Tule­vai­suu­den harjoit­te­lun ohjauk­sen kehit­tä­mi­nen – etäpal­ve­lu­jen oppi­mi­nen harjoitteluympäristössä

Tässä artik­ke­lissa kerro­taan Tule­vai­suu­den työ- hank­keen osaksi kuulu­vasta Tule­vai­suu­den harjoit­telu -kehit­tä­mis­työstä, jota toteu­tet­tiin Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun Tule­vai­suu­den työ hank­keen ja Siun soten – Pohjois-Karja­lan sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen kuntayh­ty­män yhteis­työnä. Kehit­tä­mis­työn tavoit­teena oli löytää ratkai­su­mal­leja, kuinka sairaan­hoi­ta­jao­pis­ke­li­joi­den oppi­mista voidaan tukea ja edistää etäpal­ve­luja toteut­ta­vissa Siun soten terveys­a­se­mien ja mielen­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­lu­jen avohoi­don yksi­köissä.  Kehit­tä­mis­työ toteu­tet­tiin kevään 2022 aikana. Tässä kehit­tä­mis­työssä etäpal­ve­lua toteu­tet­tiin puhe­lin­pal­ve­luna, jolloin opis­ke­li­joi­den harjoit­te­lu­ym­pä­ris­tönä oli Siun soten terveys­a­se­mien etä-/puhe­lin­pal­ve­lua toteut­tava moniam­ma­til­li­nen tiimi.

Tervey­den­huol­lon etäpal­ve­lui­den määrä kasvaa

Tervey­den­huol­lon etäpal­ve­lui­den määrä kasvaa nopeasti (Hujanen, 2022; Keränen, 2017).  Etävas­taan­ot­to­jen käytössä on todettu monia hyviä puolia kuten ekolo­gi­suus, ajan sääs­tä­mi­nen, yksi­tyi­syys, terveys­tur­val­li­suus ja asiak­kaan mahdol­li­suus päästä muualla Suomessa toimi­van ammat­ti­lai­sen etävas­taa­no­tolle. Etävas­taan­ot­to­jen asia­kas­tyy­ty­väi­syys onkin pääosin myön­teistä. (Massi­nen, 2021.) Tervey­den­huol­lon etäpal­ve­luilla tarkoi­te­taan palve­lu­jen anta­mista tele­lää­ke­tie­teen keinoin, jossa poti­laan tutki­mi­nen, diag­nos­tiikka, tark­kailu, seuranta, hoita­mi­nen, hoitoon liit­ty­vät päätök­set tai suosi­tuk­set perus­tu­vat tele­vies­tin­tä­jär­jes­tel­millä väli­tet­tyyn tietoon ja doku­ment­tei­hin (STM, 2015). Tekno­lo­gian kehit­ty­mi­sen myötä etäpal­ve­luja voidaan toteut­taa eri tavoin kuten esimer­kiksi videon väli­tyk­sellä verkossa tai (äly)puhelimella (kuva 1).

Digi­taa­lis­ten palve­lu­jen harjoit­telu sairaanhoitajakoulutuksessa

Lisään­ty­vät tervey­den­huol­lon etäpal­ve­lut aset­ta­vat vaati­muk­sia tervey­den­huol­toa­lan opetuk­selle (Oulun yliopisto 2021). Ammat­tiin valmis­tu­villa tervey­den­huol­lon ammat­ti­lai­silla tulee­kin olla osaa­mista digi­taa­lis­ten palve­lui­den käyt­töön (Ikonen, Muhonen & Turunen 2021, 30). Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun sairaan­hoi­ta­jao­pis­ke­li­joi­den opetus­suun­ni­tel­massa on huomioitu digi­taa­lis­ten palve­lui­den käyt­töön­otto osana tervey­den­huol­lon asiak­kai­den hoitoa sisäl­lyt­tä­mällä digi­taa­lis­ten palve­lui­den opetusta sairaan­hoi­ta­jao­pis­ke­li­joi­den opin­to­si­säl­töi­hin (Ikonen ym. 2021, 29).

Opetus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riön linjauk­sen mukai­sesti sairaan­hoi­ta­ja­kou­lu­tuk­sen harjoit­te­lun tulee tapah­tua autent­ti­sissa oppi­mi­sym­pä­ris­töissä ja olla vähin­tään puolet opin­noista (Joke­lai­nen ym. 2020, 3). Kaih­la­sen (2020) väitös­kir­jan mukaan ohjat­tu­jen harjoit­te­lu­jak­so­jen tehtä­vänä on valmis­taa opis­ke­li­jaa tulevan ammat­tinsa vaati­muk­siin. Harjoit­te­lun käytän­töjä tuli­si­kin kehit­tää vastaa­maan työelä­mään siir­ty­vän sairaan­hoi­ta­jao­pis­ke­li­jan tarpeita. Harjoit­te­luun kannat­taa panos­taa, sillä onnis­tu­nut harjoit­telu voi vähen­tää amma­tista lähte­mi­sai­keita ensim­mäis­ten työvuo­sien aikana. Onnis­tu­nut harjoit­telu myös turvaa opis­ke­li­joi­den ammatti-iden­ti­tee­tin kehit­ty­mi­sen (Hahtela, 2020).

Opis­ke­li­joi­den harjoit­te­lu­ko­ke­muk­set etäpal­ve­luissa jo opis­ke­luai­kana ovat merki­tyk­sel­li­siä heidän digi­taa­li­sen osaa­mi­sen kehit­ty­mi­sen kannalta. Etäpal­ve­luissa toimi­mi­nen vaatii työn­te­ki­jöiltä monen­laista osaa­mista kuten tieto- ja vies­tintä osaa­mista, päätök­sen­te­ko­tai­toja, koko­nai­suu­den hahmot­ta­mista asiak­kaan tilasta ja tilan­teesta, laaja-alaista klii­nistä osaa­mista sähköis­ten tieto­kan­to­jen käyttöä, hoidon tarpeen arvioin­tio­saa­mista, asiak­kaan kohtaa­mista ja asiakas palve­lua etäkon­tak­tissa sekä myön­teistä asen­netta etäpal­ve­lui­hin. (Airola, Jaakola, Mela­mies, Parviai­nen, Poranen & Vuojärvi, 2020.) Näitä taitoja opis­ke­li­jalla on mahdol­lista oppia harjoit­te­lun aikana etäpal­ve­luja tuot­ta­vissa tervey­den­huol­lon yksiköissä.

Yhteis­ke­hit­tä­mis­pro­ses­sin eteneminen

Kehit­tä­mis­työn ja sen vaihei­den yhteis­suun­nit­te­lua varten perus­tet­tiin työryhmä, johon kuului jäseniä Siun soten osaa­mi­sen kehit­tä­mi­sen yksi­köstä sekä Kare­lian hoito­työn­kou­lu­tus­oh­jel­masta ja Tule­vai­suu­den työ ESR-hank­keesta.  Yhteis­suun­nit­telu ja kehit­tä­mis­työ eteni proses­sin­omai­sesti (kuva 2).

Kehit­tä­mis­työn lähtö­ti­lanne 

Siun soten terveys­a­se­milla toteu­te­taan Meijän mallia. Moniam­ma­til­li­seen tiimiin kuuluu hoitaja, lääkäri, fysio­te­ra­peutti, mielen­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­lu­jen, sosi­aa­li­pal­ve­lu­jen ja suun tervey­den­huol­lon ammat­ti­lai­sia. (Siun sote 2022.) Sairaan­hoi­ta­jan työn luonne terveys­a­se­malla on muut­tu­nut Meijän mallin myötä lähi­vas­taa­no­toista enemmän puhe­li­mitse tehtä­vään hoidon­tar­peen arvioin­tiin ja asiak­kaan ohjaa­mi­seen. Asiak­kaat hoide­taan etänä silloin, kun vastaan­ot­to­käyn­nille ei ole tarvetta. (Siun sote 2022.) 

Puhe­li­messa tehtävä työ haastaa sairaan­hoi­ta­jao­pis­ke­li­joi­den ohjat­tua harjoit­te­lua ja heidän osaa­mi­sensa kehit­ty­mistä, kun opis­ke­li­jalla ei ole ollut mahdol­li­suutta ottaa aktii­vi­sesti osaa puhe­lin­työs­ken­te­lyyn ohjaa­jansa kanssa. Koska puhe­li­mitse tehtävä hoito­työ on tärkeä sairaan­hoi­ta­jan osaa­mi­sa­lue, lähdet­tiin hake­maan ratkai­sua siihen, että opis­ke­li­jalla olisi mahdol­li­suus osal­lis­tua puhe­lin­hoi­to­työ­hön harjoit­te­lunsa aikana.   Siun soten mielen­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­lu­jen avohoi­dossa asiak­kai­den hoito toteu­tui lähi­vas­taan­ot­to­käyn­teinä ja sähköi­sesti toteu­tet­ta­van video­neu­vot­te­lun (Teams) kautta.

