Vuoden 2025 alkupuolella Karelia-ammattikorkeakoulun kirjasto keräsi asiakkailtaan palautetta kahden eri kyselyn avulla. Ensimmäinen kysely oli auki tammi-helmikuussa ja sen kautta kerättiin palautetta kirjaston Finna-käyttöliittymästä. Kyselyn toteuttaa joka toinen vuosi Kansalliskirjasto, jonka hallinnoima Finna on. Kyselyssä kerätään tietoa sekä kansallisen finna.fi:n käytöstä, että eri organisaatioiden omista Finnoista, kuten Karelia-Finna. Toinen käyttäjäkysely oli auki maalis-huhtikuussa ja sen järjesti AMKIT-konsortio. Tämä kysely oli suunnattu kaikille ammattikorkeakoulukirjastoille ja sen avulla kerättiin tietoa kirjaston palveluista ja käytöstä yleisesti.
Finnan käyttäjäkyselyn tuloksia
Joka toinen vuosi järjestettävässä Finna-kyselyssä keskitytään erityisesti Finnaan käyttöliittymänä. Karelia-Finna on yksi monista eri organisaatioiden Finnoista. Finna on asiakaskäyttöliittymänä monissa yleisissä kirjastoissa, korkeakoulukirjastoissa, erikoiskirjastoissa, arkistoissa ja museoissa. Näiden lisäksi on kansallinen Finna.fi, joka kokoaa kaikkien eri organisaatioiden Finnojen aineistot yhteen ja joka tarjoaa lisäksi monien tutkimuslaitosten ja julkaisuarkistojen aineistoja vapaasti käyttöön. (Finna, 2025)
Karelia-Finnaa koskeva kysely oli avoinna Karelia-Finnassa 21.1.–17.2.2025 ja sitä mainostettiin kirjaston viestintäkanavissa. Kyselyyn saatiin yhteensä 103 vastausta ja vastaajista yli 80 % oli opiskelijoita. Lähes 60 % vastaajista käyttää Karelia-Finnaa viikoittain ja lähes 30 % kuukausittain. 46 % vastaajista on käyttänyt Karelia-Finnaa yli 2 vuotta ja 84 % käyttää Karelia-Finnaa opiskelutarkoituksiin. Suosituimmat Karelia-Finnasta etsittävät aineistotyypit näkyvät alla olevassa kuviossa 1.
Karelia-Finnaa pidetään pääsääntöisesti helppokäyttöisenä ja hyödyllisenä. 88 % vastaajista oli täysin samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä väittämän ”Käyttämäni hakupalvelu on helppokäyttöinen” kanssa. Peräti 70 % vastaajista oli täysin samaa mieltä väittämän ”Käyttämäni hakupalvelu on hyödyllinen” kanssa. Vastaajat myös suosittelisivat Karelia-Finnaa mielellään, NPS-luku Karelia-Finnalle on 54 ja keskiarvo 8,6.
NPS-luku (Net Promoter Score) on mittaustekniikka, joka perustuu suosittelutodennäköisyyteen. Vastaajat antavat asteikolla 0–10 arvosanan sen perusteella, miten todennäköisesti suosittelisivat yritystä tai palvelua. Arvosanan 0–6 antaneet ovat arvostelijoita, 7–8 passiivisia ja 9–10 suosittelijoita. Varsinainen NPS lasketaan niin, että arvostelijoiden prosenttiosuus vähennetään suosittelijoiden prosenttiosuudesta, jolloin tulos vaihtelee -100 ja +100 välillä. Yli +50 tulos on erittäin hyvä. (Haaga-Helia, 2025)
Pääosin vastaajat ovat hyvin tyytyväisiä Karelia-Finnan monipuolisuuteen, helppokäyttöisyyteen ja luotettavuuteen. Parannettavaa vastaajien mielestä olisi käyttöliittymän selkeydessä ja intuitiivisuudessa. Kokonaisuutena Karelia-Finna saa siis erinomaiset arvosanat, suurin osa vastaajista käyttää sitä mielellään ja löytää etsimänsä helposti. Ainoa kritiikki kohdistuu käyttöliittymän selkeyteen ja ulkoasuun. Uudistimme Karelia-Finnan etusivun ulkoasun kokonaisuudessaan muutama vuosi sitten, mutta esimerkiksi hakutulossivujen ulkoasuun tai Karelia-Finnan perusrakenteeseen emme voi paljoa vaikuttaa. Kaikissa Suomen Finnoissa on jotakuinkin samanlainen käyttöliittymä ja vain tiettyjä osia siitä on organisaatioiden mahdollista muokata itse. Mietimme kuitenkin saadun palautteen perusteella, miten voisimme Karelia-Finnan käytettävyyttä entisestään parantaa. Pieniä uudistuksia käyttöliittymän ulkoasuun onkin tulevaisuudessa luvassa.
Amkit-konsortion kysely
AMKIT-konsortio on ammattikorkeakoulukirjastojen yhteistyökonsortio, joka mm. koordinoi kirjastojen välistä yhteistyötä ja toimii linkkinä eri yhteistyötahojen välillä (AMKIT-konsortio, 2025). AMKIT-konsortion järjestämiä kyselyitä on toteutettu epäsäännöllisesti, edellisen kerran vuonna 2020. Tämän vuoden kysely oli auki 17.3. -20.4.2025 ja siihen vastasi Karelian osalta vain 38 henkilöä. Kyselyssä kyseltiin osittain samoja kysymyksiä kuin Finna-kyselyssä, joten voi olla, että lähes peräkkäin osuneet kyselyt veivät vastaajia jälkimmäiseltä. Tämän kyselyn perusteella kovin kattavia johtopäätöksiä ei siis voi vetää, mutta pienestä vastaajamäärästä huolimatta tulokset näyttävät hyvin samansuuntaisilta Finna-kyselyn kanssa.
