Miten lego­ra­ken­ta­mi­nen liittyy raken­teel­li­seen sosiaalityöhön?

8.4.2024

15.2.2024 pidet­tiin sosio­no­mio­pis­ke­li­joi­den Raken­teel­li­nen työ ja vaikut­ta­mi­nen –opin­to­jak­son kokoava päätös­se­mi­naari toimin­nal­li­sen tori­ta­pah­tu­man merkeissä. Tunnelma tori­ta­pah­tu­massa oli kuin olisi oltu kesäi­sillä Joen­suun tori­mark­ki­noilla. Ihmisiä vilisi kojuilla välillä tungok­seen asti ja välillä oli hiljai­sem­paa. Koju­tar­jonta oli moni­puo­li­nen, ja kävi­jöitä houku­tel­tiin kojuille suklaalla, värik­käillä teok­silla ja erilai­silla leluilla. Yhdellä kojulla raken­net­tiin legoilla, toisella pelat­tiin Etuoi­keus­kä­vely-peliä ja kolman­nella ideoi­tiin vain huonoja ratkai­suja. Mutta miten nämä nyt liit­tyi­vät raken­teel­li­seen sosi­aa­li­työ­hön? Ja miten raken­teel­li­nen sosi­aa­li­työ kytkey­tyy sosio­no­min ammattiosaamiseen?

Raken­teel­li­nen sosi­aa­li­työ osana Kare­lian sosionomikoulutusta

Pala­taan tuosta hetkestä askel taak­se­päin, ja sanoi­te­taan ensin, mitä raken­teel­li­nen sosi­aa­li­työ tarkoit­taa. Raken­teel­li­nen sosi­aa­li­työ on osa sosi­aa­li­huol­toa ja hyvin­voin­tia­luei­den laki­sää­tei­nen tehtävä (SHL 1301/2014, 7 §). Sen tehtä­vänä on tuottaa sosi­aa­li­huol­lon asiakas- ja yhtei­sö­työ­hön ja asian­tun­te­muk­seen perus­tu­vaa tietoa, jota hyödyn­ne­tään omassa työssä, työs­ken­te­lyssä yhteis­työ­kump­pa­nei­den kanssa sekä hyvin­voin­tia­luei­den toimin­nassa ja kehit­tä­mi­sessä (Liukko, Muuri­nen, Kokko­nen & Santa­lahti 2022).

Käytän­nössä raken­teel­li­nen sosi­aa­li­työ on keino tuottaa ja välit­tää syste­maat­tista tietoa asiak­kai­den sosi­aa­li­sista elino­lo­suh­teista ja hyvin­voin­tiin vaikut­ta­vista juuri­syistä ja vaikut­taa tiedolla raken­tei­siin ja palve­lui­hin. Raken­teel­li­sen sosi­aa­li­työn tiedolla pääs­tään syväl­li­sem­min ymmär­tä­mään ja tavoit­ta­maan mm. sosi­aa­li­siin ongel­miin ja eriar­vois­tu­mi­seen johta­via kehi­tys­pol­kuja, mutta näke­mään myös hyvää eli voima­va­roja, vahvuuk­sia ja vahvis­tet­ta­via hyviä asioita. Sosi­aa­li­työ kytkey­tyy yhteis­kun­nassa vallit­se­viin moraa­li­kä­si­tyk­siin. Raken­teel­li­sen työn asian­tun­ti­ja­teh­tävä on arvo­si­don­naista ja tieto­pe­rus­tai­nen muutos­työ kytkey­tyy sosi­aa­li­sen oikeu­den­mu­kai­suu­den edis­tä­mi­seen yhteiskunnassa.