Alku­ky­sely ja työpaja tilan­teen kartoitukseen

Kehit­tä­mis­työn alku­vai­heessa tehtiin kysely joulu­kuussa 2021 Siun soten terveys­a­se­mien ja mielen­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­lu­jen avohoi­don esihen­ki­löille (N=18, n=6), yksi­köissä harjoit­te­lussa olleille Kare­lian opis­ke­li­joille (n=6) sekä opis­ke­li­joita ohjan­neille Kare­lian opet­ta­jille (N=13, n=5). Siun soten esihen­ki­löi­den alku­kar­toi­tus­ky­se­lyssä käytössä oleviksi etäpal­ve­luiksi mainit­tiin sairaan­hoi­ta­jan etävas­taa­no­tot, puhe­li­messa tapah­tuva hoidon­tar­peen arviointi ja Teams.

Opis­ke­li­jan mahdol­li­suus ottaa osaa etäpal­ve­luilla toteu­tet­tuun asia­kas­työ­hön vaih­teli paljon yksikön mahdol­li­suuk­sien mukaan. Opis­ke­li­jan osal­lis­tu­mi­nen asiak­kaan hoitoon puhe­li­messa tapah­tu­van hoidon kohdalla toteu­tet­tiin niin, että opis­ke­lija oli joko seuraa­jan roolissa, ohjaaja ja opis­ke­lija olivat omassa huoneessa ja puhelin oli kaiut­ti­mella tai opis­ke­lija puhui asiak­kaan kanssa ja ohjaaja ”kuun­teli” vieressä. Sähköi­sesti toteu­tet­ta­van video­neu­vot­te­lun (Teams) ollessa kyseessä opis­ke­lija otti osaa ohjaa­jan kanssa video­neu­vot­te­luun yhdessä ohjaa­jan kanssa samassa tilassa.

Opet­ta­jille suun­na­tussa kyse­lyssä nousi esille, että opis­ke­li­jat olivat melko hyvin saavut­ta­neet harjoit­te­lu­jak­solle asete­tut tavoit­teet. Haas­teita oppi­mi­selle olivat tuoneen työelä­män muutos­vaihe, opis­ke­li­jan epäselvä rooli harjoit­te­lu­pai­kassa sekä tekni­set esteet puhe­lin­työn oppi­mi­selle. Opet­ta­jat toivat myös esille ohjaa­jan merkit­tä­vää roolia oppi­mi­sen mahdol­lis­ta­jana ja tuki­jana. Mahdol­lis­ta­malla opis­ke­li­jan osal­lis­tu­mi­nen etäpal­ve­lui­hin, tuke­malla ja kannus­ta­malla opis­ke­li­jaa olemaan aktii­vi­sesti mukana, anta­malla tilaa oppi­mi­selle ja ohjaa­malla puhe­li­nyötä sisäl­löl­li­sesti opis­ke­li­jan oppi­mi­selle on hyvät edel­ly­tyk­set. Opet­ta­jat puoles­taan toteut­ti­vat harjoit­te­lun etäoh­jausta hyödyn­tä­mällä eri kanavia, kuten Teamsiä, puhe­linta, sähkö­pos­tia ja digi­taa­lista oppi­mi­sym­pä­ris­töä. Myös opet­ta­jat tunnis­ti­vat harjoit­te­lun ohjauk­sen kehittämistarpeita.

