Pian 10-vuotias Kare­lian kirjal­li­suus­piiri laajen­taa osal­lis­tu­jien kirjal­lista makua

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun henki­lö­kun­nan kirjal­li­suus­piiri on kokoon­tu­nut pian jo 10 vuoden ajan. Kirjal­li­suus­pii­rin vakio­kä­vi­jät kokevat piiriin osal­lis­tu­mi­sen laajen­ta­van omaa luke­mis­toa. Tutkija puoles­taan näkee, että kirjoja luke­villa on tarve kertoa muille ihmi­sille näke­myk­si­ään luke­mis­taan kirjoista. 

Kirjal­li­suus­pii­rin konsepti

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun kirjal­li­suus­piiri sai alkunsa henki­lö­kun­nan työhy­vin­voin­tia edis­tä­vän Iloa elämään -toimin­nan puit­teissa vuonna 2014. Kirjasto- ja tieto­pal­ve­lu­pääl­likkö Pekka Malvela peri kirjal­li­suus­pii­rin vetäjän roolin edel­tä­jäl­tään Kari Tiai­selta vuonna 2021. Noin kerran kuukau­dessa kokoon­tu­van kirjal­li­suus­pii­rin perus­kon­septi on säily­nyt samana koko harras­tus­pii­rin olemas­sao­lon ajan. Luet­ta­vat kirjat vali­taan osal­lis­tu­jien kanssa yhdessä, ja niistä tiedo­te­taan Kare­lian henki­lö­kun­nalle Karelia-Intran uuti­sissa. Vakio­kä­vi­jät saavat Outlook-kalen­te­riinsa valmiit merkin­nät kokoon­tu­mis­ker­roista ja luet­ta­vista kirjoista.

Kirjal­li­suus­pii­rissä on tapana valita yhdellä kertaa luku­lista koko syys­kau­den (4 tapaa­mis­ker­taa) tai kevät­kau­den (5-6 tapaa­mista) kokoon­tu­mi­siin. Nykyi­sin kaupal­li­set ääni­kir­ja­pal­ve­lut tarjoa­vat useissa tapauk­sissa mahdol­li­suu­den kirjan kuun­te­luun, mikäli kirjas­toista ei löydy painet­tuja kappa­leita kaikille. Kirjan formaatti ei ole olen­naista, vaan tarina on tärkein. Luku­pii­rin keskei­nen tarkoi­tus on syven­tyä keskus­tel­len luet­ta­vien kirjo­jen sisäl­töön. Keskus­te­lussa tulee usein esille näkö­kul­mia, joita itse ei ole vält­tä­mättä tullut ajatelleeksi.

Korona-aika toi muka­naan uutena piir­teenä verk­ko­ta­paa­mi­set, joskin viime aikoina osal­lis­tu­jat ovat halun­neet tavata mieluum­min kasvo­tus­ten. Tapaa­mis­paik­kana on ollut tänä syksynä Joen­suun kaupun­gin­kir­jas­ton Opin­pesä-tila, jota saa varata ilmai­seksi harras­tus­pii­rien ja yhdis­tys­ten käyt­töön. Opin­pesä-tilaan voi halu­tes­saan napata kahvia ja kahvi­lei­pää mukaansa kirjas­ton Pilkku-kahvi­lasta. Joskus kokoon­tu­mi­sia on pidetty ravin­toa Joke­lassa, jossa on ollut samalla mahdol­li­suus kuun­nella pianisti Kemal Achour­be­ko­vin keskiviikkokonserttia.

Kirjal­li­suus­pii­rin merkitys

Kare­lian kirjal­li­suus­pii­rissä sään­nöl­li­sesti käyvät Hilkka Korho­nen ja Tuija Kuusisto näkevät piirin suurim­pana hyötynä itsel­leen sen, että osal­lis­tu­mi­nen luku­pii­riin laajen­taa omaa lukemistoa.

-Lukisin muuten­kin ilman kirjal­li­suus­pii­riä, mutta en varmaan puoliin­kaan niistä luetuista kirjoista olisi tart­tu­nut, mitä tässä on yhdessä vali­koitu luet­ta­vaksi. En itse valit­sisi dekka­reita, mutta kun täällä niitä on, niin ne ovat olleet ihan kivoja. Keskus­telu piirissä on tosi kivaa, tämä on sosi­aa­li­nen tapah­tuma”, Hilkka Korho­nen kertoo koke­muk­si­aan kirjallisuuspiiristä.

– En olisi muuten tullut valin­neeksi niitä kirjoja, joita meillä piirissä on luettu. Kirjal­li­nen maku on avar­tu­nut, kun on löyty­nyt uusia kirjoja kirjal­li­suus­pii­rissä. Sellai­sia kirjoja on ollut monta, joihin en olisi tullut muuten tart­tu­neeksi, Tuija Kuusisto sanoo.

Kare­lian kirjal­li­suus­pii­riin syksyllä 2023 mukaan tulleella Gordana Galic-Kakko­sella on tutki­jan näkemys kirjal­li­suus­pii­rien merki­tyk­sestä. Galic-Kakko­nen asuu Joen­suussa mutta toimii myös kroa­tia­lai­sen Splitin yliopis­ton kirjal­li­suu­den apulais­pro­fes­so­rina. Galic-Kakko­nen näkee, että kirjoja luke­villa on tarve kertoa omia näke­myk­si­ään luke­mis­taan kirjoista muille ihmisille.

-Luke­mi­nen on oikeas­taan yksin tapah­tuva, yksi­näi­nen prosessi. Ihmiset, jotka pitävät luke­mi­sesta, tykkää­vät kuiten­kin kertoa muille näke­myk­si­ään kirjoista. Kirja herät­tää luki­jassa paljon ajatuk­sia, ja lukija vertaa niitä samalla omaan elämän­ko­ke­muk­seensa. Luki­jalla on usein tarve pukea sanoiksi noita ajatuk­sia ja jakaa niitä muiden kanssa sekä saada tietää, mitä muut ihmiset ajat­te­le­vat samasta kirjasta, Galic-Kakko­nen pohtii.

Galic-Kakko­sen mielestä kirjal­li­suus­pii­rit ovat tärkeitä, koska ne tarjoa­vat ajan, paikan sekä muita läsnä olevia ihmisiä luku­ko­ke­muk­sista synty­nei­den ajatus­ten vaihtamiseen.

-Luku­pii­reissä on hieno piirre se, että ihmiset kokoon­tu­vat saman kirjan ympä­rille, he yhdessä päät­tä­vät lukea tietyn kirjan. Ihmisiä taval­laan yhdis­tää osal­lis­tu­mi­nen samaan projek­tiin, jossa he voivat tuoda esille erilai­sia mieli­pi­teitä ja erilai­sia koke­muk­sia. Luke­mi­seen liittyy usein fiktii­vi­sen maail­man ja todel­li­sen maail­man vertailu. Luku­pii­rissä on mahdol­lista kertoa koke­muk­sesta, jota ei ole olemassa muuten kuin kirjan teks­tinä, jakaa se taian­omai­nen luku­ko­ke­mus toisten kanssa.  Yleensä elämässä ei ole muutoin aikaa jakaa luku­ko­ke­muk­si­aan kuin kirjal­li­suus­pii­rissä. Kirjal­li­suus­pii­rin puit­teissa on sovittu siitä, että tämä tapaa­mi­saika käyte­tään luku­ko­ke­mus­ten jaka­mi­seen toisille, Galic-Kakko­nen päättää.


Kirjoit­taja:

Pekka Malvela, kirjasto- ja tieto­pal­ve­lu­pääl­likkö, Kare­lian kirjal­li­suus­pii­rin vetäjä, Karelia-ammattikorkeakoulu

Artik­ke­li­kuva on luotu Copilot-sovelluksella