Pohjoiskarjalaiset ja pohjoissavolaiset muistitoimijat vierailivat syyskuussa Itä-Suomen yliopiston Aivotutkimusyksikössä Kuopiossa. Mukana oli muistiaktiiveja ja muistin ammattilaisia sekä Karelia-ammattikorkeakoulun työntekijöitä. Pohjoiskarjalaisille vierailu oli samalla muistin osaamisyhteisön syksyn toiminnan avaus.
Aivotutkimusyksikön toimintaa ja ajankohtaisia tutkimuksia esitteli Aivotutkimusyksikön johtaja Eino Solje. Yksikkö on tutkimusyksikkö, ei hoitava yksikkö. Siellä tehdään sekä akateemista että lääketieteellistä tutkimusta.
Yksikön osaamisaluetta ovat erityisesti biomarkkeritutkimukset sekä hermostoa rappeuttavien sairauksien ja aivoverenkiertohäiriöiden kliiniset lääke- ja ehkäisytutkimukset. Lääketutkimusten alueella on parhaillaan menossa muistitutkimuksia ja aivoverenkierronhäiriötutkimuksia sekä migreeni- ja ALS-tutkimuksia. Yksiköllä on noin 20 vuoden kokemus, ja kaikki nykyisin käytössä olevat muistilääkkeet on tutkittu yksikössä. Lääketutkimukset ovat pitkäkestoisia ja vaativat tarkkuutta. Yleensä kestää noin 10 vuotta ennen kuin lääke pääsee markkinoille.
Kliinisessä tutkimuksessa tarvitaan vapaaehtoisia tutkittavia, mikä herättikin osallistujissa kiinnostusta. Vilkkaassa keskustelussa kyseltiin lääketutkimuksiin pääsyn kriteereistä. Ikärajoja ei ole, sen sijaan tutkimukseen osallistuvalla on tarpeen olla joku arkea jakava läheinen. Muut osallistumiskriteerit määräytyvät kunkin tutkimuksen mukaan. Kaikki tutkimukset eivät sovellu kaikille, ja joskus mikään tutkimuksista ei saata soveltua kysyjälle. Kiinnostuneita kehotetaan kuitenkin aktiivisuuteen, kannattaa kysellä myöhemmin uudelleen. Lääketutkimukseen osallistumisesta voi saada itselle hyötyä ja samalla aina myös edesauttaa uusien lääkkeiden markkinoille tuloa.
Kysymyksiä heräsi myös muistisairauksien genetiikasta. Lisäksi mielenkiintoista keskustelua käytiin sanoista ja sanavalinnoista. Milloin puhutaan taudista ja milloin sairaudesta? Entä dementia-sanan käyttö? Tai muistisairaus-sana silloin, kun muisti ole välttämättä ole oireena. Näissä kysymyksissä riittää pohtimista ja tarkentamista.
Lääketutkimusten lisäksi yksikössä tehdään akateemista tutkimusta muun muassa oikeustieteiden alalla. Oikeusklinikalla selvitetään, millaisia ongelmia sosiaalietuuksiin pääsyyn liittyy. Uutta tutkimusta edustaa myös mielikuvatutkimus, jossa tarkastellaan sanomalehtien ja median muistisairauksiin liittyvää kuvastoa. Artikkeleiden kuvitus vaikuttaa vahvasti siihen, millainen vaikutelma muistisairauksista ns. suurelle yleisölle syntyy. On huomattu, että muistisairauksista kertovia artikkeleita kuvitettavat usein raihnaiset vanhukset ja laitoskeskeiset miljööt.
Projektipäällikkö Maria Pikkarainen esitteli UEF ATY 2.0 -hanketta, jonka tavoitteena on sujuvoittaa TKI-terveystieteiden yhteistyötä Pohjois-Savossa. Yhteiskehittämisen avulla etsitään ratkaisuvaihtoehtoja yhteistyötä rajoittaviin pullonkauloihin ja sujuvoitetaan toimintaa, muun muassa potilasorientaatiota ja osallisuutta.
Aivotutkimusyksikössä vierailu oli muistiaktiiveille ja muille mukana olijoille avartava ja innostava kokemus. Välitön vuorovaikutus tutkimuksen ja kansalaisten välillä vahvistaa keskinäistä luottamusta ja voimaannuttaa niin sairastuneita, omaisia kuin ammattilaisiakin. Aivotutkimusyksikkö korostaa yhteydenoton ja vuorovaikutuksen matalaa kynnystä.
Päivän aikana oli mahdollisuuksia myös pohjoiskarjalaisten ja savolaisten muistitoimijoiden verkostoitumiseen. Itäsuomalainen yhteistyö jatkuu, ja kokemusten ja tiedonvaihto nähdään puolin ja toisin tärkeäksi.
Kirjoittaja:
Arja Jämsén, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Artikkelin kansikuva: Vicent Serra, Kuopion kaupunki