Opis­ke­li­joi­den koke­muk­sia, jotka olivat olleet harjoit­te­lussa etähoi­to­työtä toteut­ta­vassa harjoit­te­lu­yk­si­köstä, kysyt­tiin heidän reflek­tio­päi­vässä joulu­kuussa 2021. Opis­ke­li­joi­den koke­muk­set olivat saman suun­tai­sia kuin opet­ta­jien ja ohjaa­jien koke­muk­set Opis­ke­li­jat kokivat, että heille olisi tärkeää, että ohjaaja on nimetty jo silloin, kun he tulevat harjoit­te­luun ensim­mäi­senä päivänä. Oppi­mi­sen kannalta olisi tärkeää, että he voisi­vat olla aktii­vi­sessa roolissa puhe­li­messa tapah­tu­vassa hoito­työssä ja ohjaaja voisi tarvit­taessa täyden­tää, jos jotain olen­naista jää sano­matta tai kysy­mättä poti­laalta. Lisäksi opis­ke­li­jat toivoi­vat, että puhe­lin­pal­ve­lua toteu­tet­taessa tila olisi häiriö­tön. Opis­ke­li­joille oli tärkeää, että he pääsi­vät harjoit­te­lun aikana työs­ken­te­le­mään myös sellai­sen ohjaa­jan kanssa, joka ottaa vastaan asiak­kaita lähi­ta­paa­mi­sina vastaanotolle.

Kyselyn lisäksi alku­ti­lan­netta kartoi­tet­tiin sähköi­sesti pide­tyssä työpa­jassa (työpaja 1), johon oli kutsuttu Siun sotesta yhdeltä terveys­a­se­malta ja yhdeltä mielen­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­lu­jen avohoi­don yksi­köstä työs­ken­te­le­viä sairaan­hoi­ta­jia ja esihen­ki­löitä sekä tervey­sa­lan opet­ta­jia Kare­liasta.  Alku­kar­toi­tuk­sen ja sähköi­sen työpa­jan perus­teella päädyt­tiin jatka­maan kehi­tys­työtä terveys­a­se­man kanssa, koska mielen­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­lu­jen avohoi­don puolella opis­ke­li­jat pääsi­vät osal­li­siksi asiak­kai­den hoitoon sähköi­sen video­neu­vot­te­lun muodossa.

Tunnis­te­tut haasteet

Terveys­a­se­mille suun­na­tun kehit­tä­mis­työn lähtö­ti­lan­teessa haas­teina tunnis­tet­tiin seuraa­vat asiat:

1. Tekni­set haas­teet (opis­ke­li­jalla ei ollut mahdol­li­suutta osal­lis­tua ohjaa­jan kanssa yhtä­ai­kai­sesti puhe­lin­työ­hön, koska sopivia yhdis­tet­tä­viä kuulok­keita ei ollut olemassa)

2. Ohjaus­käy­tän­töi­hin liit­ty­vät haas­teet (ohjaaja ei mahdol­lista opis­ke­li­jan oppi­mista, esimer­kiksi ei anna opis­ke­li­jan hoitaa puhe­luita. Vastaa­vasti opis­ke­lija ei ole halukas vastaa­maan puhe­li­meen, jossa taus­talla on esimer­kiksi osaa­mis­vaje siitä, miten puhelun asiak­kaan kanssa tulisi edetä)

 3. Tila­haas­teet (terveys­a­se­malla samassa tilassa työs­ken­te­lee monta henki­löä, joka ei mahdol­lista puhe­luita hoidet­ta­vaksi kaiut­ti­men kautta ja opis­ke­li­jan keskit­ty­mi­nen on hanka­laa, kun taus­talta kuuluu muiden puhe)

Kehit­tä­mis­työn kokeilu ja tulokset

Kevään 2022 aikana kokeil­tiin kahdella Siun soten terveys­a­se­malla puhe­lin­työssä opis­ke­li­joi­den ohjauk­sessa tekni­senä ratkai­suna Elisa OC:n puhe­lin­neu­vot­te­lu­toi­min­toa, jonka avulla opis­ke­lija pystyt­tiin liit­tä­mään asiak­kaan ja ohjaa­jan väli­seen keskus­te­luun mukaan. Tätä varten terveys­a­se­malla tuli olla opis­ke­li­jalle oma kännykkä (perus­malli), siihen liit­tymä ja langat­to­mat vasta­me­lu­kuu­lok­keet. Kokei­lua varten vasta­me­lu­kuu­lok­keet hankit­tiin Tule­vai­suu­den työ hankkeesta.

