Tunteet yhtei­söä yhdis­tä­vänä ja erot­ta­vana tekijänä 

Mieli on järjen, ymmär­ryk­sen, muistin ja tuntei­den koko­nai­suus. Joskus sano­taan, että tunteet eivät kuulu työhön, mutta on aivan mahdo­tonta erottaa mielen osatoi­min­toja pois käytöstä työpäi­vän ajaksi. Yhtä erikoista olisi todeta, ettei muisti, ajat­telu tai tietoi­suus kuulu työhön. Ilman tunteita elämä olisi mahdotonta. 

Tunteet koko­nais­val­tai­sina hyvin­voin­nin tekijöinä

Tunteet ovat hyödyl­li­siä, ne sääte­le­vät toimin­taamme. Tunteet ovat mielen­toi­min­noista yksin­ker­tai­sim­masta päästä, mutta niillä on suuri merki­tys sopeu­tu­mi­sessa ja moti­vaa­tiossa. Perus­tun­teiksi kutsu­taan onnea, surua, pelkoa ja kiukkua. Kaikkia niitä voi kokea, ja moni kokee­kin työs­sään. Tunteet vaikut­ta­vat käyt­täy­ty­mi­seemme, mutta myös tervey­den­ti­laan. Ihminen on kuiten­kin sillä tavalla mielen­kiin­toi­sesti raken­tu­nut, että pystymme käyt­täy­ty­mi­sel­lämme, ilmeel­lämme ja olemuk­sel­lamme näyt­tä­mään tunteemme tai peit­te­le­mään niitä. 

On todettu, että tois­tu­vat myön­tei­set tunteet tuot­ta­vat parem­paa terveyttä ja laajem­pia sosi­aa­li­sia verkos­toja, kun taas tois­tu­vat kiel­tei­set tunteet ovat riski­te­ki­jöitä heiken­tä­mään fyysistä ja psyyk­kistä terveyttä. Yleensä tunteemme näkyvät, vaikka emme sitä tahtoisi. Tunteet myös tart­tu­vat ja vaikut­ta­vat ajat­te­luumme. Moti­vaa­tio ja oppi­mi­nen ovat yhtey­dessä tuntei­siin, kuten myös sosi­aa­li­nen kans­sa­käy­mi­nen. Nämä kaikki ovat työelä­mässä läsnä koko ajan. 

Tunteet työhy­vin­voin­tia tukemassa

Myön­tei­set tunteet nosta­vat moti­vaa­tiota, kiel­tei­sistä tunteista haluamme päästä eroon ja se lisää moti­vaa­tiota tehdä asioita esimer­kiksi turhau­tu­mi­sen ja petty­myk­sen pois­ta­mi­seksi. Ihmis­ten välillä on eroja, kuinka voimak­kaina erilai­sia tunteita koetaan. Kaikki tunteet valtoi­me­naan työpai­kalla ei ole usein­kaan suota­vaa, mutta onneksi tunteita voi säädellä enna­koi­malla, järkeistämällä. 

Sosi­aali- ja tervey­sa­lalla työs­ken­te­lyä voidaan nimit­tää tunne­työksi. Työssä ollaan teke­mi­sissä niin omien, asiak­kai­den kuin työyh­tei­sön­kin tuntei­den kanssa. Työpai­kan tunneil­mas­toa ja tunne­tai­toja vahvis­ta­malla voidaan lisätä työhy­vin­voin­tia ja tuot­ta­vuutta. Hyvät tunne­val­miu­det autta­vat työn­te­ki­jöitä kohtaa­maan ja hyödyn­tä­mään tunteita työs­sään. Omien ja muiden tuntei­den tunnis­ta­mi­nen ja tuntei­siin vuoro­vai­ku­tus­ti­lan­teissa vaikut­ta­mi­nen auttaa työyh­tei­söä kehit­ty­mään ja voimaan parem­min, sekä koke­maan työn imua. 

Monet työpai­kat elävät alati muut­tu­vassa tilan­teessa. Tällai­nen tilanne on omiaan monen­lai­sille tunteille ja tunne­tai­to­jen käyt­tä­mi­selle ja hyödyn­tä­mi­selle työarjessa. 

Anne­taan ilon ja tuntei­den voiman näkyä työssä! 


Lähteet:

Hökkä, P., Ikävalko, H. Palo­niemi, S. Vähä­san­ta­nen, K. & Nord­ling, A. (toim.). Tunne­toi­mi­juus ja sen tuki työssä. Jyväs­ky­län yliopisto. 

Lönn­qvist, J., Henriks­son, M., Mart­tu­nen, M. & Parto­nen, T. (2021). Psykiat­ria. Duodecim. 

Nummen­maa, L. (2016). Tuntei­den neuro­bio­lo­gia. Suomen lääkä­ri­lehti. 10/2016. Vsk 71. 

Artik­ke­li­kuva: Roman Trofi­miuk / Unsplash


Kirjoit­taja:

Eini Hyppö­nen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu