Paikal­lis­ten ener­giayh­tei­sö­jen elin­kaa­riar­viointi Pohjois-Karjalassa

Tässä artik­ke­lissa kuva­taan tutki­musta, joka keskit­tyi suun­nit­teilla olevien ener­giayh­tei­sö­jen elin­kaa­riar­vioin­tiin Pohjois-Karja­lan maaseu­dulla. Korkei­den ener­gian hinto­jen ja uusien sään­nös­ten vuoksi aurin­ko­säh­kön tuotanto ja ener­giayh­tei­sön liike­toi­min­ta­mal­lit voivat nousta tule­vai­suu­dessa tärke­ään rooliin erityi­sesti harvaan asutuilla alueilla. Tutki­muk­sen tavoit­teena oli ymmär­tää aurin­ko­säh­köön perus­tu­vien paikal­lis­ten ener­giayh­tei­sö­jen elin­kaa­ren hiili­ja­lan­jäl­keä. Tutki­muk­sessa selvi­tet­tiin, miten paikal­li­set ener­giayh­tei­söt edis­tä­vät hiili­ja­lan­jäl­jen vähen­tä­mistä verrat­tuna perin­tei­siin aurin­ko­säh­kö­jär­jes­tel­mien tuot­ta­man sähkön ja verk­ko­säh­kön keski­mää­räi­seen hiilijalanjälkeen.

Tämän sovel­ta­van tutki­muk­sen meto­do­lo­gi­sessa osassa simu­loi­daan aurin­ko­säh­kö­jär­jes­tel­miä ja ener­giayh­tei­sön toimin­taa kahdessa talo­yh­tiössä, jotka harkit­se­vat parhail­laan ener­giayh­tei­sö­jen perus­ta­mista. Lämmi­tys­jär­jes­tel­minä niissä ovat biomas­saan perus­tuva kauko­lämpö ja suora sähkö. Ener­giayh­tei­sö­jen sähkö­vir­rat perus­tu­vat voimayh­tiöiltä saatui­hin tunti­koh­tai­siin kulu­tus­tie­toi­hin, ja niiden aurin­ko­säh­kö­tuo­tan­toa simu­loi­daan PV*Sol-sovelluksella.

Ener­giayh­tei­sö­jen elin­kaa­riar­vioin­nit laadit­tiin SimaPro-ohjel­mis­tolla sovel­ta­malla Eco Invent 3.8:n käytet­tä­vissä olevia ener­giain­fra­struk­tuu­ri­pro­ses­seja ja hyödyn­tä­mällä PV*Solilla luotuja ener­gia­vir­ta­si­mu­laa­tioita. Yhdis­tä­mällä nämä kaksi työka­lua voitiin tutkia, miten suun­ni­teltu ener­giayh­tei­sön liike­toi­min­ta­malli sekä yhtei­set hyödyt ja omava­rai­suu­den lisää­mi­nen vaikut­ta­vat kulu­te­tun sähkön hiilijalanjälkeen.

Tulok­set sisäl­tä­vät aurin­ko­säh­kö­ener­giayh­tei­sö­jen ener­gia­virta- ja elin­kaa­ri­vai­ku­tus­si­mu­laa­tiot eli aurin­ko­säh­kö­voi­ma­loi­den koon, ener­gia­vir­rat ja kulu­te­tun sähkön CO_2e-päästöt. Päätel­mät tiivis­tä­vät keskei­siä huomioita liit­tyen ener­giayh­tei­sö­jen hiili­ja­lan­jäl­jen dyna­miik­kaan, kuten infra­struk­tuu­ri­pro­ses­sien (akku­va­ras­tot, sähkö­ajo­neu­vot) lisä­vai­ku­tuk­siin ja vältet­tyi­hin vaiku­tuk­siin, joita saavu­te­taan keski­mää­räi­sen verk­ko­säh­kön ja fossii­lis­ten polt­toai­nei­den korvaa­mi­sella yksityisautoissa.

