Korjaus­ra­ken­ta­mi­sen muut­tuva lainsäädäntö

Uuden raken­ta­mista ohjaa­van raken­ta­mis­lain ja siihen liit­ty­vien lakien on määrä astua voimaan 1.1.2025. Laki­uu­dis­tus tuo muka­naan myös muutok­sia korjaus­ra­ken­ta­mi­seen. Raken­ta­mis­laki pyrkii paran­ta­maan raken­ta­mi­sen laatua sekä torju­maan ilmas­ton­muu­tosta esimer­kiksi kier­to­ta­lou­den ja digi­ta­li­saa­tion avulla. Korjaus­ra­ken­ta­mi­seen liit­ty­vää vähä­hii­li­syyttä ohjaa­vat raken­ta­mis­lain lisäksi asetuk­set ja muut ohjeet. Näiden­kin tiedos­ta­mi­nen auttaa ymmär­tä­mään korjaus­ra­ken­ta­mi­seen vaikut­ta­van lain­sää­dän­nön kokonaisuutta.

Korjaus­ra­ken­ta­mista ohjaa­vat useat lait ja asetuk­set. Ylei­sesti voidaan ajatella, että lait antavat suurem­man linjan oikeus­nor­meja siitä, kuinka tulee mene­tellä ja asetuk­set tarken­ta­vat laeissa annet­tuja oikeus­nor­meja. Säädös­hie­rar­kialla on suuri merki­tys siihen, miten lakia tulki­taan. Lakia tulkit­taessa alemman tason säädös ei saa olla risti­rii­dassa ylemmän tason säädök­sen kanssa [1].  Tämä tarkoit­taa käytän­nössä sitä, että asetus ei saa olla risti­rii­dassa lain kanssa.

Suomen oikeus­jär­jes­tyk­seen eli oikeus­nor­mien muodos­ta­maan koko­nai­suu­teen vaikut­taa vahvasti Euroo­pan unionin oikeus. Suomen kansal­li­sen lain­sää­dän­nön ei tulisi olla risti­rii­dassa yhtei­sö­lain­sää­dän­nön eli Euroo­pan unio­nilta tullei­den oikeus­sään­tö­jen kanssa. Jos risti­riita kuiten­kin on olemassa, tulee suoma­lai­sen tuomiois­tui­men ensi­si­jai­sesti sovel­taa yhtei­sön oikeus­sään­töjä. [1]

Euroo­pan unio­nilta tulleilla säädök­sillä on suuri merki­tys myös raken­ta­mi­seen, koska EU-direk­tii­veillä ohja­taan sitä, miten Euroo­pan unionin jäsen­maat toimi­vat oman lain­sää­dän­tönsä kanssa. EU:n direk­tii­vit tulee panna täytän­töön Suomen kansal­li­sessa lain­sää­dän­nössä. EU:n antamia asetuk­sia sovel­le­taan itses­sään EU:n jäsen­val­tioissa. [2]

Korjaus­ra­ken­ta­mista ohjaa­vat lait ja asetukset

Suomen lain­sää­dän­nössä on hyvin vähän suoraan korjaus­ra­ken­ta­mi­seen kantaa ottavia lakeja tai asetuk­sia. Monessa laissa voidaan mainita korjaus­ra­ken­ta­mi­nen erik­seen, mutta useim­missa tapauk­sissa säädök­set koske­vat vahvem­min uudis­ra­ken­ta­mista ja niistä tulee osata tulkita ne kohdat, joilla on vaiku­tusta korjaus­ra­ken­ta­mi­seen. Edus­kun­nan 1.3.2023 hyväk­sy­mässä ja 1.1.2025 voimaan astu­vassa raken­ta­mis­laissa on pyritty tuomaan esille vahvem­min myös korjaus­ra­ken­ta­mi­seen vaikut­ta­vat sään­nök­set. Ne eivät kuiten­kaan ennen voimaan astu­mis­taan vaikuta korjausrakentamiseen.

