ta­mi­sen myös omien tieto­jen, taito­jen ja kiin­nos­tus­ten mukaan. 

”Kaikki mitä teen, on digiä?”

Otsikko ”Kaikki mitä teen, on digiä?” on sosi­aa­lia­lan ammat­ti­lai­sen kirjoit­tama kommentti hänen osal­lis­tues­saan SoTy­Digi -hank­keen Digi­kou­lu­tus työn­te­ki­jöille -koulu­tus­pi­lot­tiin. Kysy­myk­sen muotoon kirjoi­tettu totea­mus kuvas­taa hyvin sitä ihme­tystä, joka sosi­aa­lia­lalla tällä hetkellä vallit­see. Elämme digi­mur­ros­vai­hetta. Emme ole vielä täysin käsit­tä­neet, miten läpi­leik­kaa­vasti digi­ta­li­saa­tio ulottuu työhön ja mitä se merkit­see kansa­lai­sen, asiak­kaan ja työn­te­ki­jän näkö­kul­masta. Seuraa­vat sitaa­tit on poimittu em. koulu­tus­pi­lo­tista, ja ne hyvin tarken­ta­vat, mitä digin tulisi olla sosi­aa­lia­lan työssä. 

”Sosi­aa­li­pal­ve­lui­den tulisi yhä vahvem­min päästä digi­asioi­den äärelle asiak­kai­den proses­seissa ja palve­luissa sekä yhte­näis­ten digi­pal­ve­lui­den rakentamisessa.”

”Asiak­kaat tarvit­see paljon ohjausta eri sovel­lus­ten ja sähköis­ten asioin­ti­pal­ve­lui­den kanssa.​”   

Olemme kaikilla aloilla, ei vain pelkäs­tään sosi­aa­lia­lalla, matkalla kohti sitä, ettemme ajat­tele digi­ta­li­saa­tiota enää vaih­toeh­toi­sena tai eril­li­senä osana, vaan näemme sen luon­nol­li­sena osana työtämme. Tähän kohtaan tarvit­semme eril­listä digi­pol­kua, jotta pystymme tunnis­ta­maan digin eril­li­senä osaa­mis­tar­peena työs­sämme ja sisäis­tä­mään sen osaksi amma­til­lista osaa­mis­tamme. Kun sisäis­tä­mi­nen on tapah­tu­nut, tarve eril­li­selle digi­po­lulle häviää. Tai digi­po­lun matka jatkuu jatku­van oppi­mi­sen tukena alati muut­tu­vassa digiyhteiskunnassa.

[1] Sosi­aa­lia­lan kompe­tens­sit ovat sosi­aa­lia­lan eetti­nen osaa­mi­nen, asia­kas­työn osaa­mi­nen, sosi­aa­lia­lan palve­lu­jär­jes­tel­mä­osaa­mi­nen, tutki­muk­sel­li­nen kehit­tä­mis- ja inno­vaa­tio-osaa­mi­nen, työyh­teisö-, johta­mis- ja yrit­tä­jyys­osaa­mi­nen (Suomen ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen sosi­aa­lia­lan koulu­tuk­sen verkosto 2023)

[2] AMK-tutkin­to­jen yhtei­set kompe­tens­sit ovat oppi­maan oppi­mi­nen, työelä­mässä toimi­mi­nen, eetti­syys, kestävä kehitys, kansain­vä­li­syys, enna­koiva kehit­tä­mi­nen (Arene 2022)

Kirjoit­taja:

Katja Sorjo­nen, lehtori, projek­ti­asian­tun­tija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Arene 2022. Suosi­tus ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen yhtei­sistä kompe­tens­seista ja niiden sovel­ta­mi­sesta 2022. Ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen rehto­ri­neu­vosto Arene ry. https://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2022/Kompetenssit/Suositus%20ammattikorkeakoulujen%20yhteisiksi%20kompetensseiksi.pdf?_t=1642539572. 5.10.2023.

Cedefop 2017. Defi­ning, writing and applying lear­ning outco­mes: a Euro­pean hand­book. Publica­tions Office of the Euro­pean Union. Luxem­bourg: Publica­tions Office of the Euro­pean Union, 2017. https://doi.org/10.2801/566770. 5.10.2023.

Suomen ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen sosi­aa­lia­lan koulu­tuk­sen verkosto 2023. Sosi­aa­lia­lan tutkin­not ja kompe­tens­sit. https://www.sosiaalialanamkverkosto.fi/sosiaalialan-tutkinnot-ja-kompetenssit/ 5.10.2023.

Artik­ke­li­kuva: benzoix / Freepik