Johdanto

Ener­gia­mur­ros kohti uusiu­tu­vaa ener­giaa ja digi­ta­li­soi­tu­neem­pia tuotanto- ja kulu­tus­jär­jes­tel­miä mahdol­lis­taa kansa­lais­ten ja yhtei­sö­jen aktii­vi­sem­man roolin ener­gia­mark­ki­noilla. Ener­gia­mur­rok­sen kannalta keskei­nen piirre on asiak­kai­den roolin muut­tu­mi­nen sähkön­käyt­tä­jästä myös sähkön­tuot­ta­jaksi ja ener­gia­re­surs­sien tarjoa­jaksi. Aktii­vi­siin ener­gia­kan­sa­lai­siin voivat kuulu­vaa yksit­täi­set koti­ta­lou­det, talo­yh­tiöt, kort­te­lit ja alueet, yrityk­set ja virtu­aa­liyh­tei­söt. Nämä aktii­vi­set edel­lä­kä­vi­jät ovat lähes kriit­ti­siä resurs­seja ener­gia­mark­ki­noi­den kehit­tä­mi­sessä. Perus­ta­malla ener­giayh­tei­söjä ne näyt­tä­vät tietä energiamurroksessa.

Yksi ener­giayh­tei­sön liike­toi­min­ta­mal­lien kate­go­ria keskit­tyy ener­gian jaka­mi­seen, esimer­kiksi ylijää­mäe­ner­gian jaka­mi­seen yhtei­sön jäsen­ten kesken (Reis, Gonçal­ves, Lopes &; Antunes 2021). Tämä jaka­mi­nen voidaan tehdä kiin­teis­tö­jen sisällä ja myös niiden välillä (TEM 2018): 

• Kiin­teis­tön sisäi­nen ener­giayh­teisö: yhteisö, jossa ener­gian tuotanto, kulutus ja muut ener­gi­aan liit­ty­vät resurs­sit sijait­se­vat saman kiin­teis­tön alueella. Kiin­teis­tön sisäi­nen ener­giayh­teisö on tyypil­li­sesti talo­yh­tiö, kuten asunto- tai rivi­talo tai liike­kiin­teistö, jossa samassa kiin­teis­tössä toimii useita yrityksiä.
• Kiin­teis­tö­ra­jat ylit­tävä ener­giayh­teisö: ener­gian tuotanto ja kulutus sijait­se­vat eri kiin­teis­töissä tai kiin­teis­tö­ryh­missä, mutta lähellä toisi­aan. Ener­giayh­tei­sössä kiin­teis­töt liite­tään sähkö­verk­koon yhden liit­ty­mis­pis­teen kautta.
• Hajau­tettu ener­giayh­teisö: maan­tie­teel­li­sesti hajau­tettu malli, jossa yhtei­sön jäsenet voivat sijaita missä tahansa (tällä hetkellä Suomessa). Sähkön tuotanto- ja varas­tointi voidaan sijoit­taa sopi­vim­piin paik­koi­hin ja hankkia jäsen­ten yhteishankinnoilla.

Tässä tutki­muk­sessa tarkas­tel­lut ener­giayh­tei­sö­mal­lit ovat kiin­teis­tön sisäi­siä ener­giayh­tei­söjä. Tätä ener­giayh­tei­sön kehit­tä­mi­sen ensim­mäistä vaihetta tarkas­tel­laan ympä­ris­tön elin­kaa­ri­vai­ku­tus­ten näkö­kul­masta, erityi­sesti ilmas­to­vai­ku­tus­ten näkö­kul­masta, ilmais­tuna kulu­te­tun ener­gian hiili­diok­si­die­kvi­va­lent­tina (kg CO_2e/kWh). Tutki­muk­sen tavoit­teena on 1) osoit­taa ener­giayh­tei­sön simu­loin­nin ja elin­kaa­riar­vioin­nin meto­do­lo­gi­set vaiheet ja 2) tuottaa tietoa ener­giayh­tei­sön ilmastovaikutuksista.

Tapaus­tut­ki­muk­sen energiayhteisöt

Suomen nykyi­sen lain­sää­dän­nön mukaan vakiin­tu­nei­den ener­giayh­tei­sö­jen tulee sijaita samassa kiin­teis­tössä tai niihin rinnas­tet­ta­vassa kiin­teis­tö­ryh­mässä ja ne tulee liittää jake­lu­verk­koon samasta liit­ty­mästä (TEM 2023). Ener­giayh­tei­söön kuuluu tyypil­li­sesti vähin­tään yksi tuotan­to­yk­sikkö ja useampi kuin yksi kulut­tava jäsen. Tuotettu, ja joskus varas­toitu, energia jaetaan jäsen­ten kesken. Kiin­teis­tö­jen yleis­käyttö on etusi­jalla, minkä jälkeen tuotanto jaetaan jäsen­ten kesken (asun­to­ta­solla). Mikäli ylijää­miä syntyy, yhteisö tai sen jäsen voi myydä ener­giaa verk­koon tai varas­toida sen esimer­kiksi ener­giayh­tei­sön sähkö­va­ras­toon tai ohjata sähköä muuhun halut­tuun kulu­tus­koh­tee­seen, kuten lämminvesivaraajaan.

