Suomen toinen rakennetun ympäristön BIM-päivä järjestettiin 6.5. Helsingissä. BIM tarkoittaa rakennuksen tietomallinnusta (Building Information Modeling) ja päivän ohjelma rakentui teeman ympärille. Päivän osallistujakunta oli työnkuviltaan hyvin kirjavaa, kuntatoimijoista ohjelmistoalan yrityksiin ja pieniin rakennusalan yrityksiin.
Tapahtuman keynote-puhujat
Ensimmäinen keynote-puhuja oli Angie Mendez, arkkitehti ja CTO Norjalaisesta A-lab yrityksestä. Esityksessään hän kertoi, kuinka kustannukset kasvavat sitä suuremmiksi, mitä myöhemmin muutoksia tehdään ennen rakennuksen valmistumista. BIM-keskeisempi ja alkupainotteinen suunnittelu lisää hyötyjä ja pienentää kustannuksia. Aikaiseen vaiheeseen painotettu suunnittelu mahdollistaa myös laajemman tarkastelun, kuten jalankulkijoiden liikkeiden simuloinnin rakennuksessa ja sen ympäristössä, päivänvalon hyötyjen optimoinnin simulaatioiden avulla ja jopa ympäristön ilmanlaadun simulaatiot. Näiden simulaatioiden tuloksiin voidaan reagoida, mikäli ne on tehty ennen varsinaisen suunnittelun aloittamista.
Toinen keynote-puhuja oli Michael Thydell, joka toimii strategisena neuvonantajana Rambollilla. Hänellä on pitkä kokemus digitalisaatiosta, älykkäistä rakennuksista ja kiinteistöalan innovaatiosta. Ennen Rambollia hän on työskennellyt muun muassa Swecolla ja ollut mukana useissa kansainvälisissä kehityshankkeissa rakennetun ympäristön parissa. Esitys keskittyi muun muassa rakentamisen taloudelliseen puoleen. Thydellin mukaan jos suunnittelun kustannukset ovat suhteellisesti 2 ja rakentamisen kustannukset 4, voivat rakennuksen käytön aikaiset kustannukset olla 1000. Digitaaliset kaksoset ja yleensäkin tietomallien laajempi hyödyntäminen voivat antaa suuria hyötyjä ja säästöjä käytön aikaisiin kokonaiskustannuksin suhteellisesti hyvin pienillä kustannuksilla. Thydell esitti myös, kuinka rakentaminen ei ole juurikaan kehittynyt ja robotiikan hyödyntäminen rakentamisessa voisi olla jopa mullistava kehitysaskel alalla.
Työkoneparvista BIMverseen ja kaupunki-infraan
Keynote-puhujien jälkeen vuorossa olivat eri aiheisiin keskittyvät sessiot. Ensimmäisessä sessiossa esiteltiin Oulun yliopistossa kehitteillä olevaa tietomallintamiseen perustuvaa autonomista työkoneparvea infrarakentamiseen. Tässä mallissa raskaat työkoneet toimivat yhteistyössä parvena tietomallin mukaisesti. Kaivinkoneet, kuorma-autot ja muut laitteet muokkaavat maata mallin perusteella dronejen pitäessä yllä yhteyksiä. Etäohjaus mistä tahansa on myös mahdollista.
Sessiossa käsiteltiin myös digitaalista rakennusluvitusta, tietomallianalytiikkaa ja ”BIMverseä”. BIMverse on konsepti, jossa rakentaminen yhdistyy metaverseen. Metaverse tarkoittaa yleisesti ottaen virtuaalista, kolmiulotteista maailmaa tai useiden digitaalisten maailmojen yhdistelmää, jossa käyttäjät voivat olla vuorovaikutuksessa toistensa ja digitaalisten objektien kanssa reaaliajassa. Metaverse hyödyntää mm. AR- ja VR-teknologioita. Kun metaverseen tuodaan rakentaminen, VR, digitaaliset kaksoset, simulaatiot ym., muodostuu BIMverse.
Toisessa sessiossa esitettiin väyläviraston kokemuksia ja oppeja bSDD:n (buildingSMART Data Dictionary) testaamisesta. Kuten monessa muussakin esityksessä, tässäkin todettiin tiedon ylläpidon elinkaaren aikana ja tiiviin yhteistyön eri toimijoiden välillä olevan hyvin tärkeää. Kaupunki-infran käyttötapauslähtöisen vaatimusmäärittelyn kokemuksia käsittelevässä esityksessä mainittiin, kuinka loppukäyttäjä hyötyy koneluettavasta tiedosta kaikissa elinkaaren vaiheissa. Havaintona kuitenkin on, että hyödyt jäävät vähäiseksi, jos vaatimusten mukaista toimintaa ei ohjata ja valvota tai käyttäjän osaaminen ei riitä tiedon hyödyntämiseen. Muut esitykset sessiossa käsittelivät rakentamiskohteiden informaatiomallintamisen tilaajaohjetta ja kantavien puurakenteiden mallinnukseen nykytilasta ja kehitystarpeista tehtyä kyselyä.
Inventointimallit ja korjausrakentamisen riskienhallinta
Kolmas ja viimeinen sessio käsitteli aluksi inventointimallien tilaamista. Keskeisimmät seikat olivat kattavan ja riittävän tarkan tarjouspyynnön laatiminen, tavoitteen yksiselitteisyys ja tarkkuus sekä suunnittelun vaatimusten määrittely. Sessio jatkui katumallien tietomallien tarkkuustason ja käyttötapausten esityksellä. Tässä käsiteltiin katujen tietomallinnuksen tarkkuutta erilaisissa tapauksissa ja kerrottiin, että tietomalleista voidaan tehdä hyvinkin tarkkoja ja visuaalisia, mutta tarkkuus rajoittuu tietomallien käyttäjien tarpeiden mukaan. Esityksessä ehdotettiin alalle ratkaisuja pohdittavaksi ja edelleen vakioitavaksi.
Viimeinen osio sessiossa käsitteli korjausrakentamisen riskienhallintaa digitaalisen työnkulun ja luotettavien lähtötietojen avulla. Huomioitavin asia tässä osiossa oli laserkeilauksella, fotogrammetrialla tai tietomallintamisella tehty lähtötietoaineisto, joka jaettiin eri toimijoille vaiheittain. Rakennus jaetaan osiin ja heti ensimmäisen osan valmistuttua aineisto toimitetaan kaikille osapuolille. Tämän perusteella voidaan varautua mahdollisiin ongelmiin tulevissa vaiheissa ja aloittaa suunnittelu aikaisemmin. Rakennuksen erityispiirteet voidaan ottaa huomioon suunnittelussa ja suuria muutoksia suunnitelmiin ei tarvitse tehdä missään vaiheessa.
Yhteenveto
Kaikissa BIM-päivän esityksessä tuli esille yhteistyön tarpeellisuus eri alojen välillä jo aikaisessa vaiheessa sekä tietomallien potentiaali, mikäli kaikki osapuolet sitoutetaan tietomallintamisen toimintatapoihin. BIM niin rakentamisessa kuin infrassakin tulee väistämättä vastaan ja valtaamaan alaa, olemme siihen valmiita tai emme. Tietomallintamisen elinkaariajattelu ja kaikkien toimijoiden sitouttaminen tietomallien hyödyntämiseen ovat seuraava askel kohti digitaalista huomista. Potentiaali on valtava, mikäli menemme päättäväisesti kohti tulevaisuutta.
Kirjoittaja:
Jari Kuusisto, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