Korjaus­ra­ken­ta­mista ohjaa­vat esimer­kiksi seuraa­vat lait ja asetukset:

• Maan­käyttö- ja raken­nus­laki 132/1999
  • useat pykälät
• Jäte­laki 646/2021
  • 13 § Jätteestä ja jäte­huol­losta aiheu­tu­van vaaran ja haitan ehkäiseminen
  • 121 § Velvol­li­suus laatia siirtoasiakirja
• Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön asetus raken­nuk­sen ener­gia­te­hok­kuu­den paran­ta­mi­sesta korjaus- ja muutos­töissä 4/13
• Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön asetus raken­nuk­sen ääniym­pä­ris­töstä 796/2017
  • 7 § Korjaus­ra­ken­ta­mi­nen, muutos­työ ja raken­nuk­sen käyt­tö­tar­koi­tuk­sen muutos
• Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön asetus kanta­vista raken­teista 447/2014
  • 10 § Raken­nuk­sen kanta­vuus raken­nuk­sen korjaus- ja muutos­työssä sekä käyt­tö­tar­koi­tuk­sen muutoksessa
• Useat asetuk­set, jotka on annettu maan­käyttö- ja raken­nus­lain pykä­lien nojalla

Luet­te­lossa maini­tuista laeista maan­käyttö- ja raken­nus­laki sisäl­tää eniten korjaus­ra­ken­ta­mi­seen liit­ty­viä oikeus­nor­meja eli tässä tapauk­sessa pykäliä. Laeille ominai­sesti myös maan­käyttö- ja raken­nus­laissa annetut velvoit­teet eivät vält­tä­mättä ole aivan yksi­se­lit­tei­siä, jolloin etenkin suun­nit­te­lun kannalta tulee tarve saada tark­koja arvoja, joiden avulla suun­nit­te­lua voidaan viedä eteen­päin. Vähä­hii­li­syyttä ja ener­gia­te­hok­kuutta mietit­täessä on ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön asetus raken­nuk­sen ener­gia­te­hok­kuu­den paran­ta­mi­sesta korjaus- ja muutos­töissä tärkeä väline suun­nit­te­lun kannalta, koska siinä on annettu tark­koja raja-arvoja korjaus­toi­miin liittyen.

Ylei­senä sään­tönä korjaus­ra­ken­ta­mi­sessa voidaan pitää sitä, että korjat­taessa raken­nusta tai raken­netta sen ominai­suu­det eivät saa huonon­tua.  Jos korjat­ta­vassa raken­teessa ei ole toimin­nal­li­sesti vikaa, voidaan se korjata vastaa­maan alku­pe­räistä tilan­netta. Tekni­sesti toimi­ma­tonta raken­netta ei kuiten­kaan voida korjata vastaa­maan alku­pe­räistä tilan­netta vaan se tulee korjata vastaa­maan annet­tuja tekni­siä vaatimuksia.

Raken­nus­hank­keen osapuol­ten tulee tehdä erilai­sia selvi­tyk­siä hank­kee­seen liit­tyen. Näitä raken­nus­ten korjauk­seen liit­ty­viä selvi­tyk­siä ovat:

• Selvi­tys raken­nuk­sen kunnosta
• Selvi­tys käyt­töön jäävien raken­tei­den toimin­nasta ja puret­ta­vista raken­teista (osa rakennesuunnitelmia)
• Selvi­tys korjaus- ja muutos­työn energiatehokkuudesta

Laki ei tällä hetkellä pakota teke­mään esimer­kiksi hiili­ja­lan­jäl­ki­las­ken­taa tai muita ympä­ris­tön kuor­mi­tuk­seen liit­ty­viä laskel­mia. Raken­nus­hank­kei­siin ryhty­villä voi kuiten­kin olla tarve tuoda esille heidän toimin­tansa ympä­ris­tö­myön­tei­syys tai vastuul­li­suus. Tästä syystä raken­nusa­lalla on kehi­tetty kiin­teis­tö­jen ympä­ris­tö­ser­ti­fioin­ti­jär­jes­tel­miä, joilla voidaan mitata kiin­teis­tö­jen ympä­ris­tö­te­hok­kuutta [3]. Suomessa käytet­tä­viä ympä­ris­tö­ser­ti­fioin­ti­jär­jes­tel­miä ovat esimer­kiksi BREEAM, LEED, RTS-ympä­ris­tö­luo­ki­tus sekä Jout­sen­merkki. Näitä kaikkia voidaan sovel­taa korjaus­ra­ken­ta­mis­hank­kei­siin. Ne eivät ole lain vaati­mia, vaan ne voidaan laatia vapaa­eh­toi­sesti esimer­kiksi tilaa­jan tahdosta.

