Taito­jen, odotus­ten ja työelä­män tarpei­den sovitus on yhtei­nen haaste

Ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tuk­sen ja ammat­ti­kou­lu­tuk­sen tutki­mus­päi­vät järjes­tet­tiin tänä vuonna 2.–3. marras­kuuta Porissa Sata­kun­nan ammat­ti­kor­kea­kou­lun kampuk­sella. Tapah­tu­massa oli kaksi päätee­maa, tule­vai­suu­den oppi­mi­nen ja kestä­vyys­osaa­mi­sen lisää­mi­nen tutki­muk­sen avulla. Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun värit olivat esillä tule­vai­suu­den oppi­mi­sen teeman alla, kun Tule­vai­suu­den työ -hanke esit­teli, miten uudet oppi­mi­sym­pä­ris­töt tukevat opetuk­sen uudis­ta­mista ja oppimiskokemusta.

Ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen näkö­kul­masta päivien kiin­nos­ta­vim­mat puheen­vuo­rot käsit­te­li­vät tule­vai­suu­den oppi­mista. Tapah­tu­man pääpu­hu­jan, itäval­ta­lai­sen Jörg Markowitschin esitys keskit­tyi amma­til­li­sen koulu­tuk­sen tule­vai­suu­den näky­miin Euroo­passa, mutta se herätti keskus­te­lua myös ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tuk­sen tulevaisuudesta.

Markowitsch on koulu­tus- ja työmark­ki­na­tut­kija, joka on kirjoit­ta­nut useita raport­teja ja artik­ke­leita ammat­ti­kou­lu­tuk­sen tule­vai­suu­desta Euroo­passa. Puheen­vuo­ros­saan hän puhui muun muassa amma­til­li­sen ja ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tuk­sen roolista osaa­mi­sen kehit­tä­mi­sessä, työelä­män muutok­sissa ja yhteis­kun­nal­li­sissa haasteissa.

Muutok­sia, kaik­kialla muutoksia

Yksi näkö­kul­mista koski työroo­lien ja työpaik­ko­jen muutok­sia. Toimia­lat pirs­ta­loi­tu­vat, työt moni­mut­kais­tu­vat, palve­lu­työn määrä kasvaa, työn teke­mi­nen on aiempaa vähem­män sidok­sissa sijain­tiin, työpai­kat kaupun­gis­tu­vat ja ammat­ti­liit­to­jen merki­tys piene­nee. Moisten muutos­ten keskellä on selvää, että työelä­mään siir­ty­viltä ihmi­siltä odote­taan eri asioita kuin aiemmin.

Muutok­sia on tapah­tu­nut myös työn­te­ki­jöissä. He ovat keski­mää­rin aiempaa vanhem­pia, moni­nai­sem­pia, koulu­te­tum­pia, pidem­pään koulu­tuk­sen parissa olevia, enemmän osa-aika­työtä tekeviä ja enemmän työn ja vapaa-ajan tasa­pai­noa vaati­via. Työn­te­ki­jöitä on myös yhä enemmän ja yhä useampi heistä on nainen.

Markowitschin mukaan kaikki nämä muutok­set johta­vat siihen, että pitkällä aika­vä­lillä taidot eivät kohtaa työelä­män tarpeita, ellei koulu­tuk­sessa tapahdu muutok­sia. Suuria tähän vaikut­ta­via teki­jöitä ovat tieten­kin digi­ta­li­saa­tio, auto­maa­tion kehitys, tieto­työn muutos, alus­ta­ta­lous ja vaik­kapa pieniin tehtä­viin perus­tu­vat työt. Manpower Groupin (2023) rekry­toi­jille 41 maassa teke­mässä Talent Shor­tage Study -haas­tat­te­lu­tut­ki­muk­sessa kävi ilmi, että maail­man­laa­jui­sesti eniten kaivat­tiin lisää IT- ja datao­saa­jia, myynnin ja mark­ki­noin­nin osaajia sekä opera­tii­vi­sen toimin­nan ja logis­tii­kan osaajia.

Saman kyse­ly­tut­ki­muk­sen mukaan ihmi­siltä eniten kaiva­tut vahvuu­det liit­ty­vät luotet­ta­vuu­teen, itse­ku­riin, resi­liens­siin, sopeu­tu­vuu­teen, järkei­lyyn ja ongel­mien ratko­mi­seen. Markowitsch esitti arvion, että 40–60 prosent­tia työnan­ta­jista ei löydä taidoil­taan heille sopivia työntekijöitä.

Myös Suomessa käy usein niin, että uudet valmis­tu­neet ovat ylikou­lu­tet­tuja töihinsä, eivätkä työnan­ta­jat löydä oikeita osaajia. Tämä aiheut­taa enemmän työn­te­ki­jöi­den vaih­tu­vuutta, tyyty­mät­tö­miä työn­te­ki­jöitä ja heiken­ty­nyttä työn tuottavuutta.

Maiden koulu­tus­jär­jes­tel­mät muut­tu­vat eri tavoin

Mitä tämä tarkoit­taa suoma­lais­ten ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen näkö­kul­masta? Markowitsch toi esiin, miten akatee­mi­sen ja amma­til­li­sen koulu­tuk­sen nyky­tila ja tule­vai­suu­den kehitys vaih­te­le­vat merkit­tä­västi mait­tain. Markowitschin ja keskus­te­luun osal­lis­tu­neen yleisön puheissa ennus­tet­tiin, että Suomessa amma­til­li­sen koulu­tuk­sen, ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen ja yliopis­to­jen rajat sume­ne­vat, eikä ole niin selkeää, minkä­laista koulu­tusta kukin taho tarjoaa, kun huomioi­daan myös täyden­nys­kou­lu­tuk­sen ja jatku­van oppi­mi­sen tarpeet. Toisin on Sveit­sissä, joka on Markowitschin mielestä koulu­tus­jär­jes­tel­mäl­tään Suomen tapaan poik­keus suuresta massasta. Sveit­sissä vahvasti työssä oppi­mi­seen perus­tuva amma­til­li­nen koulu­tus on eriy­ty­mässä enti­ses­tään itse­näi­sem­mäksi koulu­tuk­sen muodoksi.