Tässä tapaus­tut­ki­muk­sessa selvi­tet­tiin kahta Joen­suussa sijait­se­vaa asunto-osakeyh­tiötä mahdol­li­sina sijoi­tus­paik­koina ener­giayh­tei­söille. Molem­mat yhtiöt ovat ilmais­seet vahvaa kiin­nos­tusta ener­giayh­tei­sön perus­ta­mi­seen, ja toinen yhtiöistä on jo tehnyt päätök­sen yhtei­sön perustamisesta.

Vana­mo­ka­dun yhteisö sijait­see Joen­suussa ja talo­yh­ti­öön kuuluu yhdek­sän taloa, joissa oli vuonna 2020 43 asuntoa ja 91 asukasta. Talo­yh­tiön yhtei­nen sähkön­ku­lu­tus sisäl­tää sähkö­sau­nan, pesu­huo­neen, kuivaus­huo­neen, tekni­sen tilan (pumput, sääti­met jne.), 39 ajoneu­von lämmi­tys­pis­tok­keen ja piha­va­lo­jen kulu­tuk­set. Raken­nuk­set lämpiä­vät kauko­läm­möllä, joka tuote­taan pääosin hakkeella.

Selvaag-tyyp­pi­set talot on raken­nettu vuosina 1957 ja 1958, ja niillä on raken­nus­his­to­rial­lista arvoa. Asuk­kaat ovat sitou­tu­neet kestä­vän ener­gian käyt­töön. Vana­mo­katu oli ensim­mäi­nen talo­yh­tiö, joka teki sopi­muk­sen Fortu­min 100 % uusiu­tu­vasta kauko­läm­pö­pal­ve­lusta Joen­suussa. Talo­yh­tiössä käyte­tään myös lämmi­tyk­sen opti­moin­ti­jär­jes­tel­mää, joka perus­tuu huoneis­to­ta­son mittauk­seen ja teko­ä­ly­poh­jai­siin sääti­miin (hyödyn­täen lämpö­ti­lan ja kosteu­den mittausta ja säätilaa). 

Vana­mo­ka­dun ener­giayh­teisö muodos­te­taan hyödyn­tä­mällä sähkön­siir­to­yh­tiön ener­gia­mit­tausta. Ener­giayh­tei­sössä hyödyn­ne­tään hyvi­tys­las­ken­taa, missä mittaus­tie­don perus­teella jaetaan ener­giayh­tei­sön tuotanto yhtei­sön jäse­nien kesken hyvit­tä­mällä tuotanto sähkö­las­kussa. Mitta­rit omistaa sähkön­siir­to­yh­tiö, ja jokai­sella asiak­kaalla (koti­ta­lou­della) ja talo­yh­tiöllä on omat sopimuksensa.

Korp­pi­lan­puis­ton yhtei­sössä on seit­se­män rivi­ta­loa­sun­toa, joissa on yhteensä 31 asuntoa. Talo­yh­tiön yhtei­nen sähkön­ku­lu­tus sisäl­tää yhteis­käyt­tö­ti­lo­jen, tekni­sen tilan, piha­va­lo­jen ja ajoneu­vo­jen lämmi­tys­pis­tok­kei­den kulu­tuk­sen. Lämmi­tys­jär­jes­tel­mänä on sähkö­läm­mit­tei­nen kattila ja vesi­kier­toi­nen lämmön­siirto huoneis­toi­hin. Sähkö­läm­mit­tei­sen katti­lan ja vanho­jen siir­to­put­kien hukka­läm­mön vuoksi sähkön­ku­lu­tus on vuosit­tain jopa 385 MWh (2017). Talo­yh­tiö on laati­nut suun­ni­tel­man ener­gia­re­mon­tista ja ener­giayh­tei­sön perus­ta­mi­sesta. Korp­pi­lan­puis­tossa ener­giayh­teisö perus­tuu yhtei­sön jäsen­ten (talo­yh­tiön) sisäi­seen ener­gian­mit­tauk­seen eli kyseessä on ns. taka­mit­ta­roitu ener­giayh­teisö, missä ener­giayh­tei­söllä ja talo­yh­tiöllä on yksi sähkö- ja siir­to­so­pi­mus sähkön­myynti- ja sähkö­siir­to­yh­tiölle. Talo­yh­tiö tai ener­giayh­teisö laskut­taa yhtei­sön jäseniä sähköstä ja ener­giayh­teisö koor­di­noi aurin­ko­säh­kö­tuo­tan­non jaka­mista yhtei­sön jäsenille.