Tuleva raken­ta­mis­laki asettaa vaati­muk­sia ja selkeyt­tää vastuita

Laki­uu­dis­tuk­sen pääta­voit­teina ovat digi­ta­li­saa­tion edis­tä­mi­nen, raken­ta­mi­sen laadun paran­ta­mi­nen, luonnon moni­muo­toi­suu­den vahvis­ta­mi­nen sekä hiili­neut­raali yhteis­kunta [4]. Tavoit­tei­den saavut­ta­mi­seksi raken­ta­mis­laki tuo muka­naan suuren määrän muutok­sia maan­käyttö- ja raken­nus­la­kiin. Lakiin on muodos­tettu myös useita täysin uusia säädök­siä, joilla on vaiku­tusta myös korjaus­ra­ken­ta­mi­seen. Raken­ta­mis­lain tuomat muutok­set astuvat voimaan 1.1.2025. Raken­ta­mis­la­kiin liit­ty­vät asetuk­set ovat kuiten­kin vuoden 2023 lopulla vielä valmis­tel­ta­vina ja osa asetus­ten valmis­te­luista on keskey­tetty, koska raken­ta­mis­la­kiin ollaan teke­mässä muutok­sia Petteri Orpon halli­tuk­sen halli­tus­oh­jel­man mukai­sesti. Näistä muutok­sista ei kuiten­kaan ole vielä vuoden 2023 lopulla tarkkaa tietoa, jolloin niiden vaiku­tuk­sia ei voida arvioida.

Maan­käyttö- ja raken­nus­laista poike­ten raken­ta­mis­la­kiin on kirjattu oma pykälä raken­nuk­sen korjaa­mi­seen liit­tyen. Raken­ta­mis­lain 30. §:n mukaan ”Raken­nuk­sen korjaus- ja muutos­työssä on otet­tava huomioon raken­nuk­sen ominai­suu­det ja erityis­piir­teet eivätkä ne saa ilman paina­vaa syytä heiken­tyä korjaus- ja muutos­työssä.” Tätä voidaan pitää hyvänä yleis­oh­jeena vietäessä suun­nit­te­lua eteen­päin. Tämän lisäksi 30. §:ssä on esitetty milloin raken­teen tai raken­nus­osan korjaa­mi­nen raken­nusai­kaista raken­ta­mis­ta­paa noudat­taen on sallit­tua ja milloin rakenne tai raken­nus­osa tulee korjata noudat­taen uuden raken­nuk­sen raken­ta­mista koske­via vaati­muk­sia. [5]

Yksi laki­uu­dis­tuk­sen tavoit­teista on ener­gia­te­hok­kuu­den paran­ta­mi­nen. Korjaus­ra­ken­ta­mi­seen liit­tyen raken­ta­mis­laki ei kuiten­kaan anna selkeitä ohjeita, milloin raken­nuk­sen ener­gia­te­hok­kuutta on paran­net­tava. Laki kuiten­kin määrit­te­lee, että ener­gia­te­hok­kuutta on paran­net­tava raken­ta­mis­lu­van­va­rai­sen korjaus- ja muutos­työn tai raken­nuk­sen käyt­tö­tar­koi­tuk­sen muutok­sen yhtey­dessä, jos se on tekni­sesti, toimin­nal­li­sesti ja talou­del­li­sesta mahdollista.

Raken­ta­mis­lain astuessa voimaan jako toimen­pi­de­lu­paan ja raken­nus­lu­paan pois­te­taan. Tilalle tulee yksi raken­ta­mis­lupa. Tällä on pyritty siihen, että lupa­kyn­nyk­sen nous­tessa lupaa ei tarvit­sisi enää hakea kaikista pienim­piin töihin. Voidaan kuiten­kin todeta, että raken­ta­mis­lain 42. §:n mukais­ten kritee­rien mukaan suurin osa korjaus­ra­ken­ta­mi­sen kohteista tulee tarvit­se­maan raken­ta­mis­lu­van. Näin ollen korjaus­ra­ken­ta­mi­nen ei saa suurta hyötyä lupauudistuksesta.