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun sosio­no­mi­kou­lu­tuk­sen opetus­suun­ni­tel­massa on ollut jo vuodesta 2019 alkaen Raken­teel­li­nen työ ja vaikut­ta­mi­nen (3 op) -opin­to­jakso, joka sijoit­tuu opin­to­jen kolman­teen vuoteen. Vuoden 2025 alusta opin­to­jakso toteu­te­taan kuuden (6) opin­to­pis­teen laajui­sena, mikä mahdol­lis­taa raken­teel­li­sen sosi­aa­li­työn näkö­kul­man syven­tä­mi­sen tasolle, jota sosi­aa­lia­lan kompe­tens­sit edel­lyt­tä­vät (Suomen ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen sosi­aa­lia­lan koulu­tuk­sen verkosto 2023). Opin­to­jak­soon on luotu myös työelä­mään sovel­let­tava toteu­tus­tapa, jossa opis­ke­lija opin­nol­lis­ta­mi­sen peri­aat­teella havain­noi ja toteut­taa raken­teel­lista sosi­aa­li­työtä osana työtään.

Raken­teel­li­sen sosi­aa­li­työn tehtävät

Opin­to­jak­son tausta-ajatus pohjaa Anneli Pohjo­lan (2011, 216–217) sosi­aa­li­sesti kestä­vään raken­teel­li­sen sosi­aa­li­työn jäsen­nys­ta­paan, jossa painot­tu­vat raken­teel­li­sen työn neljä toimin­ta­funk­tiota – tieto­työ, stra­te­gia­työ, inkluusio­työ ja oikeu­den­mu­kai­suus­työ. Raken­teel­li­sen sosi­aa­li­työn lain­sää­däntö ja viime­ai­kai­nen kehit­tä­mis­työ koros­ta­vat raken­teel­li­sen työn tieto­työn funk­tiota, joka tarkoit­taa moni­puo­lista tiedon tuot­ta­mista ja tieto­pe­rus­tan luomista työn kehit­tä­mi­selle. Tieto­työ­hön sisäl­tyy vaade julki­suu­desta eli tiedon välit­tä­mi­sestä ja käyt­tä­mi­sestä muun muassa päätök­sen­teon väli­neenä. Stra­te­gia­työllä tarkoi­te­taan enna­koi­vaa kansa­lais­ten elino­lo­suh­tei­den edis­tä­mistä, jota tehdään suun­ni­tel­mal­li­sesti, tieto­pe­rus­tai­sesti ja progres­sii­vi­sesti pyrki­myk­senä luoda sosi­aa­li­sesti kestä­viä ratkai­suja. (Pohjola 2011, 216–217.)

Inkluusio­työ liittyy raken­teel­li­sen työn kansa­lais­läh­töi­syy­den näkö­kul­maan ja siihen, miten yhtei­söt ja kansa­lai­set ovat mukana tavoit­teel­li­sessa työs­ken­te­lyssä sosi­aa­li­sen hyvin­voin­nin raken­tei­den muutos­työssä. Raken­teel­li­sella sosi­aa­li­työllä on poten­ti­aa­lia edistää soli­daa­ri­suutta ja eri ryhmien ymmär­rystä tois­tensa elino­lo­suh­teista. Sosi­aa­li­nen oikeu­den­mu­kai­suus­työ muodos­taa kaikki muut tehtä­vä­alu­eet yhdis­tä­vän ja läpäi­se­vän eetti­sen perus­tan. Raken­teel­li­sessa työssä painot­tuu nime­no­maan ihmis­ten perus- ja sosi­aa­lis­ten oikeuk­sien huomioi­mi­nen osana kaikkea yhteis­kun­nal­lista toimin­taa, kuten esimer­kiksi sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen refor­mi­työtä. (Pohjola 2011, 216–217.)