Ener­gia­vir­ta­si­mu­laa­tioi­den päävaiheet

Ener­gia­vir­ta­si­mu­loin­tei­hin sisäl­tyi 1) aurin­ko­säh­kö­jär­jes­tel­mien mitoi­tus nykyi­sen verk­ko­säh­kön lisä­säh­kön­läh­teeksi kahdessa talo­yh­tiössä ja 2) ener­giayh­tei­sö­mal­lin mukais­ten ener­gia­vir­to­jen simu­lointi. Simu­laa­tiot toteu­tet­tiin PV*SOL Premium -ohjel­mis­tolla (TheValentinSoftware2023).

Ener­gia­vir­ta­si­mu­laa­tiot suori­tet­tiin PV*Sol Premiu­milla seuraavasti:

1. Sähkön­siir­to­yh­tiöltä pyydet­tiin sähkön tunti­koh­tai­set sähkön­ku­lu­tus­tie­dot, jotka sisäl­si­vät sekä kiin­teis­tö­jen yhteis­ku­lu­tuk­sen että asun­to­jen mitatun kulu­tuk­sen (CSV-tiedos­tot).
2. Määri­tet­tiin Järjes­tel­män sijainti- ja ilmas­to­tie­dot (Meteo­norm) sekä lumi­ti­lanne marras­kuusta huhtikuuhun.
3. Valit­tiin aurin­ko­säh­kö­jär­jes­tel­mälle ener­gia­re­surs­sit. Näitä olivat ener­gian varas­tointi, sähkö­ajo­neu­vot ja kuormanvalvonta.
4. Sähkön­ku­lu­tus­tie­dot ladat­tiin palve­li­meen ja ener­giayh­tei­söille luotiin energiaprofiilit.
5. Ener­gia­pro­fii­lien perus­teella määri­tel­tiin kolme koko­luok­kaa, joita simu­loi­tiin PV Solissa.
6. Aurin­ko­pa­nee­lei­hin valit­tiin järjes­tel­mä­kom­po­nen­tit ja järjes­tel­mien koot määri­tel­tiin 3D-mallin­nuk­sella ilma­ku­vaa hyödyntäen.
7. Simu­loi­tiin sijain­tiin perus­tu­via teki­jöitä, kuten varjos­tuk­sia, panee­lin suuntaa (atsi­muutti ja kalte­vuus), lumio­lo­suh­teita, maan heijas­tusta ja panee­lien ilmanvaihtoa.
8. Simu­loi­tiin sähkön tunti­tuo­tan­toa, omaa kulu­tusta, omava­rai­suutta, hukkaa ja sätei­lyä (W/m₂/a).
9. Luotiin ener­giayh­tei­sölle ener­gia­tase ja vuokaaviot.
10. Ylijää­mät simu­loi­tiin myytä­väksi verk­koon (joko yhtei­sy­li­jää­mänä tai yksit­täis­ten asun­to­jen ylijäämänä).

Ener­giayh­tei­sö­jen skenaariot

Ener­giayh­tei­sös­ke­naa­riot laadit­tiin simu­loi­malla kolmea koko­luok­kaa molem­mille yhtei­söille. Tässä esityk­sessä olemme otta­neet edis­ty­neim­mät skenaa­riot osoit­taak­semme uusiu­tu­vaan verk­ko­säh­köön, omaan aurin­ko­säh­kö­tuo­tan­toon, sähkön varas­toin­tiin ja sähkö­ajo­neu­voi­hin perus­tu­vien vähä­hii­lis­ten järjes­tel­mien poten­ti­aa­lia. Kuviossa 2 on simu­loitu Vana­mo­ka­dun tapause­si­merk­kiä 33,4 kWp aurin­ko­säh­kö­jär­jes­tel­mällä, 95 prosen­tin aurin­ko­säh­kön omakäy­töllä ja 20 prosen­tin omava­rai­suu­della, sekä sähkö­au­tolla (62 kWh;15 000 km/a, josta 9000 km aurinkosähköllä).

Korp­pi­lan­puis­ton ener­giayh­tei­sös­ke­naa­rio (kuvio 3) kuvaa 100 %:n uusiu­tu­vaan sähköön perus­tu­vaa mallia, sisäl­täen 100 kWp aurin­ko­säh­kö­jär­jes­tel­män, 67 kWh ener­gia­va­ras­ton ja 5 sähkö­au­toa (62 kWh, 15 000 km/a). Verk­ko­säh­kön olete­taan olevan uusiu­tu­vaa tuuli­säh­köä, ja sähköllä korva­taan fossii­lista liiken­nettä (henki­lö­auto, EURO 5, bensiini). Tämän skenaa­rion tavoit­teena on maksi­moida omava­rai­suus ja myydä ylijää­mät yhtei­sön ulkopuolelle.

Ener­giayh­tei­sö­jen elinkaariarvioinnit

Ener­giayh­tei­sö­jen elin­kaa­riar­vioin­nit perus­tet­tiin SimaPro-ohjel­mis­toon hyödyn­tä­mällä PV*SOL-simulaatioiden energiavirtadataa.

• Toimin­nal­li­nen yksikkö oli 1 kWh ener­giayh­tei­sön kulut­ta­maa (tai myymää) sähköä, ilmas­to­vai­ku­tus arvioi­tiin IPCC 2021 GWP100 -metodilla.
• Analyy­sit tehtiin noudat­taen IEA:n Task 12 mukaista mene­tel­mää aurin­ko­säh­kö­jär­jes­tel­mien ja ener­gian varas­toin­nin elin­kaa­riar­vioin­nista (Frischk­necht, Stolz, Krebs, et al. 2020, 13-22).
• EcoIn­vent 3.8:n infra­struk­tuu­ri­pro­ses­seja hyödyn­net­tiin aurin­ko­säh­kö­akuissa (ml. invert­te­rit), akku­va­ras­tossa ja sen kompo­nen­teissa sekä sähkö­au­tossa ja akussa. Infra­struk­tuu­ri­pro­ses­sit skaa­lat­tiin IEA:n Task 12 (emt.) mukai­sesti vastaa­maan kunkin skenaa­rion järjes­tel­mä­ko­koja. Hank­keessa sovel­let­tiin EcoIn­vent-proses­seja suoma­lai­selle verkko- ja tuulisähkölle.
• Sähkön­tuo­tan­to­pro­sessi iteroi­tiin osapro­ses­seiksi, jotka kuvaa­vat suoraa omaa käyttöä, akku­va­ras­ton kautta käyttöä ja verk­koon myyntiä. Tämä iterointi alatuot­teiksi tehtiin infra­struk­tuu­rin vaiku­tus­ten sisäl­lyt­tä­mi­seksi tiet­tyi­hin sähkövirtoihin.
• Infra­struk­tuu­rin ja sähkö­pro­ses­sien luomi­sen jälkeen PV*SOLilla simu­loi­dut ener­giayh­tei­sös­ke­naa­riot luotiin Sima­Prossa kokoon­pa­noina, jotka heijas­ta­vat ener­giayh­tei­sö­jen vuotuista toimin­taa ja sähkövirtoja.

Vaiku­tus­te­nar­vioin­nin tulokset

Ilmas­to­vai­ku­tus­ten arvioin­nit (kuviot 4 ja 5) osoit­ta­vat, että uusiu­tu­vaan verk­ko­säh­köön perus­tu­vat ener­giayh­tei­söt voivat saavut­taa pienen hiili­ja­lan­jäl­jen. Vaiku­tuk­set riip­pu­vat hyvin pitkälti siitä, mitä ener­giaa korva­taan milloinkin.

Hiili­diok­si­die­kvi­va­lent­ti­päästö vuodessa on 3,7 t CO_2e (32 g CO_2e/kWh). Mikäli fossii­li­sen polt­toai­neen korvaa­mi­nen liiken­teessä (kuvion 4 vihreä virta) huomioi­daan, 0,68 t CO_2e (5,8 g CO_2e/kWh).

Vuosit­tai­nen hiilie­kvi­va­lent­ti­päästö on 22,7 t CO_2e (58,6 g CO_2e/kWh) Mikäli fossii­li­sen polt­toai­neen korvaa­mi­nen liiken­teessä (kuvion 5 vihreä virta) huomioi­daan, 17,7 t CO_2e (45,9 g CO_2e/kWh).