Vastuut ja pätevyydet

Suurena muutok­sena vastui­siin on tulossa uusi kirjaus päävas­tuul­li­sesta toteut­ta­jasta. Raken­ta­mis­lain 95. §:n mukaan päävas­tuul­li­nen toteut­taja vastaa toteu­tuk­sen koko­nai­suu­desta ja laadusta. Päävas­tuul­li­sena toteut­taja toimii raken­ta­mis­hank­kee­seen ryhtyvä, ellei tehtä­vään nimetä toista osapuolta. [5] Kirja­tussa muodos­saan vastuu on koko­nai­suu­den kannalta suuri ja todel­li­suu­dessa raken­ta­mis­hank­kee­seen ryhtyvä luul­ta­vasti pyrkii nimeä­mään tehtä­vään jonkun muun raken­ta­mis­hank­keen osapuo­len. Uusi kirjaus voi olla haas­tava suurilla hank­keilla, joissa voidaan käyttää urak­ka­muo­tona allians­sia, koska allians­sin toimin­ta­mal­liin ei sovi antaa yhdelle osapuo­lelle koko­nais­vas­tuuta urakasta.

Maan­käyttö- ja raken­nus­laista poike­ten jatkossa suun­nit­te­lu­teh­tä­vien vaati­vuus­luok­kia on neljän sijasta viisi. Uutena viral­li­sena luok­kana on ”erit­täin vaativa”, mutta muutoin luokat pysyvät samoina. Erit­täin vaati­van tason tehtä­vään ei vaadita ylempää korkea­kou­lu­tut­kin­toa. [5] Tämä helpot­taa erit­täin vaati­vaan suun­nit­te­lu­teh­tä­vään käytet­tä­vien suun­nit­te­li­joi­den löytä­mistä. Tämän lisäksi pääsuun­nit­te­li­jalla ei enää ole maan­käyttö- ja raken­nus­lain mukaista vaati­musta, jonka mukaan pääsuun­nit­te­li­jan tulisi täyttää kaik­kien hank­keessa olevien suun­nit­te­lu­teh­tä­vien vaati­vuus­ta­sot. Tämä mahdol­lis­taa jatkossa uusien henki­löi­den käyt­tä­mi­sen pääsuunnittelijana.

Digi­ta­li­saa­tion edis­tä­mi­nen ja hiili­neut­raali yhteiskunta

Myös suun­nit­te­luun on tulossa muutok­sia raken­ta­mis­lain takia. Jatkossa raken­nuk­sen suun­ni­tel­mat tulee olla tieto­mal­li­muo­toi­sina tai muutoin kone­luet­ta­vassa muodossa [5]. Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön asetus tieto­mal­li­muo­toi­seen suun­nit­te­luun on vielä vuoden 2023 loppu­puo­lella kesken, joten nähtä­väksi jää, millai­seksi esimer­kiksi kone­luet­tava muoto määritellään.

Tieto­mal­lien lisäksi suun­nit­telu saa vahvasti vaikut­teita laissa maini­tusta vähä­hii­li­syy­destä ja elin­kaa­rio­mi­nai­suuk­sista. Jatkossa raken­nus velvoi­te­taan suun­ni­tel­ta­vaksi ja raken­net­ta­vaksi sen käyt­tö­tar­koi­tuk­sen edel­lyt­tä­mällä tavalla vähä­hii­li­seksi. Tämän lisäksi raken­nus tulee suun­ni­tella ja raken­taa käyt­tö­tar­koi­tuk­sen edel­lyt­tä­mällä tavalla ekolo­gi­seksi ja tekni­seltä käyt­töiäl­tään pitkäi­käi­seksi. Myös korjaus­ra­ken­ta­mi­sessa on otet­tava mahdol­li­suuk­sien mukaan huomioon raken­nuso­sien ja teknis­ten järjes­tel­mien huol­let­ta­vuus, muun­nel­ta­vuus, korjat­ta­vuus, puret­ta­vuus ja uudel­leen­käy­tet­tä­vyys [5]. Nämä kaksi raken­ta­mis­lain pykälää tuovat konkreet­ti­sesti esille laki­uu­dis­tuk­sen tavoit­teet. Pykä­lien vaati­muk­sia selven­ne­tään tule­villa ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön ja valtio­neu­vos­ton asetuksilla.