Kokei­lun tulok­sia käytiin läpi yhtei­sessä työpa­jassa (työpaja 2) kevään harjoit­te­lu­jen loput­tua. Koke­muk­set opis­ke­li­jan liit­tä­mi­sestä Elisa OC:n puhe­lin­neu­vot­te­lu­toi­min­non kautta asiak­kaan ja ohjaa­jan väli­siin puhe­lui­hin olivat posi­tii­vi­sia. Tekni­nen toteu­tus toimi pääosin hyvin ja toimin­taa halu­taan tule­vai­suu­dessa jatkaa, hyödyn­tää ja kehit­tää opis­ke­li­joi­den ohjauk­sessa. Ainoana huonona asiana opis­ke­li­jan liit­tä­mi­sessä puhe­luun koet­tiin sen hitaus, kun opis­ke­li­jan liit­tä­mi­nen puhe­luun kerro­taan ensin asiak­kaalle ja sen jälkeen yhdis­te­tään opis­ke­lija mukaan puhe­luun. Tähän ratkai­suksi mietit­tiin sitä, että opis­ke­lija on se henkilö, joka vastaa puhe­luun ja kertoo heti aluksi asiak­kaalle liit­tä­vänsä ohjaa­jansa mukaan puheluun.

Kokei­lussa hyödyn­net­tä­vän tekno­lo­gian avulla kynnys ottaa opis­ke­lija mukaan puhe­luun pieneni ja näin opis­ke­li­jalla oli parempi mahdol­li­suus osal­lis­tua aktii­vi­sesti puhe­lin­työ­hön. Kokei­lussa myös nousi esille opis­ke­li­jan rohkai­sun merki­tys puhelintyöhön.

Opis­ke­li­jat kokivat, että ovat nyt pysty­neet osal­lis­tu­maan parem­min. Puhe­li­messa puhu­mi­nen asiak­kaan kanssa kuiten­kin jännit­tää, siksi sitä tulisi myös opettaa koulussa. Kokei­lussa myös testat­tiin opet­ta­jan anta­maan etäoh­jauk­seen uutta käytän­töä, jossa ohjauk­sen paino­tus on harjoit­te­lun alussa. Näin varmis­tet­tiin, että opis­ke­lija pääsee ja uskal­tau­tuu aktii­vi­sesti osal­lis­tu­maan puhe­li­men väli­tyk­sellä tapah­tu­vaan hoitotyöhön.

Toisen työpa­jan tulok­sena päädyt­tiin myös kehit­tä­mään ohjaa­jille ja opis­ke­li­joille ohje etävas­taan­o­ton toteut­ta­mi­sesta puhe­li­mitse opis­ke­li­jan ottaessa osaa puhe­luun. Ohje sisäl­tää 1) Listauk­sen väli­neistä, joita vaadi­taan, että opis­ke­li­jan osal­lis­tu­mi­nen mahdol­lis­tuu tekni­sesti 2) Ohjeen opis­ke­li­jan liit­tä­mi­sestä Siun soten käyt­tä­mään puhe­lu­jär­jes­tel­mään, Elisa OC:hen, sekä 3) Ohjeen asia­kas­pu­he­lun etene­mi­sestä ISBAR-mallin mukai­sesti. Lisäksi koot­tiin vink­kejä harjoit­te­lun ohjaa­jille opis­ke­li­jan ohjauk­seen.

Kehit­tä­mis­työn jatkokehitysideat

Opis­ke­li­joi­den mukaan otta­mi­nen etäpal­ve­lu­jen toteut­ta­mi­seen harjoit­te­lun aikana mahdol­lis­taa opis­ke­li­jan etäpal­ve­luissa tarvit­ta­van osaa­mi­sen kehit­ty­mi­sen. Tässä kokei­lussa löydet­tiin niin tekni­siä kuin ohjauk­sel­li­sia ratkai­suja harjoit­te­lun ohjauk­seen, joilla edis­te­tään opis­ke­li­joi­den oppi­mista etäpal­ve­lu­jen ja puhe­li­men väli­tyk­sellä tapah­tu­vaan asia­kas­työ­hön.  Kehi­tet­ty­jen ohjeis­tuk­sien avulla synty­neitä uusia käytän­töjä voidaan levit­tää laajem­min. Kokei­lun tulos­ten ollessa posi­tii­via kehit­tä­mis­työ­hön osal­lis­tu­vien yksi­köi­den henki­lös­tön näkö­kul­masta, opis­ke­li­joi­den ohjausta puhe­lin­työs­ken­te­lyssä Elisa OC:n puhe­lin­neu­vot­te­lu­toi­min­nan avulla on laajen­nettu kosket­ta­maan myös muiden terveys­a­se­mien opis­ke­li­jaoh­jausta. Samaa toimin­ta­pe­ri­aa­tetta on voitu hyödyn­tää myös uusien työn­te­ki­jöi­den pereh­dy­tyk­sessä. Lisäksi ohjetta, joka myös kehi­tet­tiin kokei­lun tulok­sena, on jalkau­tettu eri terveys­a­se­mien käyt­töön opis­ke­li­jaoh­jauk­seen ja tarpeen mukaan niitä päivi­te­tään ja jatkokehitetään.

