Hoito­työn opet­ta­jan työelä­mä­jakso tervey­den­hoi­ta­jan, sairaan­hoi­ta­jan ja kätilön työkentillä

Olen ollut Kare­liassa töissä 10 vuotta. Tulin taloon 2014 ja minusta tuntuu kuin se olisi ollut vasta äsken. Vuosia on kuiten­kin kulunut reilusti ja muutok­set ovat seuran­neet toisi­aan. Olen ollut innolla lehto­rina kehit­tä­mässä omaa osaa­mis­tani ja koulusta niin sairaan­hoi­taja- kuin tervey­den­hoi­ta­ja­kou­lu­tuk­sessa kuin Kare­lian Y-akatemiassa.

Oman työn jatkuva kehittäminen

Ennen Kare­li­aan tuloani minulla on vankka klii­ni­nen työko­ke­mus sairaan­hoi­ta­jan, kätilön ja tervey­den­hoi­ta­jan työstä. Olen toimi­nut vuosi­kausia keskus­sai­raa­lassa sairaan­hoi­ta­jana ja käti­lönä sekä tervey­den­hoi­ta­jana Liperin terveys­kes­kuk­sessa. Myös opet­ta­jan työn ohessa olen tehnyt yksit­täi­siä vuoroja eli keikkaa käti­lönä synny­tys­sa­lissa. Olen näin halun­nut säilyt­tää ammat­ti­tai­toani myös klii­ni­sessä työssä, sillä opetuk­seeni kuuluu muun muassa seksu­aali- ja lisään­ty­mis­ter­veyttä, lasta odot­ta­van perheen tervey­den­hoi­ta­ja­työtä sekä varhaista vuoro­vai­ku­tusta. Kuulun valta­kun­nal­li­seen tervey­den­hoi­ta­jao­pet­ta­jien verkos­toon, joka kokoon­tuu kerran luku­kau­dessa. Verkos­tossa jaamme uusinta tietoa tervey­den­hoi­ta­ja­työstä ja -koulu­tuk­sesta sekä kuulemme tervey­den­hoi­ta­ja­kou­lu­tuk­sen linjauk­sista eri ammattikorkeakouluissa.

Hakeu­duin opet­ta­jan työelä­mä­jak­solle, sillä haluan kehit­tää ja päivit­tää omaa osaa­mis­tani sekä opetusta Kare­liassa koko ajan ja verkos­toi­tua eri toimi­joi­den kanssa. Työelä­mä­jakso jaet­tiin kahteen osaan vuonna 2023: yksi viikko keväällä ja yksi viikko syksyllä.

Työelä­mä­jakso Siun soten neuvo­loissa keväällä 2023

Kevät­lu­ku­kau­della 2023 olin viikon 23 (5.6-9.6.2023) Pohjois-Karja­lan Hyvin­voin­tia­lu­een Siun soten neuvo­loissa. Maanan­taina aloitin Outo­kum­mun äitiys­neu­vo­lasta, josta jatkoin Liperin äitiys­neu­vo­laan seuraa­vaksi päiväksi. Keski­viik­kona olin Suvi­ka­dun äitiys­neu­vo­lassa ja tors­taina Siilai­sella ehkäi­sy­neu­vo­lassa. Viikon lopuksi olin pävän ikäneu­vo­lassa Joensuussa.

Äitiys­neu­vo­lassa kävi lasta odot­ta­via äitejä ja paris­kun­tia eri raskau­den vaiheissa. Suurin osa oli normaa­leja raskau­den seuran­toja ja kaikki asiat raskau­dessa olivat hyvin. Äitiys­neu­vo­lan tärkeä tehtävä on seurata raskau­den kulkua, osal­lis­tua terveys­kas­va­tuk­seen ja valmis­taa tulevia vanhem­pia lapsen synty­mään ja vanhem­muu­teen. Perheen tilan­netta arvioi­daan koko­nais­val­tai­sesti unoh­ta­matta psyko­so­si­aa­lista tukea ja koko perheen hyvin­voin­tia. Neuvo­la­työssä koros­tuu­kin se, että tunnis­te­taan sikiön tai raskaana olevan terveyttä uhkaa­vat riskit, että ne voidaan hoitaa äitiys­neu­vo­lassa tai erikois­sai­raan­hoi­dossa. (Tiiti­nen 2023.) Äitiys­neu­vo­la­työssä koros­tuu jatku­vuus, että sama tervey­den­hoi­taja saa seurata raskau­den kulkua käyn­nistä toiseen ja raken­taa luot­ta­muk­sel­li­sen kump­pa­nuus­suh­teen perheen kanssa. Osa äitiys­neu­vo­lan tervey­den­hoi­ta­jista tekee myös ehkäi­sy­neu­vo­la­työtä sekä kohdun­kau­lan syövän seulon­toja ja jouk­ko­tar­kas­tuk­sia äitiys­neu­vo­la­työn ohessa. Siilai­sen ehkäi­sy­neu­vo­lassa koros­tui­vat seksu­aali- ja lisään­ty­mis­ter­veys, kun raskau­den ehkäi­sy­asioita suun­ni­tel­tiin, laitet­tiin seksi­tau­ti­tes­ti­lä­het­teitä ja keskus­tel­tiin hedel­mäl­li­syy­den muutok­sista eri ikäkausina.