Myös käyttö- ja huolto-ohje on jatkossa tieto­mal­li­muo­toi­nen tai muutoin kone­luet­ta­vassa muodossa. Maan­käyttö- ja raken­nus­laista poike­ten vastuu käyttö- ja huolto-ohjeen laati­mi­sesta on annettu pääsuunnittelijalle.

Uudet selvi­tyk­set

Edellä mainit­tu­jen muutos­ten lisäksi raken­ta­mis­lain mukana on tullut velvoit­teita uusien selvi­tys­ten teke­mi­seksi. Alla on esitetty ne selvi­tyk­set, jotka voivat koskea korjaus­ra­ken­ta­mista tietyissä tapauksissa.

• Purku­ma­te­ri­aali- ja raken­nus­jä­te­sel­vi­tys (Raken­ta­mis­laki 16 §). Ei ole pakol­li­nen, jos purku­ma­te­ri­aa­lin määrä on vähäinen.
• Ilmas­to­sel­vi­tys (Raken­ta­mis­laki 38 §). Vaadi­taan korjaus­ra­ken­ta­mi­sessa vain raken­ta­mis­lu­paa edel­lyt­tä­välle laaja­mit­tai­sesti korjat­ta­valle rakennukselle.
• Mate­ri­aa­li­se­loste (Raken­ta­mis­laki 39 §). Vaadi­taan korjaus­ra­ken­ta­mi­sessa vain raken­ta­mis­lu­paa edel­lyt­tä­välle laaja­mit­tai­sesti korjat­ta­valle rakennukselle.

Selvi­tys­ten pakol­li­suu­den kannalta on hyödyl­listä ymmär­tää laaja­mit­tai­sen korjauk­sen määri­telmä. Korjausta pide­tään laaja­mit­tai­sena silloin, kun raken­nuk­sen vaip­paan tai tekni­siin järjes­tel­miin liit­ty­vät jälleen­ra­ken­nus­kus­tan­nuk­set ovat koko­nai­suu­des­saan yli 25 prosent­tia raken­nuk­sen arvosta. Arvoon ei lasketa mukaan raken­nus­maan arvoa. [5]

Edellä maini­tut selvi­tyk­set on useissa tapauk­sissa laadit­tava raken­ta­mis­lu­paa haet­taessa. Purku­ma­te­ri­aali- ja raken­nus­jä­te­sel­vi­tystä varten mate­ri­aa­lien määrät arvioi­daan ennen hanketta ja selvi­tys päivi­te­tään hank­keen lopulla vastaa­maan todel­lista tilannetta.

Uusien vaati­mus­ten tuomat mahdollisuudet

Tilaa­jilla ja rahoit­ta­jilla on usein omia vaati­muk­si­aan siitä, millä tavalla raken­nus­hanke halu­taan hoidet­ta­van. Tilaa­jat ja rahoit­ta­jat halua­vat usein toimia vastuul­li­sesti ja olet­ta­vat myös raken­nusa­lalla toimi­vien tahojen pysty­vän toimi­maan vastuul­li­sesti. Rahoit­ta­jien näkö­kul­masta vastuul­li­set ja ympä­ris­töä mahdol­li­sim­man vähän kuor­mit­ta­vat hank­keet ovat mielen­kiin­toi­sem­pia ja he ovat valmiim­pia rahoit­ta­maan sellai­sia hank­keita. Rahoit­ta­jan on kuiten­kin saatava konkreet­tista tietoa siitä, millä tavalla hanketta voidaan pitää vastuul­li­sena tai ilmastoystävällisenä.

Ilmas­to­sel­vi­tys on yksi tapa, jolla raken­nuk­sen hiili­ja­lan­jäl­keä voidaan havain­nol­lis­taa konkreet­ti­sesti. Hiili­ja­lan­jäl­jen lasken­taoh­jel­mis­toilla voidaan myös simu­loida erilais­ten vaih­toeh­to­jen hiili­ja­lan­jäl­keä ja hiili­kä­den­jäl­keä, jolloin valitun ratkai­sun hyötyjä on helpompi perus­tella esimer­kiksi rahoit­ta­jille. Ilmas­to­sel­vi­tys pitää sisäl­lään koko raken­nuk­sen elin­kaa­ren, jolloin myös ener­gia­te­hok­kaat ratkai­sut ovat sen kannalta tärkeitä.