Päätel­mät

Ilmas­to­vai­ku­tus­ten arvioin­nit osoit­ti­vat, että ener­giayh­tei­söinä toimi­vat talo­yh­tiöt voivat saavut­taa vähä­hii­li­sen ener­gia­jär­jes­tel­män. Koska yhtei­söt eivät kuiten­kaan olleet omava­rai­sia, niiden olisi perus­tut­tava uusiu­tu­vaan verk­ko­säh­köön. Lisäksi poten­ti­aa­li­sia pääs­tö­vä­hen­nyk­siä voitai­siin saavut­taa (yhteis)sähköautoilla, jotka korvai­si­vat fossii­lis­ten polt­toai­nei­den käyttöä.

Nyky­ai­kais­ten uusiu­tu­vien ener­gia­läh­tei­den ener­gia­re­surs­sit (kuten aurin­ko­säh­kö­pa­nee­lit, akut ja ohjausyk­si­köt sekä ajoneu­vo­jen laturit) voivat kasvat­taa uusiu­tu­van sähkön pien­tuo­tan­non elin­kaa­ri­hii­li­ja­lan­jäl­keä mitta­kaa­vae­dusta hyöty­vää uusiu­tu­van sähkön massa­tuo­tan­toa suurem­maksi. Nämä tulok­set olivat kuiten­kin hyvin herkkiä muutok­sille tässä tutki­muk­sessa, ja eri proses­sien skaa­laa­mi­nen saattaa myös johtaa ener­gia­re­surs­sien käytön vaiku­tus­ten yliar­vioin­tiin. LCI-tietoa tarvi­taan nykyistä tarkem­malla tasolla eriko­koi­sista uusiu­tu­van ener­gian infra­struk­tuu­ri­pro­ses­seista ja niiden elin­kaa­ren loppuvaiheista.

Tutki­mus ei myös­kään sisäl­tä­nyt katta­via analyy­seja lämmi­ty­se­ner­gian käytöstä tai ener­giayh­tei­sön dyna­mii­kasta ja mahdol­li­suuk­sista sopeut­taa tuotan­toa ja kulu­tusta yhteis­kun­nan tarpei­den mukaan, kuten sektori-inte­graa­tiossa tai kulu­tus­jous­to­pal­ve­luissa. Ener­giayh­tei­sön järjes­tel­män jous­ta­vuus edel­lyt­tää dynaa­mi­sia simu­loin­teja ja elin­kaa­riar­vioin­ti­työ­ka­lu­jen integroin­tia suoraan ener­giayh­tei­sön tietojärjestelmiin.

Artik­keli perus­tuu poste­rie­si­tyk­seen Life Cycle Mana­ge­ment -konfe­rens­sissa, 6-8.9. 2023 – Lille, Ranska.

---

Kirjoit­ta­jat:

Kim Blom­qvist, projek­ti­pääl­likkö, Karelia-ammattikorkeakoulu

Lasse Okkonen, yliopet­taja, Karelia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet:

Inês F.G. Reis, Ivo Gonçal­ves, Marta A.R. Lopes, Carlos Heng­ge­ler Antunes. 2021 Busi­ness models for energy commu­ni­ties: A review of key issues and trends, Renewable and Sustai­nable Energy Reviews, Vol. 144.

R. Frischk­necht, P. Stolz, L. Krebs, M. de Wild-Schol­ten, P. Sinha, V. Fthe­na­kis, H. C. Kim, M. Raugei, M. Stucki, 2020, Life Cycle Inven­to­ries and Life Cycle Assess­ment of Photo­vol­taic Systems, Inter­na­tio­nal Energy Agency (IEA) PVPS Task 12, Report T12-19:2020.

TEM (Työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riö / Mini­stry of the Emplo­y­ment and the Economy). 2023. Ener­giayh­tei­söt ja eril­li­set linjat. Ener­giayh­tei­sö­työ­ryh­män loppu­ra­portti. Työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riön julkai­suja 2023:22.

TEM (Työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riö / Mini­stry of the Emplo­y­ment and the Economy). 2018. Älyverk­ko­työ­ryh­män ehdo­tuk­set ja niiden tarkem­mat perus­te­lut Älyverk­ko­työ­ryh­män loppu­ra­por­tin liite.

The Valen­tin Software. 2023. The design and simu­la­tion software for photo­vol­taic systems. https://valentin-software.com/en/products/pvsol-premium/. 30.5.2023.

Artik­ke­li­kuva: wires­tock / Freepik