Harjoit­te­lun etäoh­jauk­seen luotiin myös uusi käytäntö, jossa opis­ke­lija, ohjaaja ja opet­taja pitävät aina noin harjoit­te­lun puolessa välissä etänä toteu­tet­ta­van väli­kes­kus­te­lun. Siinä opet­taja voi tarvit­taessa antaa opis­ke­li­jalle ja ohjaa­jalle vink­kejä esimer­kiksi siitä, kuinka harjoit­te­lua toteu­te­taan etäpal­ve­luja tuot­ta­vissa yksi­köissä ja millai­sia asia­kas­ta­pauk­sia opis­ke­li­jan hoidet­ta­vaksi voisi esimer­kiksi antaa. Palau­te­kes­kus­telu harjoit­te­lun lopussa voidaan toteut­taa vain, jos väli­kes­kus­te­lussa siihen herää aihetta. Lisäksi harjoit­te­lua ohjaava opet­taja voi muis­tut­taa opis­ke­li­jaa harjoit­te­lu­jak­son alussa tämän kehit­tä­mis­työn tuotok­sena tehdystä ohjeesta. Harjoit­te­lu­mah­dol­li­suuk­sien lisäksi etäpal­ve­lu­jen oppi­mista tulee tukea myös osana ammat­ti­kor­kea­kou­luo­pe­tusta, esimer­kiksi etäoh­jausta simu­loi­vien harjoi­tus­ten avulla (Poranen, Parviai­nen, Jaakola, Mela­mies, Vuojärvi & Airola, 2021.)

Ohje asia­kas­pu­he­lun etene­mi­sestä ISBAR-mallin mukaisesti

Vink­kejä harjoit­te­lun ohjaa­jille opis­ke­li­jan ohjaukseen

---

Kirjoit­ta­jat:

Hanna Näätä­nen, Osaa­mi­sen kehit­tä­mi­sen asian­tun­tija, Siun sote 

Mari Sivonen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Päivi Sihvo, projek­ti­pääl­likkö, Karelia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet: 

Airola, E., Jaakola, H., Mela­mies, S., Parviai­nen, S., Poranen, T., Vuojärvi, H. 2020. Tervey­sa­lan harjoit­te­lut etäpal­ve­luissa harvaa­na­su­tuilla Kainuun ja Lapin alueilla. Kajaa­nin ammat­ti­kor­kea­kou­lun julkai­susarja b. raport­teja ja selvi­tyk­siä. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7219-65-2

Hahtela N. 2020. Sairaan­hoi­ta­ja­pula alkaa jo opis­ke­lu­vai­heessa – lähio­pe­tusta on liian vähän ja se kohdis­tuu vääriin asioi­hin. Sata­kun­nan kansa. Löytyy osoit­teesta: https://www.satakunnankansa.fi/a/9d437942-65a2-4374-a7e9-1a325bfae698 Luettu 26.3.2020  

Hujanen, T. 2022. Korona vauh­ditti etälää­kä­ri­pal­ve­lui­den kehi­tystä – etäpal­ve­lut voisi­vat auttaa ratkai­se­maan hoitoon pääsyn ongel­mia. Kela. https://www.kela.fi/tyonantajat-tukea-tyonantajalle/47363340/korona-vauhditti-etalaakaripalveluiden-kehitysta-etapalvelut-voisivat-auttaa-ratkaisemaan-hoitoon-paasyn-ongelmia-arvioi-tutkija

Ikonen, H., Muhonen, R. & Turunen, M. 2021. Digi­taa­li­sen osaa­mi­sen kehit­ty­mi­nen Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun sairaan­hoi­ta­ja­kou­lu­tuk­sessa, 26-32. Teok­sessa Muhonen, R. & Turunen M. (toim.) Inno­va­tive Nurse -sairaan­hoi­ta­ja­kou­lu­tus väljästi asut­tu­jen aluei­den tarpei­siin. Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun julkai­suja B:71.

Joke­lai­nen M., Jumisko, E., Kullas-Nyman, L., Kylmälä, A., Lehtola, K., Ritsilä, J. & Suua, P. 2020. Tervey­sa­lan harjoit­te­lu­jen laatusuo­si­tuk­set ammat­ti­kor­kea­kou­luille. Suomen ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen tervey­sa­lan koulu­tuk­sen verkos­ton laatusuo­si­tus -työryhmä. https://amkterveysala.files.wordpress.com/2020/04/laatusuositukset-2020-julkaisu.pdf 

Kaih­la­nen A-M. 2020. FROM A NURSING STUDENT TO A REGISTERED NURSE Final clinical prac­ticum faci­li­ta­ting the tran­si­tion. TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA – ANNALES UNIVERSITATIS TURKUENSIS SARJA – SER. D OSA – TOM. 1466 | MEDICA – ODONTOLOGICA | TURKU 2020. Löytyy osoit­teesta: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7965-3

Keränen T. 2017. Etävas­taa­no­toille tarvi­taan koke­neita lääkä­reitä. Poti­laan lääkä­ri­lehti. 7.8.2017. https://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/etavastaanotoille-tarvitaan-kokeneita-laakareita/

Massi­nen T. 2021. Korona-aikana yleis­ty­nyt etävas­taan­otto jää pysy­väksi Vantaalle – ”Poti­laalta säästyy aikaa, yksi­tyi­syys on parem­paa” 13.10.2021. Vantaan sanomat. https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/4327268

Oulun yliopisto. 2021. Etävas­taa­no­tot arki­päi­väis­ty­vät lääkä­rin työssä – digi­tai­toja vahvis­te­taan lääke­tie­teen koulu­tuk­sessa. https://www.oulu.fi/fi/uutiset/etavastaanotot-arkipaivaistyvat-laakarin-tyossa-digitaitoja-vahvistetaan-laaketieteen-koulutuksessa

Petäjä, S & Mikkola, O. 2023. Etäter­vey­den­huolto ja etähoi­don kehitys Suomessa. Teok­sessa: Asia­kas­läh­töi­sen etäpal­ve­lun kehit­tä­mi­nen tervey­den­huol­lossa. Mikkola, O.  & Petäjä, S (toim.). Lapin ammat­ti­kor­kea­koulu Oy. Pohjoi­sen tekijät – Lapin ammat­ti­kor­kea­kou­lun julkai­suja 24/2023. https://pohjoisentekijat.fi/2023/06/19/asiakaslahtoisen-etapalvelun-kehittaminen-terveydenhuollossa/

Poranen, T., Parviai­nen, S., Jaakola, H., Mela­mies, S.,  Vuojärvi, H & Airola, E. 2021. Kehit­ty­vät digi­pal­ve­lut harjoit­te­lu­ym­pä­ris­tönä. Etäpal­ve­lui­den harjoit­te­lu­mah­dol­li­suu­det. Teok­sessa HARKKA. Kehit­ty­neitä toimin­ta­ta­poja tervey­sa­lan harjoit­te­luun ja ohjauk­seen. Tervas­kanto-Mäen­tausta & Rintala (toim.). Oamk Journal 106/2021 – Oulun ammat­ti­kor­kea­kou­lun julkai­suja. https://www.theseus.fi/handle/10024/520335

Siun sote. 2022. Meijän malli. Löytyy osoit­teesta: https://www.siunsote.fi/tiimimalli 

STM. Sosi­aali- ja terveys­mi­nis­te­riö. 2015. Sosi­aali- ja terveys­mi­nis­te­riön linjaus tervey­den­huol­lossa annet­ta­vista etäpal­ve­luista. https://stm.fi/documents/1271139/1408010/STM_linjaus_terveydenhuollon_et%C3%A4palvelut.pdf/866357e6-f167-4357-bb30-fca6ad790360/STM_linjaus_terveydenhuollon_et%C3%A4palvelut.pdf?t=1447070624000

Artik­ke­li­kuva: Image by DCStu­dio / Freepik