Mahdol­li­sim­man ympä­ris­töys­tä­väl­li­nen ratkaisu raken­ta­mi­sessa on myös monen tilaa­jan intressi. Raken­nus­hanke on usein suuri ja näkyvä inves­tointi yrityk­selle. Onnis­tu­nut ja ympä­ris­töys­tä­väl­li­nen raken­nus­hanke on hyvä mainos yrityk­sen vastuul­li­suu­desta ja ympä­ris­tö­myön­tei­syy­destä. Tilaa­jan kannalta erityi­sen kiin­nos­ta­vana voidaan pitää ympä­ris­tö­ser­ti­fi­kaat­teja, koska sen avulla voidaan viestiä ulko­puo­li­selle selkeästi, millä tasolla raken­nuk­sen ympä­ris­tö­te­hok­kuus on. Osa vuokra­lai­sista voi esimer­kiksi suosia parem­man ympä­ris­tö­te­hok­kuus­ta­son vaih­toeh­toa, jolloin hyvän ympä­ris­tö­ser­ti­fi­kaa­tin saami­nen voi helpot­taa liiketoimintaa.

Muut­tuva lain­sää­däntö vaatii ajan hermolla pysymistä

Raken­ta­mista koskeva lain­sää­däntö on käymässä läpi merkit­tä­vää uudis­tusta raken­ta­mis­lain ja siihen liit­ty­vien lakien takia. Raken­ta­mis­la­kia tullaan varmasti vielä muok­kaa­maan tavalla tai toisella. Uuden lain ja siihen liit­ty­vien lakien ymmär­rys on yksi edel­ly­tys hyvin toimi­valle raken­nus­toi­min­nalle sekä suun­nit­te­lulle. Raken­ta­mis­laki ei kuiten­kaan ole ainut raken­ta­mista ohjaava säädös­ko­koelma vaan raken­ta­mi­nen saa vaikut­teita myös EU:n direk­tii­veistä, kuten ener­gia­te­hok­kuus­di­rek­tii­vistä, sekä ylei­sesti EU-taksonomiasta.

EU-takso­no­mia

EU-takso­no­mia eli EU:n Euroo­pan vihreän kehi­tys­oh­jel­man mukai­nen kestä­vän rahoi­tuk­sen luokit­te­lu­jär­jes­telmä antaa arvioin­ti­kri­tee­rejä, joiden perus­teella voidaan määri­tellä, nähdäänkö hank­keen olevan kestävä vai ei. [6] Arvioin­ti­kri­tee­rit keskit­ty­vät enemmän uudis­ra­ken­ta­mi­seen, mutta myös korjaus­ra­ken­ta­mi­selle on annettu omia arvioin­ti­kri­tee­rejä, joita noudat­ta­malla voidaan mahdol­lis­taa kestä­vän rahoi­tuk­sen kritee­rien täyttyminen.

EU-takso­no­mi­aan liittyy yhteensä kuusi tavoi­tetta. Ensim­mäi­senä tavoit­teena on ilmas­ton­muu­tok­sen hillintä.  Muita tavoit­teita ovat ilmas­ton­muu­tok­seen sopeu­tu­mi­nen, veden ja merel­lis­ten resurs­sien kestävä käyttö ja suojelu, siir­ty­mi­nen kier­to­ta­lou­teen, saas­tu­mi­sen ehkäisy ja kont­rol­lointi sekä biodi­ver­si­tee­tin ja ekosys­tee­mien suojelu ja ennal­lis­ta­mi­nen. [7]

Ilmas­ton­muu­tok­sen hillin­tään liit­tyen korjaus­ra­ken­ta­mi­seen on annettu arvioin­ti­kri­teeri olemassa olevien raken­nus­ten korjauk­sesta. Tämän mukaan raken­nus­ten korjauk­sen tulee noudat­taa laaja­mit­tai­siin korjauk­siin sovel­let­ta­via vaati­muk­sia tai vaih­toeh­toi­sesti johtaa primää­rie­ner­gian kysyn­nän vähe­ne­mi­seen vähin­tään 30:llä prosen­tilla. [6] Edellä maini­tun lisäksi korjaus­ra­ken­ta­mista voivat ohjata seuraa­vat takso­no­mian arviointikriteerit:

