Alueel­li­sesta kult­tuu­ri­pe­rin­nöstä kansain­vä­listä yhteistyötä

Kult­tuu­ri­pe­rin­nöstä tule­vai­suu­den matkai­luun -hanke kartoit­taa uusia rajan­ylit­tä­viä kump­pa­nior­ga­ni­saa­tioita. Tavoit­teena on selvit­tää erityi­sesti oman alueensa kult­tuu­ri­pe­rin­töä hyödyn­tä­viä toimi­joita, joiden kanssa voidaan toteut­taa yhtei­siä hank­keita. Alku­vuo­den aikana poten­ti­aa­li­sia kump­pa­neita on tavattu Suomen, Ruotsin sekä Baltian alueilla.

Pohjois-Karja­lan maakun­ta­lii­ton rahoit­ta­man hank­keen tavoit­teena on luoda Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lulle uusia kansain­vä­li­siä verkos­toja korvaa­maan venä­läi­siä kump­pa­nior­ga­ni­saa­tioita, joiden kanssa yhteis­työ päättyi Venäjän hyökät­tyä Ukrai­naan kevät­tal­vella 2022. Entiset hanke­kump­pa­nit olivat erityi­sesti Karja­lan tasa­val­lan alueelta ja yhteis­työssä tehdyt hank­keet kohdis­tui­vat muun muassa matkai­lun kehit­tä­mi­seen. Kult­tuu­ri­pe­rin­nöstä tule­vai­suu­den matkai­luun -hank­keessa kump­pa­nuuk­sia kartoi­te­taan orga­ni­saa­tioista, jotka toimin­nal­laan yllä­pi­tä­vät sekä edis­tä­vät oman alueensa kult­tuu­ri­pe­rin­töä esimer­kiksi käsi­työn, taiteen tai matkai­lu­pal­ve­lui­den kautta. Kump­pa­ni­kar­toi­tuk­sen lisäksi selvi­te­tään myös maini­tuilla aloilla toimi­vien yritys­ten osaamis- ja koulu­tus­tar­peita. Näissä tehtä­vissä Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lua ovat olleet tuke­massa myös ulko­puo­li­set asian­tun­ti­jaor­ga­ni­saa­tiot MOST RM Oy sekä Taito Pohjois-Karjala ry. Pidem­män aika­vä­lin tavoit­teena on uusien kump­pa­nei­den kanssa hakea ja saada rahoi­tuk­sia kansain­vä­li­li­sille kehittämishankkeille.

Kult­tuu­ri­pe­rin­nöllä on merkitystä

Uusia verkos­toja kartoi­te­taan erityi­sesti orga­ni­saa­tioista, jotka toimin­nas­saan hyödyn­tä­vät, yllä­pi­tä­vät tai edis­tä­vät alueel­lista kult­tuu­ri­pe­rin­töä. Suomen Kult­tuu­ri­pe­rin­tö­kas­va­tuk­sen seuran Ira Vihreä­lehto (2023) määrit­tää kult­tuu­ri­pe­rin­nön tarkoit­ta­van aikai­sem­milta suku­pol­vilta jääneitä aineel­li­sia kuin aineet­to­mia­kin asioita, joilla edel­leen on yhteis­kun­nal­lista merki­tystä. Kult­tuu­ri­pe­rin­töä ovat muun muassa taidot, tavat, tarinat, ruoka­kult­tuuri, maise­mat tai muis­to­mer­kit. Tyypil­listä kult­tuu­ri­pe­rin­nölle on sen muut­tu­mi­nen sekä kult­tuu­ri­pe­rin­töä kohtaan kohdis­tu­neen kiin­nos­tuk­sen määrä eri aika­kausina. (Vihreä­lehto 2023.)

Hank­keen arjessa poten­ti­aa­li­sia kump­pa­neita ovat toimi­jat, jotka edis­tä­vät esimer­kiksi käsityö- ja ruoka­kult­tuu­ria, järjes­tä­vät tapah­tu­mia tai muilla toimil­laan tekevät alueensa omalei­maista kult­tuu­ria parem­min tunne­tuksi. Kyse ei ole vält­tä­mättä matkai­luor­ga­ni­saa­tioista, vaikka alueel­li­sella kult­tuu­ri­pe­rin­nöllä on vaiku­tusta myös matkai­lun kehit­ty­mi­seen. Matkailu on tapa uusien asioi­den oppi­mi­seen, jolloin koros­tuu kiin­nos­tusta mahdol­li­sim­man autent­ti­siin matka­koh­tei­siin. Mitä aidom­min alueen paikal­li­nen kult­tuuri sekä kult­tuu­ri­pe­rintö tehdään näky­väksi yritys­ten toimin­nassa, sitä toden­nä­köi­sem­min alueelle saapu­nut matkai­lija sen tavoit­taa oppien samalla jotain alueen paikal­li­sesta kulttuurista.