Kyselyn vastaajista 68 % asioi Karelian kirjastossa sekä paikan päällä että verkossa ja noin puolet useamman kerran kuukaudessa. Kuviossa 2 näkyy 10 käytetyintä Karelian kirjaston palvelua, eli kirjaston ydintoimintaan liittyviä palveluita käytetään eniten.
Peruspalveluita myös pidetään tärkeinä. Suurin osa vastaajista pitää Finnaa tärkeimpänä kirjaston palveluna, mutta lähes yhtä tärkeänä pidetään kirjaston omatoimikäyttöä ja itsepalvelua sekä tiloja ja palveluaikoja. Erittäin tärkeänä pidetään myös saavutettavuutta ja sitä, että kaikilla on yhdenvertainen mahdollisuus käyttää kirjastoa. Vastaajat arvostavat kuitenkin kaikkia kirjaston palveluita, mitään palvelua ei pidetä tarpeettomana.
Vastaajien mielestä olemme myös onnistuneet palveluissamme. Parhaat arvosanat saivat omatoimikäyttö ja itsepalvelu, asiakaspalvelu, Karelia-Finna sekä kirjaston tilat. Parannettavaa olisi vastaajien mielestä vielä saavutettavuudessa ja Karelia-Finnassa.
Kirjastolla on vastaajien mielestä suuri positiivinen vaikutus opintoihin (opiskelijat) tai työhön (Karelian henkilökunta). Lähes kaikkien vastaajien mielestä kirjasto on sekä auttanut löytämään tarvittavaa tietoa että edistänyt opintoja tai työtä tarjoamalla aineistoja käyttöön. Tässä osiossa huonoimmat arvosanat saivat väittämät: ”Kirjasto on vahvistanut sosiaalisia kontaktejani ja yhteisöllisyyttäni”ja ”Kirjasto on lisännyt ymmärrystäni tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuuksista”. Tekoälyyn liittyviä asioita yritämme jatkossa tuoda esille enemmän kaikessa toiminnassamme, mihin tekoäly jollakin tavalla liittyy. Yhteisöllisyyden toteutumista pyrimme jatkossa huomioimaan enemmän mahdollisuuksien mukaan.
AMKIT-kyselyssä vastaajat suosittelisivat kirjaston palveluita aika tarkalleen samalla tavalla kuin Finna-kyselyssä. AMKIT-kyselyn NPS-luku oli 51 ja keskiarvo 8,7 eli kirjastoon ollaan erittäin tyytyväisiä kokonaisuudessaan.
Avoimissa vastauksissa kiitosta saavat erityisesti kirjaston tilat ja palvelut, mutta samalla tiloista annetaan myös kritiikkiä. Erityisesti vastaajat kaipaavat monipuolisempia työskentelytiloja ja perinteisiä työpöytiä.
Yhteenveto
Vaikka vastaajia molempiin kyselyihin oli melko vähän, vastaajat ovat kuitenkin tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä sekä Karelia-Finnaan että kirjaston palveluihin. Kovin syvällisiä johtopäätöksiä kyselyiden perusteella ei kuitenkaan voi tehdä. Pientä parannettavaa palveluissa ja erilaisissa käyttöliittymissä varmasti on ja vastausten pohjalta saamme jonkinlaisen käsityksen siitä, mihin kokonaisuuksiin on syytä jatkossa panostaa. Kirjaston tiloihin emme luonnollisestikaan pysty paljoa vaikuttamaan, mutta esimerkiksi pienillä kalustejärjestelyillä voimme saada monipuolisempia työskentelytiloja ja sopivia oleskelutiloja kaikille kirjastonkäyttäjille. Karelia-Finnan selkeyttä yritämme parantaa niiltä osin, kun voimme itse käyttöliittymän ulkoasuun vaikuttaa.
Kirjaston palvelukokonaisuus vaikuttaa olevan käyttäjille erittäin tarpeellinen ja toimiva, joten suuria muutoksia palveluihin ei kannatakaan lähteä tekemään. Kyselyyn vastanneille kirjaston omatoiminen käyttö oli erittäin tärkeä asia ja samantyylistä palautetta olemme saaneet kyselyn ulkopuoleltakin. Omatoimiaikojen laajentaminen viikonloppuihin on säännöllisesti opiskelijoilta esiin tuleva toive. Tätä toivetta pyrimme parhaamme mukaan viemään eteenpäin. Pyrimme pitämään itsepalveluun ja omatoimikirjaston käyttöön liittyvät laitteet (mm. lainaus- ja palautusautomaatit) mahdollisimman toimintavarmoina ja ajantasaisina, jotta niitä olisi asiakkaiden helppo itsenäisesti käyttää. Vaikka omatoimisuus ja itsepalvelu nousivat kyselyissä enemmän esille, asiakaspalvelukin koettiin tärkeäksi. Kun kirjaston peruspalvelut hoituvat pääosin omatoimisesti, jää kirjaston henkilökunnalle enemmän aikaa esimerkiksi vaativampiin asiakaspalvelukohtaamisiin ja tiedonhankinnan ohjaukseen.
Lähteet:
AMKIT-konsortio (2025). Mikä on AMKIT-konsortio? https://www.amkit.fi/amkit-konsortio/
Finna.fi (2025). Aineistojen tarjoajat. https://finna.fi/Content/organisations
Haaga-Helia (2025). Net Promoter Score – avain laadukkaampaan oppimiseen. https://esignals.fi/pro/2025/03/10/net-promoter-score-avain-laadukkaampaan-oppimiseen/
Kirjoittaja:
Noora Kontturi, tietoasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu