RemoTED käyntiin tulen ja jään maassa

RemoTED-hanke (Digital and technological social and healthcare enhanced delivery in remote areas) käynnistyi helmikuussa 2025. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjontaa harvaan asutuilla alueilla lisäämällä ammattilaisten valmiuksia digitaalisten ja teknologisten ratkaisujen käyttöönotossa. Lisäksi kartoitetaan ammattilaisten digiosaamista, luodaan koulutussisältöjä ja kehitetään jatkuvaa oppimista yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Hankkeen aikana laaditaan työkalupakki siitä, miten ammattilaisten digitaitoja ja -osaamista voidaan parantaa.

RemoTED:n toteuttajina ovat Karelia-amk:n lisäksi, Lapin amk (päätoteuttaja), irlantilainen Atlantic Technological University ja  University of Iceland Islannista (kuva 1). Kohderyhmänä ovat sote-alan yritykset, julkiset organisaatiot, teknologia-alan yritykset sekä asiakkaat ja kansalaiset. Pohjois-Karjalan alueella tehdään yhteistyötä esimerkiksi Messi Oy:n ja Siun soten kanssa.

Kuva 1. Yhteiskuvassa RemoTED projektin edustajat Suomesta, Irlannista ja Islannista. Kuva: Björn Gislason

Rajat ylittävää yhteistyötä aurinkoisessa Reykjavikissa

Hankkeen kansainvälistä yhteistyötä aloiteltiin toukokuussa 2025 aurinkoisena maanantaiaamuna, kun tapasimme ensimmäistä kertaa kasvokkain kaikki kumppanimaat Islannin yliopistolla. Ensin kävimme läpi tilannekatsauksen siitä, miten hanke on eri organisaatioissa lähtenyt käyntiin. Pohdimme yhdessä myös sitä, miten huomioimme käytännön tasolla RemoTED-hankkeen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa NPA-rahoitusohjelman (Interreg Northern Periphery and Arctic) horisontaaliset periaatteet eli ympäristöystävällisyyden, inklusiivisuuden ja tasa-arvon. (kuva 2)

Kuva 2. Ympäristöystävällisyyden huomioiminen on yksi hankkeen horisontaalisista periaatteista. Oli hienoa huomata, että miten erinomaisesti jätteiden kierrätys oli organisoitu Islannin yliopistossa, jossa kierrätyspisteitä löytyi joka kulmalta. Kuva: Suvi Leppänen

RemoTED-hankkeessa horisontaalisten periaatteiden tavoitteena on varmistaa muun muassa, että kaikkien sukupuolten näkökulmat ja intressit huomioidaan, ja että kaikilla ihmisillä on yhtäläinen mahdollisuus osallistua projektin toimintoihin, saada tietoa sen saavutuksista ja hyötyä projektin tuloksista. Keskustelimme aamupäivän aikana myös hankkeen yleisistä käytänteistä, taloudesta ja raportoinnista sekä sisäisen viestinnän periaatteista hankkeen aikana.

Iltapäivällä viestintäpäällikkö Björn Gislason piti meille mielenkiintoisen esittelyn Islannin yliopistosta ja sen historiasta. Yliopisto on perustettu jo yli 100 vuotta sitten ja laajalle levinnyt kampusalue koostuu useista eri rakennuksista (kuva 3). Yliopistossa on mahdollisuus opiskella esimerkiksi tekniikkaa, luonnontieteitä, sosiaalitieteitä ja humanistisia tieteitä. Mielenkiintoinen yksityiskohta oli myös kuulla, että maailman ensimmäinen naispresidentti Vigdís Finnbogadóttir (Islannin presidentti vuosina 1980–1996), opetti aikoinaan myös teatteritiedettä ja teatterihistoriaa yliopistolla. Lisätietoja Islannin yliopistosta voi lukea yliopiston verkkosivuilta.

Kuva 3. Reykjavikin yliopiston kampusalueen Edda-rakennus, jossa pidettiin RemoTED-hankkeen Launch Event. Kuva: Suvi Leppänen

Illalla meillä oli mahdollisuus päästä omakustanteisesti “lentämään Islannin ylle” (kuva 4). Lentokokemus oli mieleenpainuva kaikin puolin, mutta siitä emme kerro sen enempää, jos sinulla on mahdollista päästä se itse kokemaan. Suosittelemme! Illan kruunasi yhteinen ateria, jossa pääsimme maistelemaan paikallisesti tuotettuja raaka-aineita.

Kuva 4. FlyOver Iceland oli mieleenpainuva kokemus! Kuva: FlyOver Iceland

Kestäviä ja innovatiivisia ratkaisuja asiakastyöhön

Seuraava päivä aloitettiin keskustelemalla hankkeen käytännön toteutuksesta. Työpaketit tulevat sisältämään alkuvaiheessa muun muassa kansainvälisen kyselyn, jolla kartoitetaan sote-alan ammattilaisten osaamista ja näkemyksiä sekä tarpeita liittyen digitaalisuuteen ja teknologiaan. Syksylle 2025 on suunnitteilla kaikille avoimia teknologiawebinaareja, joissa päästään kunkin hanketoteuttajan isännöimänä tutustumaan eri maiden yritysten tarjoamiin ja kehittämiin sote-alan digi-innovaatioihin. Ensimmäisen webinaarin ajankohta onkin jo tiedossa, joten 23. syyskuuta kello 12–13 Suomen aikaa kannattaa jo merkitä kalenteriin! Lisätietoa aiheesta voit lukea hankkeen verkkosivuilta, johon päivittymät tarkemmat tiedot webinaareista loppukesän aikana.