• Ener­gia­te­hok­kuus­lait­tei­den asennus, huolto ja korjaus
• Uusiu­tu­viin ener­gia­läh­tei­siin liit­ty­vän tekno­lo­gian asennus, huolto ja korjaus. [6]

Ilmas­ton­muu­tok­sen hillin­tään liit­ty­vien arvioin­ti­kri­tee­rien lisäksi kaikessa raken­ta­mi­sessa pitää noudat­taa DNSH (do no signi­ficant harm) sekä ”minimum safe­guards” -kritee­rejä, jotta talou­del­lista toimin­taa voidaan pitää kestä­vinä ympä­ris­tön kannalta.

EU-takso­no­mia antaa kestä­vän rahoi­tuk­sen mahdol­lis­ta­mi­seksi paljon ohjeita, joita monet toimi­jat pyrki­vät mahdol­li­suuk­sien mukaan noudat­ta­maan. EU-takso­no­miaa ja esimer­kiksi tulevaa raken­ta­mis­la­kia ei kuiten­kaan ole luotu toisi­aan silmällä pitäen. Jatkossa on siis mahdol­lista, että raken­ta­mis­laki ei tue takso­no­mian kritee­rien täyt­tä­mistä, mikä voi johtaa ongel­miin raken­ta­mis­hank­keilla. Uusia haas­teita saattaa tuoda myös ener­gia­te­hok­kuus­di­rek­tii­vin päivitys.

Ener­gia­te­hok­kuus­di­rek­tiivi

Uudis­tettu ener­gia­te­hok­kuus­di­rek­tiivi on astunut voimaan loka­kuussa 2023. Suomessa toimeen­pa­non edel­lyt­tämä lain­sää­däntö tulee olla voimassa viimeis­tään 2025. [8] Näin ollen myös nykyistä ener­gia­te­hok­kuus­la­kia tullaan luul­ta­vasti päivittämään.

Ener­gia­te­hok­kuus­di­rek­tii­vin ylei­senä tavoit­teena on vähen­tää ener­gian loppu­ku­lu­tusta. Jäsen­mai­den loppu­ku­lu­tuk­sen tulisi vähen­tyä 11,7 prosent­tia vuoteen 2030 mennessä verrat­tuna vuonna 2020 tehtyyn kulu­tusen­nus­tee­seen. Kansal­li­sesti tätä tavoi­tetta lähde­tään tavoit­te­le­maan ohjeel­li­silla kansal­li­silla panok­silla ja kehi­tys­po­luilla. Suuressa roolissa on julki­nen sektori, jolle direk­tiivi antaa erityi­siä velvoit­teita. Julki­sen sekto­rin tulee vähen­tää ener­gian­ku­lu­tusta vuosit­tain 1,9 prosent­tia ja julkis­ten elimien omis­ta­mien raken­nus­ten koko­nais­pinta-alasta korja­taan vuosit­tain vähin­tään kolme prosent­tia. [9]

Näiden velvoit­tei­den voidaan olettaa kasvat­ta­van julki­sen sekto­rin korjaus­hank­kei­den määrää. Korjauk­sien voidaan ajatella kohdis­tu­van sellai­siin raken­nuk­siin, joissa ener­gia­te­hok­kuus on helposti paran­net­ta­vissa tai muutoin korjaus helposti toteu­tet­ta­vissa. Vielä ei kuiten­kaan ole selvää näke­mystä siitä, miten uudis­tu­nut direk­tiivi tulee todel­li­suu­dessa vaikut­ta­maan korjausrakentamiseen.

Uudis­tus­ten aikataulu

Takso­no­mian, raken­ta­mis­lain ja ener­gia­te­hok­kuus­di­rek­tii­vin tuomat uudet velvoit­teet eivät kaikki astu voimaan saman­ai­kai­sesti. Tästä syystä uusien velvoit­tei­den voimaan­tu­loa voi olla hankala ymmär­tää. Alla olevassa kuvassa 1 on esitetty kuinka takso­no­mian, raken­ta­mis­lain ja ener­gia­te­hok­kuus­di­rek­tii­vin uudet velvoit­teet tulevat ajal­li­sesti voimaan. Kuvaus ei ole täysin kattava, mutta antaa luki­jalle jonkin­lai­sen käsi­tyk­sen tulevasta.