Ehkäi­sy­neu­vo­lasta jatkoin työelä­mä­jak­sol­lani vielä ikäneu­vo­laan. Ikäneu­vo­lassa tehdään tärkeää työtä ikäih­mis­ten tervey­den edis­tä­mi­seksi. Työ on moni­naista ja liik­ku­vaa myös maakun­nan alueella. Erilai­sia teema­päi­viä, kurs­seja, luen­toja ja yhteis­työ­ku­vioita sekä vastaan­ot­toja ja terveys­tar­kas­tuk­sia ikäih­mi­sille ja omais­hoi­ta­jille. Ikäneu­vo­lan toimin­nan tavoit­teena on hyvin­voin­nin, tervey­den ja toimin­ta­ky­vyn edis­tä­mi­nen sekä sairauk­sien ja tapa­tur­mien ennal­taeh­käi­se­mi­nen, ongel­mien tunnis­ta­mi­nen ja varhai­nen tuki. (Siun sote 2023.)

Työelä­mä­jakso Siun soten erikoissairaanhoidossa

Syys­lu­ku­kau­della 2023 olin viikon 49 (4.12-11.12.2023) Pohjois-Karja­lan Hyvin­voin­tia­lu­een Siun soten erikois­sai­raan­hoi­dossa. Maanan­taina aloitin työelä­mä­jak­soni nais­ten­kes­kuk­sen äitiys­po­likli­ni­kalta, josta jatkoin synny­tys­sa­liin osas­tolle 2C seuraa­vaksi päiväksi. Vietin myös päivän nais­ten­kes­kuk­sen osas­tolla 1G sekä nais­ten­tau­tien polikli­ni­kalla. Jatkoin työelä­mä­jak­soa vielä maanan­taina 11.12 lasten­kes­kuk­sen Ilmat­ta­ressa eli lasten teho-osastolla.

Äitiys­po­likli­ni­kalla olin mukana lääkä­rin vastaa­no­tolla, jossa iso osa kävi­jöistä oli raskaus­dia­bee­ti­koita. Jolle­kin raskaana olevalle aloi­tet­tiin diabe­tes­lää­ki­tys suun kautta, toiselle taas insu­liini ja sikiön kasvua seurat­tiin ultra­ää­nellä. Myös kotona otet­tuja veren­so­ke­riar­voja seurat­tiin. Raskaus­dia­bee­tik­ko­jen määrä on kasva­nut, kun ylipaino on lisään­ty­nyt. Myös päih­deäi­tejä on hoidossa. Verkos­to­pa­la­ve­rit, jossa eri ammat­ti­lai­sia on mukana suun­nit­te­le­massa perheen kanssa jatko­asioita ja tarvit­ta­vaa tukea, ovat tärkeitä moniam­ma­til­li­sia tapaa­mi­sia. Synny­tys­sa­lin henki­lö­kunta hoitaa myös Ilmat­ta­ren eli lasten teho- ja valvon­tao­sas­ton puolella perhe­huo­neessa olevia synnyt­tä­neitä äitejä. Hoito on hyvin perhekeskeistä.