Iltapäivällä oli vuorossa RemoTED Launch Event eli aloitustapahtuma, joka toteutettiin hybridimuotoisena. Ohjelmassa oli islantilaisen yliopistokumppanimme Steinunn Olafsdottirin aloitussanat, jossa hän toi esille mm. miten tärkeää on mahdollistaa etäyhteyksien kautta osallistuminen erilaisiin tapahtumiin tai palveluihin, vaikka välimatkat eivät olisikaan pitkät (kuva 5). RemoTED hankkeen projektipäällikkö Susanna Leskinen (Lapin AMK) esitteli hankkeen päätavoitteet ja hankkeessa mukana olevat toimijat.

Kuva 5. Steinunn Olafsdottir pitämässä aloituspuheenvuoroa. Kuva: Jaana Kurki

Aloitustapahtumassa oli erittäin mielenkiintoista tutustua muun muassa islantilaisten teknologiayritysten sote-alalle suunniteltuihin ratkaisuihin sekä kuulla myös ajatuksia teknologian käyttäjiltä. Palveluiden kehittämisessä on huomioitu muuttuva ikärakenne, jossa ikääntyviä kansalaisia on yhä enemmän. Tämä ajaa väistämättä miettimään, miten tulevaisuudessa voidaan varmistaa kaikille yksilöllisesti soveltuvat palvelut. Etäpalveluiden tuottamisessa lähtökohtana on esimerkiksi korostaa asiakkaan omaa toimijuutta ja näin vahvistaa asiakkaan kiinnostusta oman terveytensä seuraamiseen. Lähtökohtaisesti teknologian kehittämisen tausta-ajatuksena on parantaa palveluja, ei korvata lähikontakteja.

Islannissa ikääntyvät ovat ottaneet heille tarjottuja teknologian avulla tuotettuja palveluita hyvin vastaan, kunhan heille on aluksi turvattu riittävä opastus välineiden käyttöön. Jos jostain syystä teknologian käyttö on tuntunut haastavalta, on sen käytöstä voinut luopua. Joskus on myös ollut tilanteita, joissa ikääntyvän henkilön omaiset ovat saattaneet epäillä teknologian käyttöönottoa omalle läheiselleen, mutta nämä epäilyt ovat usein kokemuksen myötä hälvenneet. Etäpalveluiden kautta on saatu vähennettyä esimerkiksi ikääntyvän henkilön tarvetta siirtyä asumaan hoivakotiin tai käyntejä ensiavussa. Hoitohenkilökunnalle teknologia antaa myös uudenlaisia mahdollisuuksia, esimerkiksi ikääntyvien työntekijöiden on mahdollista siirtyä etäohjaajiksi, jos fyysinen työ ei henkilökohtaisista syistä enää ole mahdollista.

Lopuksi

Kokemuksena matka Islantiin oli kaikin puolin antoisa. Tapaaminen face-to-face eri organisaatioiden projektitoimijoiden kesken loi erinomaisen pohjan jatkotyöskentelylle. Oli antoisaa päästä keskustelemaan ja ideoimaan yhteistyön jatkoista ja eri työpakettien sisällöistä. Teknologiaesittelyt herättivät ajatuksia sotepalveluiden kehittämisen mahdollisuuksista. Islanti on hyvä esimerkki pitkien välimatkojen maasta, jossa etäpalveluita on kehitetty jo pitkälle. Tutustuminen tähän karuun ja jylhään maahan, josta kohoaa lumihuippuisia jäätiköitä, oli kaikin puolin mieleenpainuva! Islanti tarjosi meille parhainta antiaan niin sään kuin ystävällisten palveluidensakin puolesta.

Lämmin kiitos kaikille mukana olleille!

Voit tarkemmin tutustua teknologiapalveluiden tuottajiin ja käyttäjiin alla olevien www-sivujen kautta:


Kirjoittajat:

Sanna Ahponen-Käyhkö, opettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Suvi Leppänen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Jaana Kurki, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu

Kuvassa artikkelin kirjoittajat juhlistamassa Eurooppapäivää Reykjavikin taidemuseo Kjarvalsstaðirissä. Jaana Kurki, Sanna Ahponen-Käyhkö ja Suvi Leppänen. Kuva on automaatin ottama.

Matka Islantiin toteutettiin osanaDigital and Technological Social and Healthcare enhanced delivery in Remote areas hanketta, jonka toteuttajat ovat Lapin AMK (päätoteuttaja), Karelia-amk, Atlantic Technological University ja University of Iceland. Hankkeen toiminta-aika on 1.2.2025-31.1.2028. Hanketta rahoittaa Northern Periphery and Arctic –ohjelma. Hankkeen kokonaisbudjetti 972 830,42 euroa, josta ERDF-tuen osuus 523 831,78 euroa. Karelian osatoteutuksen budjetti on 403 000, 04 euroa, ERDF-tuen osuus on 261 950,02 euroa.