Ikäys­tä­väl­li­syys ja ilmas­ton­muu­tos – mistä on kysymys

Ikäys­tä­väl­li­syy­sa­jat­telu on kulu­neen vuosi­kym­me­nen aikana vahvis­tu­nut. Yhä useam­min tunnis­te­taan se, että megat­ren­diksi noussut väestön ikään­ty­mi­nen ei ole vain sosi­aali- ja tervey­sa­laa kosket­tava kysymys. Ikään­ty­nei­den ihmis­ten määrä kasvaa ja tämän myötä he näkyvät yhä enemmän yhteis­kun­nassa. Tämä tuo muka­naan erilai­sia kehit­tä­mis­tar­peita eri elämä­na­lueilla ja yhteis­kun­nan sekto­reilla. Samalla tästä seuraa myös erilai­sia mahdol­li­suuk­sia esimer­kiksi uusien palve­lu­jen, tuot­tei­den ja liike­toi­min­nan kehittämiselle.

Toinen koko maail­maa kosket­tava ilmiö on ilmas­ton­muu­tos, joka kosket­taa kaikkia elämä­na­lueita ja yhteis­kun­nan sekto­reita. Sillä on vaiku­tuk­sia sekä yksilö- että yhteis­kun­nan tasolla, niin paikal­li­sesti kuin globaalistikin.

Nämä kaksi hyvin merkit­tä­vää ilmiötä saat­ta­vat vaikut­taa eril­li­siltä. Olem­me­ko­han tulleet pohti­neeksi riit­tä­västi niiden keski­näistä yhteyttä ikään­ty­nei­den palve­luissa ja laajem­min sosi­aali- ja tervey­den­huol­lossa sekä päätöksenteossa?

Ilmas­ton­muu­tok­seen liittyy ääri-ilmiöitä, kuten tulvia, myrs­kyjä ja helle­aal­toja. Suomessa olemme tois­tai­seksi pääs­seet näiden ilmiöi­den suhteen vähällä, tosin suoma­lai­ses­sa­kin tutki­muk­sessa on tunnis­tettu yhteys helle­päi­vien ja etenkin sydän- ja veri­suo­ni­sai­sauk­sista johtu­vien kuole­mien välillä. Muualla Euroo­passa heltei­den aiheut­tama kuol­lei­suus on usein esillä mediassa. Helle­jak­sot kuiten­kin koet­te­le­vat jo nyt esimer­kiksi asumis­mu­ka­vuut­tamme. Toisaalta on enna­koitu muutok­sia myös talvi­säis­sämme. Kulu­neena talvena on koettu erityi­sen kylmiä jaksoja, ja toisaalta vuoden­ai­kaan nähden lauhoja kelejä. Maaseu­dulla vielä näky­villä olevat ilma­joh­dot ovat vaurio­herk­kiä ja runsas­lu­mi­sina talvina ilme­ne­vät sähkö­kat­kot saat­ta­vat venyä pitkiksikin.

Sääil­miöt aiheut­ta­vat terveys­ris­kejä ikääntyneille

Ikään­ty­nei­den kohdalla helle­jak­so­jen pitkit­ty­mi­nen ja sisä­ti­lo­jen lämpö­ti­lo­jen nousu eivät ole vain asumis­mu­ka­vuu­teen liit­ty­viä asioita. Kysymys on myös terveys­ris­keistä. Ikään­ty­neen ihmisen keho sietää kuumuutta huonom­min, ja jotkin lääke­ai­neet voivat heiken­tää kehon normaa­lin lämmön­sää­te­ly­jär­jes­tel­män toimi­vuutta. Heltei­den aiheut­ta­mat univai­keu­det heijas­tu­vat erilai­sina oireina ja sairauk­sien pahen­tu­mi­sena.  Äärim­mäi­set sääil­miöt, esimer­kiksi myrskyt ja runsaat lumi­sa­teet, saat­ta­vat vaikeut­taa ikään­ty­nei­den palve­lu­jen saavutettavuutta.