Ilmat­ta­ressa eli vasta­syn­ty­nei­den teho- ja valvon­tao­sas­tolla olin yhden työpäi­vän. Ilmat­ta­ressa hoide­taan vasta­syn­ty­neitä vauvoja ja lapsia, joilla on sairaus, joka vaati tehos­tet­tua sairaa­la­hoi­toa esimer­kiksi synty­män jälkeen. Päih­deäi­tien vasta­syn­ty­neitä vauvoja on seurat­ta­vana ja vieroi­tus­hoi­dossa, jolloin tarvit­taessa lapsen oireita hoide­taan morfii­nilla. Osas­tolla oli myös isompia lapsia hoidossa moni­nai­sista syistä. Perheet voivat olla hoidossa mukana ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­sesti ja majoit­tua lapsen kanssa samassa huoneessa.

Nais­ten­kes­kuk­sen osas­tolla hoide­taan myös nais­ten­tau­tien poti­laita sekä lasta odot­ta­via ja synnyt­tä­neitä perheitä. Osas­tolla aloitti samaan aikaan kans­sani juuri valmis­tuva tervey­den­hoi­taja työnsä ja henki­lö­kunta halusi ottaa kuvan meistä Insta­gra­miin Synnytä Joen­suussa -postauk­seen (kuva 1). Työ osas­tolla on moni­puo­lista ja jokai­nen päivä on erilai­nen. Seuraa­vaksi nais­ten­tau­tien polikli­ni­kalla pääsin hormo­ni­po­likli­ni­kalle seuraa­maan lapset­to­muus­hoi­toja. Muna­so­luja oli kysy­tetty niiden kerää­mistä varten hormo­neilla. Muna­so­lu­jen kerää­mi­nen ja hedel­möit­tä­mi­nen tapah­tu­vat keski­te­tysti yliopis­to­sai­raa­lassa Kuopiossa. Pääsin myös seuraa­maan kohdun­suun sähkö­sil­muk­ka­hoi­toa eli loop-toimen­pi­dettä, jossa kohdun­suun tähys­tyk­sessä todettu muutos pois­te­taan kohdun­suulta. Olin mukana myös syöpä­po­likli­ni­kan vastaanotolla.

Työelä­mä­jak­son merki­tys opet­ta­jan työssä

Molem­mat työelä­mä­jak­soni olivat hyvin antoi­sia. Minulla oli joka päivä nimetty ohjaaja, jonka parina työs­ken­te­lin työyk­si­kössä. Kaikki ottivat minut ilolla vastaan ja pitivät opet­ta­jan työelä­mä­jak­soa tärkeänä. Kävin monia keskus­te­luja työelä­mä­oh­jaa­jieni kanssa ja opin myös uusia asioita, joita käytän­nön työhön on tullut hiljat­tain. Koin saaneeni uutta virtaa omaan opetus­työ­hön oppien taas uusia asioita käytän­nön työken­tiltä. Opet­ta­ja­kou­lu­tuk­sen aikana olin vaih­dossa Virossa Tarton yliopis­tossa. Siellä opet­ta­jat tekevät puoliksi klii­nistä työtä ja puoliksi opetus­työtä. Pidän tätä tärkeänä, että peda­go­gi­sen osaa­mi­sen lisäksi yhteys käytän­töön on jatku­vaa ja klii­ni­nen osaa­mi­nen on vahvaa. Koulu­tuk­sen tulee olla käytän­töä edellä aske­leen verran ja koulu­tuk­sen tulee pohjau­tua näyt­töön perus­tu­vaan toimin­taan (Oika­ri­nen ym. 2018).

Kare­lian tervey­den­hoi­ta­ja­kou­lu­tus tekee hyvää yhteis­työtä Siun soten tervey­den­hoi­ta­jien, esihen­ki­löi­den ja opis­ke­li­ja­vas­taa­vien kanssa ja sään­nöl­li­set yhteis­työ­pa­la­ve­rit toteu­tu­vat joka kevät ja syksy tervey­den­hoi­ta­jao­pet­ta­jien kanssa. Olemme myös suun­ni­tel­leet ja toteut­ta­neet yhteis­työ­pa­rit työelä­män edus­ta­jien kanssa. Itse opetan äitiys­huol­toa ja seksu­aa­li­ter­veyttä, joten minulla on yhteis­työ­pa­rina äitiys­neu­vo­lan tervey­den­hoi­taja ja ehkäi­sy­neu­vo­lan tervey­den­hoi­taja. Näin vaih­damme ajatuk­sia yhdessä puolin ja toisin sekä saamme myös uusim­mat Siun soten ohjeis­tuk­set ja toimin­taoh­jeet tervey­den­hoi­ta­ja­kou­lu­tuk­sen käyt­töön. Tämä yhteis­työ on hyvin merki­tyk­sel­listä. Keväällä 2023 kirjoi­timme opet­ta­ja­kol­le­go­jeni kanssa ylei­sön­osas­to­kir­joi­tuk­sen paikal­li­seen sano­ma­lehti Karja­lai­seen, sillä pidimme tärkeänä vastata kirjoi­tuk­seen, jossa käsi­tel­tiin synny­tystä ja synny­tyk­seen valmis­tau­tu­mi­sen tärkeyttä.