Kuten edellä on jo ilmen­nyt, raken­ta­mi­nen on vahvasti säädel­tyä toimin­taa. Eri asetus­ten ja lakien koko­nai­suutta voi olla vaikea hahmot­taa, mutta niiden tunte­mi­nen auttaa toimi­maan erilai­sissa raken­nusa­lan tehtä­vissä. Lain­sää­däntö onkin yksi raken­nusa­lan ammat­ti­lais­ten työka­luista, joilla raken­ta­mis­hank­keita saadaan jatkos­sa­kin vietyä onnis­tu­neesti loppuun asti.

---

Lähteet:

1. Edus­kunta. (2023). Lain­sää­däntö. Saata­villa: https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/kotimainen_oikeus/kotimaiset-oikeuslahteet/Sivut/Lainsaadanto.aspx [Viitattu 29.9.2023]
2. Euroo­pan unionin viral­li­set verk­ko­si­vut (2023a). Suomen kansal­li­nen lain­sää­däntö. Saata­villa: https://e-justice.europa.eu/6/FI/national_legislation?FINLAND&member=1 [Viitattu 29.9.2023]
3. Green Buil­ding Council (2023a). Ympä­ris­tö­luo­ki­tuk­set. Saata­villa: https://figbc.fi/ymparistoluokitukset [Viitattu 29.9.2023]
4. Halli­tuk­sen esitys edus­kun­nalle raken­ta­mis­laiksi ja siihen liit­ty­viksi laeiksi (HE 139/2022). Annettu Helsin­gissä 15.9.2022. Saata­villa: https://finlex.fi/fi/esitykset/he/2022/20220139 [Viitattu 10.8.2023]
5. Raken­ta­mis­laki 751/2023. Annettu Helsin­gissä 21.4.2023. Saata­villa: https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2023/20230751?search%5Ball%5D=laitteiden&search%5Bkohdista%5D=koko&search%5Btype%5D=tekstihaku [Viitattu 2.10.2023]
6. Green Buil­ding Council (2023b). EU-takso­no­mia. Saata­vissa: https://figbc.fi/opi-lisaa/eu-taksonomia [Viitattu 3.10.2023]
7. Euroo­pan unionin viral­li­set netti­si­vut (2023b). EU-takso­no­mia. Saata­villa: https://ec.europa.eu/sustainable-finance-taxonomy/ [Viitattu 4.10.2023]
8. Työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riö (2023b). Ener­gia­te­hok­kuus­di­rek­tii­vin uudis­ta­mi­nen. Saata­villa: https://tem.fi/energiatehokkuusdirektiivin-uudistaminen [Viitattu 4.10.2023]
9. Euroo­pan unionin neuvosto (2023). Neuvosto hyväk­syi ener­gia­te­hok­kuus­di­rek­tii­vin. Saata­villa: https://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2023/07/25/council-adopts-energy-efficiency-directive/ [Viitattu 4.10.2023]

---

Kirjoit­ta­jat:

Tommi Salonen, Tero Leppä­nen, Beata Rantaes­kola, Pinja Kasvio ja Jarmo Mäkelä, Welado Oy

Tämä artik­keli on tuotettu osana Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun Vähä­hii­li­nen ja ener­gia­te­ho­kas korjaus­ra­ken­ta­mi­nen EAKR-projek­tin toimen­pi­teitä. Projek­tin tavoit­teena on tuottaa uuttaa tietoa ja mene­tel­miä vähä­pääs­töi­seen, ener­gia­te­hok­kaa­seen sekä raken­ta­mi­sen kier­to­ta­loutta edis­tä­vään korjaus­ra­ken­ta­mi­seen. Tutki­mus- ja kehit­tä­mis­pro­jek­tin rahoi­tuk­sesta vastaa Etelä-Savon Elin­keino-, Liikenne- ja Ympä­ris­tö­kes­kus EAKR-ohjel­masta.

Artik­ke­li­kuva: Freepik