Siihen, miten koulu­tuk­sen muutos toteu­tuu, voi vaikut­taa paikal­li­sella, valta­kun­nal­li­sella ja kansain­vä­li­sellä tasolla. Varsi­naista perus­ta­van­laa­tuista koulu­tus­jär­jes­tel­män muutosta ei ole tapah­tu­massa, ja sekä akatee­mi­nen maailma että amma­til­li­nen koulu­tus ovat muut­tu­massa. Miten – se vaih­te­lee mait­tain erit­täin paljon. Markowitschin mukaan kansain­vä­li­sesti yleinen suunta näyttää olevan kohti amma­til­li­sen ja yleis­si­vis­tä­vän koulu­tuk­sen tasa­pai­noa, jossa pyri­tään valmis­ta­maan opis­ke­li­joita elämään ja työs­ken­te­le­mään moni­muo­toi­sessa maail­massa, jossa erilais­ten kult­tuu­rien, ideo­lo­gioi­den ja näkö­kul­mien ymmär­tä­mi­nen ja kunnioit­ta­mi­nen on tärkeää.

Mies seisoo puhujan korokkeella luentosalissa. Taustalla esitys jossa otsikko "Changing jobs and workplaces".
Koulu­tusta ja työelä­mää tutkiva Jörg Marko­vitsch kuvasi katta­vasti työroo­leissa, työpai­koissa ja työn­te­ki­jöissä tapah­tu­neita muutok­sia, jotka pakot­ta­vat koulu­tuk­sen uudis­ta­mi­seen. Kuva: Risto Salminen.

Huomio tieto­työ­läi­siin ja tekoälyyn

Koulu­tuk­sen järjes­tä­mi­sen kehi­tys­suun­nat ja pain­opis­teet vaih­te­le­vat eri aluei­den ja oppi­lai­tos­ten välillä. Niiden rooli ja merki­tys ovat muut­tu­neet vuosien varrella vastaa­maan yhteis­kun­nan ja työmark­ki­noi­den muutoksiin.

Ei ole enää uutinen, että tällä hetkellä koulu­tuk­seen vaikut­ta­vat muutok­set näkyvät merkit­tä­västi etenkin digi­taa­li­sen oppi­mi­sen käyt­töö­no­tossa ja jatku­van oppi­mi­sen merki­tyk­sessä. On tärkeää, että sekä opis­ke­li­jat että työn­te­ki­jät voivat päivit­tää taito­jaan ja tieto­jaan koko elämänsä ajan.

Yhteis­työ työelä­män kanssa on myös koros­tu­nut, jolloin saadaan varmis­tet­tua, että koulu­tus vastaa työmark­ki­noi­den tarpeita. Suomen valit­se­massa linjassa yksi­löl­li­set oppi­mis­po­lut ja kansain­vä­li­syys ovat tärkeässä roolissa. Kaiken ympä­rillä huomioi­daan kestä­vän kehi­tyk­sen peri­aat­teet ja tuetaan alueel­lista kehi­tystä ja oppi­lai­tok­sen kehi­tystä TKI-toiminnalla.

Yllät­tä­viä muutok­sia ei siis näissä näkö­kul­missa ole juuri nyt käsillä, ellei huomioida sitä taika­sa­naa, joka on mainittu tänä vuonna liki kaikissa koulu­tuk­sen kehit­tä­mi­seen liit­ty­vissä tilaisuuksissa.

Taika­sana on tieten­kin tekoäly. Miten Jörg Markowitsch näkee teko­ä­lyn mullis­ta­van amma­til­lista ja yleis­si­vis­tä­vää koulu­tusta? Markowitschin esit­te­le­mässä tutki­mus­työssä ei juuri näy tänä vuonna massii­vi­sesti esiin nous­seen teko­ä­ly­kes­kus­te­lun vaiku­tus työelä­män tule­vai­suu­den kuviin erityi­senä uutena mullis­tuk­sena. Porissa hän totesi, että ylei­sellä tasolla tekoäly on vain yksi tapa toteut­taa auto­maa­tiota, jota olemme nähneet jo 70­-100 vuoden ajan.

– Erityi­sesti amma­til­li­sessa koulu­tuk­sessa ja siihen liit­ty­vässä harjoit­te­lussa olemme nähneet auto­maa­tiota jo pitkän aikaa. Sen sijaan kukaan ei ole osannut arvata, miten tekoäly tulee vaikut­ta­maan tieto­työ­läis­ten työhön. Esimer­kiksi Chat GPT:n kaltais­ten teko­ä­ly­pal­ve­lui­den vaiku­tuk­set tieto­työ­läi­siin ja akatee­mi­seen maail­maan tulevat paljas­tu­maan meille 2–5 vuoden päästä – tai ehkä jo ensi vuonna. En näe tätä niin suurena uhkana amma­til­li­sille perus­teh­tä­ville. Näen suurem­man uhkan tieto­työ­läi­sille, Markowitsch sanoi.


Kirjoit­taja:

Risto Salmi­nen, opetus­tek­no­lo­gia-asian­tun­tija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Artik­ke­li­kuva: crea­ti­veart / Freepik