Työelä­mä­jak­solla kävin keskus­te­lua myös nais­ten­kes­kuk­sen osas­ton­hoi­ta­jan kanssa tervey­den­hoi­ta­jao­pis­ke­li­joi­den opin­to­käyn­neistä nais­ten­kes­kuk­seen, sillä ennen koronaa ne toteu­tui­vat normaa­listi. Koronan jälkeen opin­to­käyn­nin ennal­leen palaut­ta­mi­nen on ollut haas­teel­lista. Opin­to­käynti on ollut tärkeä osa opis­ke­lua, kun tervey­den­hoi­ta­jao­pis­ke­li­jat ovat pääs­seet pereh­ty­mään äitiys­po­likli­ni­kan ja äitiys­neu­vo­lan yhteis­työ­hön sekä nähneet sairaa­lan tilat eri yksi­köissä. Samalla on kirkas­tu­nut asiak­kaan polku sairaa­lan puolella parem­min. Myös synny­tys­sa­lin näke­mi­nen voi olla ainut­ker­tai­nen tapah­tuma siinä mielessä, että neuvo­lan päässä tervey­den­hoi­ta­jana osaa ohjata uusia vanhem­pia ja heidän mahdol­li­suuk­si­aan synny­tyk­seen valmentautumisessa.

Työelä­mä­jak­solla pääsin syven­tä­mään osaa­mis­tani äitiys­huol­lon ja tervey­den­huol­lon erilai­sille työken­tille. Arvos­tan kovasti siellä tehtä­vää työtä. Työtä tehdään koko kansan tervey­den hyväksi vauvasta vaariin. Tervey­den­hoi­ta­ja­työssä ja mieles­täni myös käti­lö­työssä koros­tuu vahva tervey­den edis­tä­mi­sen näkö­kulma, itse­näi­nen päätök­sen­te­ko­kyky, asiak­kaan osal­lis­ta­mi­nen ja tuke­mi­nen sekä monia­lai­nen ja moniam­ma­til­li­nen yhteis­työ. Se on koko­nais­val­taista hyvin­voin­tiin vaikut­ta­mista niin yksilö-, yhteisö- kuin yhteis­kun­ta­ta­sol­la­kin, jossa tervey­den tasa-arvon lisää­mi­nen ja eriar­voi­suu­den vähen­tä­mi­nen on keskiössä. (Tervey­den­hoi­ta­ja­liitto 2023.) Ennal­taeh­käi­sevä työ on talou­del­lista eikä siitä ei tule säästää.

---

Lähteet:

Oika­ri­nen A., Heino­nen, A-T., Keinä­nen, A-L., Talus, E., Kyngäs, E. & Tuomisto, S. 2018. Näyt­töön perus­tu­van hoito­työn osaa­mi­sen edis­tä­mi­nen koulu­tuk­sen avulla. Hoito­työn tutki­mus­sää­tiö. Näyt­tö­vinkki 5/2018. https://www.hotus.fi/wp-content/uploads/2019/03/nayttovinkki-2018-5.pdf Luettu 29.12.2023.

Siun sote. 2023. Ikäneu­vola. https://www.siunsote.fi/ikaneuvola Luettu 29.12.2023.

Tervey­den­hoi­ta­ja­liitto. 2023. Tervey­den­hoi­ta­jan ammatti https://www.terveydenhoitajaliitto.fi/ammatti-ja-koulutus/terveydenhoitajan-ammatti/ Luettu 29.12.2023.

Tiiti­nen A. 2023. Äitiys­neu­vo­la­seu­ranta. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00186 Luettu 29.12.2023.

Väisä­nen, I., Varis, K., Liimatta, S. & Parviai­nen, T. 2023. Pala­taan perus­asioi­den äärelle. Sano­ma­lehti Karjalainen.

Artik­ke­li­kuva: Rawpixel

---

Kirjoit­taja:

Kirsi Varis, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

---