Pohjois­kar­ja­lai­nen esimerkki kult­tuu­ri­pe­rin­nöl­tään kiin­nos­ta­vasta kohteesta on Kolin kansal­lis­puisto. Retkei­ly­mah­dol­li­suuk­sien lisäksi kansal­lis­puis­tot pyrki­vät säilyt­tä­mään sekä osoit­ta­maan alueen luon­toon liit­ty­viä erityis­piir­teitä. Kolin tapauk­sessa matkai­li­joi­den kiin­nos­tus yltää luon­toar­voja laajem­malle. Kansal­lis­puis­ton korkeim­malta kohdalta avau­tuva näkymä on Suomen yhteistä kult­tuu­ri­pe­rin­töä, mikä luul­ta­vasti on vaikut­ta­nut myös alueen matkai­lu­kiin­nos­tuk­seen. Vuonna 2023 Kolin kansal­lis­puisto oli 249 100 kävi­jäl­lään Suomen neljän­neksi suosi­tuin kansal­lis­puisto (Metsä­hal­li­tus 2024). Joen­suun keskus­tassa sijait­se­vassa Taito­kort­te­lissa rekis­te­röi­dään vuosit­tain yli 200 000 käyntiä (Taito Pohjois-Karjala). Myös Taito­kort­te­lin alueen raken­nuk­sissa sekä useiden myymä­löi­den tuote­va­li­koi­massa koros­tuu karja­lai­nen käsityöperinne.

Miksi te tänne tulitte?

Alku­vuo­den aikana on hanke­tiimi matkus­ta­nut niin Suomessa, Ruot­sissa, Virossa ja Liet­tuassa. Tammi­kuussa suun­tana oli Kokkola ja Kala­joelle, helmi­kuussa Uumaja ja maalis­kuussa Tallinna sekä Vilna. Hank­keen saamassa rahoi­tuk­sessa oli edel­ly­tyk­senä uusien verkos­to­jen kartoit­ta­mi­nen Ruot­sista sekä Baltian alueelta. Päämää­rät­tö­mästi kump­pa­neita ei alueilta ole lähdetty etsi­mään, vaan jokai­sella vierail­lulla alueella on yhteys Pohjois-Karja­lan maakun­taan. Ruotsin itäran­ni­kolla sijait­seva Uumaja toteutti ennen Venäjän aloit­ta­maa hyök­käys­so­taa moni­puo­li­sesti hankeyh­teis­työtä Karja­lan tasa­val­lassa sijait­se­van Petros­koin kanssa, joka on ollut ystä­vyys­kau­punki sekä Uuma­jalle että Joen­suulle. Liet­tuan pääkau­punki Vilnan sekä Joen­suun välillä on ystä­vyys­kau­pun­ki­so­pi­mus edel­leen, mikä avaa väyliä yhteis­työ­mah­dol­li­suuk­sien kartoit­ta­mista laajem­min koko Liet­tuan alueella. Tallin­naan, Kala­joelle ja Kokko­laan hanketta hyödyt­tä­vät kontak­tit alueel­li­siin käsi­työ­kult­tuu­ria edis­tä­viin toimi­joi­hin olivat olemassa hank­keessa asian­tun­ti­jaor­ga­ni­saa­tiona toimi­van Taito Pohjois-Karjala ry:n kautta.

Aluei­den sekä poten­ti­aa­lis­ten kump­pa­nior­ga­ni­saa­tioi­den valin­nassa otet­tiin huomioon myös mahdol­li­suus Pohjois-Karja­laa hyödyt­tä­vään vertai­sop­pi­mi­seen kult­tuu­ri­pe­rin­nön näkö­kul­masta. Esimer­kiksi Uumajan alueen kult­tuu­ri­pe­rintö saa vaikut­teita saame­lai­suu­desta, joten yhteis­työ Väster­bot­te­nin alueen kanssa olisi mahdol­li­suus luoda vuoro­pu­he­lua saame­laista ja karja­laista kult­tuu­ria yllä­pi­tä­vien toimi­joi­den välillä. Aluei­den yksi­löl­li­nen tapansa tehdä, tuot­teis­taa ja mark­ki­noida kult­tuu­ri­pe­rin­töä esimer­kiksi osana alueel­lista matkai­lua on syitä, mikä innos­taa oppi­maan uutta kansain­vä­li­sen yhteis­työn kautta. Hankeyh­teis­työssä Keski- ja Pohjois-Pohjan­maa, Ruotsi tai Baltia eivät ole olleet pohjois­kar­ja­lai­selle orga­ni­saa­tioille kaik­kein tyypil­li­sim­piä suuntia, mikä havait­tiin myös vierai­lu­jen aikana. Jokai­nen tapaa­mi­nen olikin helpointa aloit­taa kerto­malla, miksi itäi­sestä Suomesta on saavuttu tapaa­maan juuri heitä. Alku­jän­ni­tyk­sen murrut­tua jokai­nen tapaa­mi­nen jatkui uteli­aana vuoro­pu­he­luna siitä, miten kult­tuu­ri­pe­rintö vaikut­taa alueel­li­seen matkai­luun tai siitä, millai­sia kult­tuuri- ja matkai­lua­lan pienten yritys­ten haas­teet ja kehit­tä­mis­koh­teet ovat Pohjois-Karja­lassa sekä vierai­lun kohdealueella.

Tavoit­teena yhtei­set hankkeet

Tapaa­mi­sissa kartoi­tet­tiin kohde­maan liike­toi­min­taym­pä­ris­töä, minkä lisäksi selvi­tet­tiin tavat­tu­jen orga­ni­saa­tioi­den kiin­nos­tusta yhtei­siin hank­kei­siin. Näkemys hankeyh­teis­työstä oli pääsään­töi­sesti myön­tei­nen. Jos orga­ni­saa­tio ei tällä hetkellä voinut osal­lis­tua yhtei­seen hanke­suun­nit­te­luun, he nime­si­vät omalta alueel­taan yhteis­työn kannalta lisää mahdol­li­sia toimi­joita. Vaikka kaikki kohtaa­mi­sen eivät johta­neet poten­ti­aa­li­sen hanke­kump­pa­nin löyty­mi­seen, on kiel­täy­ty­mi­nen yhteis­työstä parempi kuulla jo silloin, kun yhteistä hanketta ei ole lähdetty suun­nit­te­le­maan. Tapaa­mis­ten myötä täsmen­tyi myös eri kohde­mai­den aikai­sempi kokemus hank­kei­den toteut­ta­mi­sesta. Esimer­kiksi Ruot­sissa ja Virossa histo­ria kansain­vä­li­sestä kehit­tä­mis­han­keyh­teis­työstä on tapaa­mis­ten perus­teella moni­puo­li­sempi kuin esimer­kiksi Liet­tuassa, jossa hanke­ra­hoi­tusta on hyödyn­netty enemmän matkai­lun markkinointitoimenpiteitä.

Hyvä kump­pa­ni­ver­kosto ja hanke­suun­ni­telma ei auta, jos hank­keelle ei ole sen tavoit­tei­siin sovel­tu­vaa rahoi­tus­oh­jel­maa, joka myöntää rahaa tietyn pain­opis­teen ja teeman mukai­siin kehit­tä­mis­hank­kei­siin tietyllä maan­tie­teel­li­sellä alueella. Maan­tie­teel­li­sesti kiin­nos­ta­via rahoi­tus­oh­jel­mia tällä hetkellä ovat Pohjois-Suomen, -Ruotsin ja -Norjan alueille sijoit­tuva Inter­reg Aurora sekä Itäme­ren maihin keskit­tyvä Inter­reg Baltic Sea. Molem­mat ohjel­mat houkut­te­le­vat alueel­li­sesti siksi, ettei Pohjois-Karja­lan maakun­taan ole aikai­sem­min voinut nykyi­sessä laajuu­des­saan hakea ohjel­mista rahoi­tusta. Pohjois-Karjala liitet­tiin ohjelma-aluee­seen Venäjä-yhteis­työ­hön tarkoi­te­tun Karelia CBC -ohjel­man päätyt­tyä, joten rajan­ylit­tä­viä kump­pa­nuuk­sia voidaan hakea yhä enemmän uusista ilman­suun­nista. Tällä hetkellä toden­nä­köi­sin hanke­suun­ni­telma luo kult­tuu­ri­pe­rin­töä hyödyn­tä­ville pienille yrityk­sille mahdol­li­suu­den rajan­ylit­tä­vään vertai­sop­pi­mi­seen sekä osaa­mi­sen kehit­tä­mi­seen. Kult­tuu­ri­pe­rin­nöstä tule­vai­suu­den matkai­luun -hanke on vahvis­ta­nut Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun verkos­toja, jotka toivot­ta­vasti hyödyt­tä­vät uuden oppi­mi­sessa laajem­min koko Pohjois-Karja­laa. Kump­pa­nuus­so­pi­muk­sia ei vielä tässä vaiheessa ole alle­kir­joi­tettu, eikä hanke­ha­ke­muk­sia jätetty, mutta kehit­tä­mi­sestä aktii­vi­sesti kiin­nos­tu­neesta maakun­nasta on toivot­ta­vasti jätetty hyvä jälki.

---

Kirjoit­taja:

Paavo Raap­pana, Kult­tuu­ri­pe­rin­nöstä tule­vai­suu­den matkai­luun -hank­keen projek­ti­pääl­likkö, Karelia-ammattikorkeakoulu

Artik­ke­lissa käyte­tyt lähteet:

Metsä­hal­li­tus. 2024. Käyn­ti­mää­rät: Kansal­lis­puis­to­jen suosio retkei­ly­koh­teena jatkuu vank­kana. Luontoon.fi uutiset. https://www.luontoon.fi/-/kayntimaarat-kansallispuistojen-suosio-retkeilykohteena-jatkuu-vankkana (2.4.2024.)

Vihreä­lehto, I. 2024. Mikä kult­tuu­ri­pe­rintö? Kult­tuu­ri­pe­rin­tö­kas­va­tuk­sen seura. https://kulttuuriperintokasvatus.fi/mika-kulttuuriperinto/ (2.4.2024.)

Taito Pohjois-Karjala. 2023. Taito­kort­teli uuteen kävi­jäen­nä­tyk­seen. https://taitokortteli.fi/ajankohtaista/taitokortteli-uuteen-kavijaennatykseen (2.4.2024)