Vähem­män huomiota ovat saaneet ilmas­ton­muu­tok­sen aiheut­ta­mat metsä­pa­lo­ris­kit ja niistä synty­vät hengi­tys­tie­reak­tioita aiheut­ta­vat pien­hiuk­kas­pääs­töt sekä mahdol­li­nen pilvi­syy­den lisään­ty­mi­nen. Pilvi­syys vaikut­taa mielen­ter­vey­teen erityi­sesti Suomen pimeässä talvessa. Pilvi­syys ja valon­määrä vaikut­ta­vat myös unen määrään ja laatuun.

Ikäys­tä­väl­li­syys on monien muiden näkö­kul­mien huomioi­mi­sen lisäksi myös sitä, että osaamme tunnis­taa ilmas­ton­muu­tok­sen ikään­ty­ville aiheut­ta­mia terveys­ris­kejä ja vaiku­tamme niiden vähen­tä­mi­seksi niin arki­työssä kuin poliit­ti­sessa päätöksenteossa.

Uutta osaa­mista sote-alan ammat­ti­lai­sille ja opiskelijoille

Euroop­pa­lai­sen Erasmus+ -projek­tin tavoit­teena on vahvis­taa sote-alan ammat­ti­lais­ten ja opis­ke­li­joi­den osaa­mista ilmas­ton­muu­tok­sesta ikään­ty­neille aiheu­tu­vien terveys­ris­kien hallin­nassa ja ehkäi­se­mi­sessä. chAnGE-projek­tissa (Climate Change and healthy AgeinG: co-crea­ting E-lear­ning for resi­lience and adap­ta­tion) toimii korkea­kou­luja, amma­til­li­sia oppi­lai­tok­sia ja sote-alan orga­ni­saa­tioita Irlan­nista, Itäval­lasta, Krei­kasta, Portu­ga­lista ja Suomesta. Suoma­lai­sina toimi­joina ovat Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu ja Pohjois-Karja­lan koulu­tus­kun­tayh­tymä Riveria.

Projek­tissa paneu­du­taan aihe­pii­riin moni­puo­li­sesti, ja tulok­sena syntyy 14 mikro-oppi­mis­ko­ko­nai­suutta. Nämä mikrot ovat pieniä, helposti lähes­tyt­tä­viä ja nopeasti omak­sut­ta­via verkko-opin­toja, joiden laajuus vaih­te­lee puolesta kahteen opin­to­pis­tee­seen. Mikroja tullaan tarjoa­maan täyden­nys­kou­lu­tuk­sena sote-alan ammat­ti­lai­sille sekä täyden­tä­vinä opin­toina sote-alan opis­ke­li­joille. Tavoit­teena on vaikut­taa ilmas­ton­muu­tok­sesta ikään­ty­neille aiheu­tu­vien terveys­ris­kien huomioi­mi­seen asiakas- ja poti­las­työssä. Tärkeätä on myös pyrkiä vähen­tä­mään näitä riskejä ja tuottaa niistä tietoa ja näin vaikut­taa päätöksentekoon.

Projek­tin kehit­tä­mis­työtä voi seurata projek­tin verk­ko­si­vulta.

---

Kirjoit­ta­jat:

Tuula Kukko­nen, yliopet­taja, projek­ti­pääl­likkö, chAnGE-hanke, Karelia-ammattikorkeakoulu

Marika Lappa­lai­nen, opet­taja, asian­tun­tija, chAnGE-projekti, Karelia ammattikorkeakoulu

Anne Ryhänen, lehtori, asian­tun­tija, chAnGE-projekti, Karelia-ammattikorkeakoulu

Kaija Sara­mäki, lehtori, asian­tun­tija, chAnGE-projekti, Karelia-ammattikorkeakoulu

Elina Turunen, yliopet­taja, asian­tun­tija, chAnGE-projekti, Karelia ammattikorkeakoulu

chAnGE -projekti on Euroo­pan unionin rahoit­tama. Esite­tyt näke­myk­set ja mieli­pi­teet ovat ainoas­taan tämän tekstin laati­joi­den näke­myk­siä eivätkä vält­tä­mättä vastaa Euroo­pan unionin tai Euroo­pan koulu­tuk­sen ja kult­tuu­rin toimeen­pa­no­vi­rasto (EACEA) kantaa. Euroo­pan unioni ja EACEA eivät ole vastuussa niistä.

Artik­ke­li­kuva: freepik