Funk­tiot pitävät sisäl­lään laajoja koko­nai­suuk­sia niin teoreet­ti­sesti kuin käytän­nön toimen­pi­tei­den näkö­kul­masta. Minna Kivi­pelto (2022) on myös tuonut esiin sitä, miten eri funk­tioita voi toteut­taa eri työot­teella riip­puen siitä, miten syväl­li­sesti raken­teissa havait­tuja teki­jöitä tarkas­tel­laan ja millä inten­si­tee­tillä ja fokuk­sella niihin tartu­taan. Nämä raken­teel­li­sen työn lähes­ty­mis­ta­vat – konven­tio­naa­li­nen, reflek­toiva ja uudis­tava – myös vuorot­te­le­vat ja limit­ty­vät käytän­nön työs­ken­te­lyssä toisiinsa. Mutta miten saada käytän­nössä kiinni teoreet­ti­sista jäsen­nyk­sistä sosio­no­min työssä? Tätä lähdimme tutki­maan opis­ke­li­joi­den kanssa yhdessä tori­ta­pah­tu­man avulla.

Tori­ta­pah­tu­massa löytyi monen­lai­sia väli­neitä raken­teel­li­seen työhön

Helmi­kuun tori­ta­pah­tuma päätti kevään 2024 Raken­teel­li­nen työ ja vaikut­ta­mi­nen –opin­to­jak­son. Tehtä­väk­sian­tona oli esitellä pareit­tain tai pien­ryh­missä Pohjo­lan funk­tioi­hin sovel­tu­via työta­poja ja mene­tel­miä. Toteu­tus­ta­paa ei rajattu, vaan opis­ke­li­joi­den luovuu­delle ja raken­teel­li­sen sosi­aa­li­työn toimi­juu­den raken­tu­mi­selle halut­tiin jättää tilaa. Opis­ke­li­jat lähti­vät raken­ta­maan hyvin erilai­sia tori­ko­juja, jotka havain­nol­lis­ti­vat työta­poja TikTok-videosta legorakentamiseen.

Torilla tieto­työ­hön oli tarjolla esimer­kiksi media­vai­kut­ta­mi­sen merki­tystä ja väli­neitä avaava koju, joka kiin­nitti huomiota yhteen sosi­aa­lia­lan haas­tee­seen eli tiedon välit­tä­mi­seen ja asian­tun­ti­jana toimi­mi­seen. Stra­te­gia­työn kojut tarjoi­li­vat mais­tiai­sia enna­koi­vasta työstä mielen­ter­veys­pal­ve­luissa ja avasi­vat skenaa­rio­työs­ken­te­ly­me­ne­tel­mää stra­te­gi­sen suun­nit­te­lun väli­neenä. Parvei­lua ja pysäh­ty­mistä tapah­tui myös Viisi kertaa miksi? -kojulla, jossa koros­tui kehit­tä­mis­työssä pysäh­ty­mi­nen asian äärelle ja juuri­syi­den etsi­mi­nen yhdessä niiden kanssa, joita asia koskee.

Mutta mihin se alussa mainittu lego­ra­ken­telu oikein liittyi? Kojulla tehtä­vänä oli raken­taa legojen avulla kuva tilan­teesta, jossa kokee osal­li­suutta. Legot toimi­vat visu­aa­li­sena meta­fo­rana yhdessä käsi­tel­tä­välle asialle, ja lego­ra­ken­nel­mat tekivät näky­väksi osal­lis­tu­jien ajatuk­sia ja koke­muk­sia osal­li­suu­desta. Tällai­nen meta­fo­ra­työs­ken­tely on yksi konkreet­ti­nen tapa työs­ken­nellä eri-ikäis­ten ja –kielis­ten ryhmien kanssa ja toimii esimerk­kinä reflek­toi­vasta lähes­ty­mis­ta­vasta toteut­taa inkluusio­työtä. Inkluusio­työn mene­tel­miä tarjoi­li­vat useat kojut, ja yhdellä kojulla oli suoraan ammat­ti­kor­kea­kou­lulle ideoitu mene­telmä koulun aistiym­pä­ris­tön kartoit­ta­mi­seen ja siten työ- ja opis­ke­lu­hy­vin­voin­nin edistämiseen.



Pöydällä eri värisiä paperilappuja joissa tekstejä. Pöydällä myös pieni leluja, kuten pikkuaito ja leikkihevonen.
Inkluusio­työn mene­tel­miä tarjoi­li­vat useat tori­ta­pah­tu­man kojut.

Oikeu­den­mu­kai­suus­työn kojut herät­ti­vät kriit­tistä ja oival­ta­vaa ajat­te­lua. Esimer­kiksi Etuoi­keus­kä­vely työka­luna edusti uudis­ta­vaa ja kriit­tistä tapaa tarkas­tella yhteistä tilan­netta ja tietoa. Huonoin mahdol­li­nen idea -kojulla oikeu­den­mu­kai­suus­työtä tarkas­tel­tiin osana kampan­ja­suun­nit­te­lua. Työkalu innosti miet­ti­mään kaikista epäon­nis­tu­neim­pia tapoja viestiä kampan­joi­ta­vasta asiasta. Huono­jen ideoi­den keksi­mi­nen vapautti tutki­maan ja huomaa­maan eriar­vois­ta­via ja eri kohde­ryh­mät ohit­ta­via käytän­töjä vies­tin­nässä, ja vastaa­vasti löytä­mään toimi­via ratkai­suja saavu­tet­ta­vaan viestintään.



Kolme opiskelijaa pöydän ääressa, Kaikkia naurattaa. Pöydällä iso paperi jossa teksti vain huonoja ideoita. Pöydällä myös kyniä ja vihkoja.
Sosio­no­mio­pis­ke­li­joi­den Janetta Oksasen (vas) ja Mervi Väänä­sen (kesk) Huono­jen ideoi­den -kojulla ideointi nauratti sekä kojun pitäjiä että osal­lis­tu­jaa Miira Siro­lin­naa (oik).

Mitä tori­ta­pah­tu­masta opittiin?

Tori­ta­pah­tu­man jälkeen pysäh­dyt­tiin hetkeksi koetun äärelle.

“Työka­lu­to­rilla on mahdol­li­suus innos­taa ja tuoda omia mene­tel­mäi­deoita muiden ryhmä­läis­ten nähtä­väksi. Vertai­sop­pi­mi­nen on rento tapa löytää työka­lu­pak­kiinsa uusia mene­tel­miä. Vapaan keskus­te­lun ja kyse­le­mi­sen mahdol­li­suus tukee keskus­te­le­vuutta ja dialo­gi­suutta. Yhtei­nen ymmär­rys lisään­tyy ja kurssin sisältö konkretisoituu.”

Vertai­sop­pi­mi­sen ja jaka­mi­sen näkö­kul­masta tori­työs­ken­tely koet­tiin onnis­tu­neena. Opis­ke­li­jat kokivat myös, että funk­tiot konkre­ti­soi­tui­vat käytän­nön mene­tel­miin peilaa­mi­sen avulla. Tori­ta­pah­tuma epävi­ral­li­suu­des­saan loi hyvää yhteis­hen­keä ja ilma­pii­riä, mikä auttoi oppi­mista. Vuoro­vai­ku­tuk­sen merki­tys oppi­mi­sen ja oival­lus­ten synty­mi­sessä koros­tui opis­ke­li­joi­den kokemuksissa.

“Kojulla jutel­lessa alkoi ideoita lentää ja lisää sovel­lus­mah­dol­li­suuk­sia tuli mieleen molem­min puolin, sekä kävi­jälle että esittelijälle.”

“Ymmär­rys kasvoi, teoria yhdis­tyi parem­min käytän­töi­hin. Sai paljon oppia erilai­sista menetelmistä.”

Hiot­ta­vaa­kin jäi seuraa­vaan toteu­tuk­seen ja työka­lu­to­riin. Osa opis­ke­li­joista koki, että selkeämpi ohjeis­tus tai esimer­kit kojun toteu­tus­ta­voista olisi­vat voineet auttaa parem­min alkuun.

Sosi­aa­lia­lan raken­teel­li­nen tarkas­telu opin­to­jen lopussa nivoo yhteen koulu­tuk­sen aikana opit­tuja sisäl­töjä ja mene­tel­miä. Sosio­no­mien työ on ihmis­ten ja eri asia­kas­ryh­mien elino­lo­jen ja niihin vaikut­ta­vien seik­ko­jen tunte­mista ja opin­to­jen aikaan syntyvä osal­li­suus­osaa­mi­nen vahvaa. Tätä osaa­mista tulisi hyödyn­tää tule­vai­suu­dessa enemmän myös raken­teel­li­sen sosi­aa­li­työn kontekstissa.

Raken­teel­li­sen sosi­aa­li­työn osaa­mi­sen merki­tys kasvaa tule­vai­suu­dessa monia­lai­sessa verkos­to­työssä, tieto­pe­rus­tei­sessa johta­mi­sessa ja kehit­tä­mis­työssä. Sosi­aa­lia­lan ammat­ti­lai­sen on osat­tava reflek­toida omia havain­to­jaan ja tuottaa koke­mus­tie­toa osaksi orga­ni­saa­tion tieto­poh­jaa, jotta havait­tui­hin epäkoh­tiin voidaan parem­min puuttua (vrt. Soini­nen 2023, 139–141). Sosi­aa­li­työn­te­ki­jöi­den rinnalla sosio­no­mit ovat sosi­aa­lia­lan asian­tun­ti­joina keskei­sessä roolissa raken­teel­li­sen työn tekijöinä. 


Kirjoit­ta­jat:

Kirsi Autio, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Katja Sorjo­nen, lehtori, Karelia ammattikorkeakoulu


Lähteet:

Kivi­pelto, M. 2022. Raken­teel­li­sen sosi­aa­li­työn ulot­tu­vuu­det. Teok­sessa Liukko, E., Muuri­nen, H., Kokko­nen, T. & Santa­lahti, V. (toim.) Vaikut­tava raken­teel­li­nen sosi­aa­li­työ. Tervey­den ja hyvin­voin­nin laitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-790-6. 15.3.2023.

Liukko, E., Muuri­nen, H., Kokko­nen, T. & Santa­lahti, V. (toim.) 2022. Vaikut­tava raken­teel­li­nen sosi­aa­li­työ. Tervey­den ja hyvin­voin­nin laitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-790-6. 15.3.2024.

Pohjola, A. 2011. Raken­teel­li­sen sosi­aa­li­työn aika. Teok­sessa Pohjola, A. & Särkelä, R. (toim.) Sosi­aa­li­sesti kestävä kehitys. Helsinki: Sosi­aali- ja terveys­tur­van keskus­liitto ry. 207–224.

Soini­nen, T. 2023. Sosi­aa­lia­lan opis­ke­li­joi­den tiedolla johta­mi­sen osaa­mi­nen osana amma­til­lista työn­ku­vaa ja taitoa – datan­lu­ku­taito on tiedon tulkin­taa ja ymmär­tä­mistä. Julkai­sussa Anttila, S. & Kurki, J. (toim.) 2023. Digi­roh­keus harvaan asutuilla alueilla. Sosi­aali- ja työl­li­syy­sa­lan digi­pal­ve­lut ja etäoh­jaus pitkien väli­mat­ko­jen maakun­nassa –hanke. Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-275-414-1. 139–141. 15.3.2024.

Sosi­aa­li­huol­to­laki (1301/2014).

Suomen ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen sosi­aa­lia­lan koulu­tuk­sen verkosto 2023. Sosi­aa­lia­lan tutkin­not ja kompe­tens­sit. https://www.sosiaalialanamkverkosto.fi/sosiaalialan-tutkinnot-ja-kompetenssit/ 15.3.2024.