Kategoria: Asiantuntija-artikkelit

  • ”Tiedolla ei voi johtaa.” – Keskusteluja yritysjohdon kanssa datan hyödyntämisestä päätöksenteossa

    Tuntuuko sinusta, että sinulla on kaikenlaista dataa käytössäsi, mutta siitä ei ole mitään hyötyä konkreettisissa päätöksentekotilanteissa? Et ole ajatuksinesi yksin. Monet organisaatioiden päätöksentekijät tuntevat samoin. Keskustelimme kesällä 2025 sosiaalisessa mediassa käytännön päätöksentekijän, yritysjohtajan, kanssa asiasta. Keskustelu lähti liikkeelle Jussi Viran artikkelista ”Analytiikka kuuluu kaikille” (Vira 2025). Artikkelissa Vira pohtii, miksi analytiikka jää usein yksittäisten raporttien,…


  • Paikkatietoanalyysi paljastaa: Näin Pohjois-Karjala voi tuottaa vihreää vetyä

    Vetytalouden ja energiasiirtymän osaava työvoima- hankkeessa laadittiin Pohjois-Karjalan vetytaloutta käsittelevä paikkatietoanalyysi keväällä 2025. Paikkatietoanalyysin tavoitteena oli laatia paikkatietoon perustuva malli, johon sijoitettaisiin vedyn tuotanto- ja jalostuslaitoksille potentiaaliset kohteet. Analyysissä tuli myös arvioida uusiutuvan energiantuotannon ja päivittyvien sähkönsiirtoyhteyksien vaikutusta potentiaaliseen vedyntuotantoon. Tiedot ja aineistot analyysin taustalla Selvitys analyysiä varten aloitettiin ottamalla yhteys maakuntaliittoon ja hankkimalla viimeisin…


  • Uudelleenkäytetyn hirren päästövaikutusten arviointi

    Monen mielestä patinoituneet puupinnat luovat ainutlaatuista estetiikkaa, mikä on vaikea saavuttaa uusilla materiaaleilla. Koska vanhoja hirsikehikkoja on hyvin saatavilla, niitä onkin alettu hyödyntää entistä enemmän myös kaupunkiympäristöissä esimerkiksi talousrakennusten, kuten pihasaunojen runkomateriaalina. Hirsien uudelleenkäyttö onkin ehkä perinteisin esimerkki rakentamisen kiertotalouden toteutumisesta. Lähtökohtaisesti tiedetään, että kierrätettyjen hirsien käyttö rakentamisessa on ekologinen ja kestävä valinta, sillä se…


  • Havainnoista käytäntöön – Opetussuunnitelma-arvioinnit laadukkaan ja sujuvan oppimisen tukena

    Miten hyvin opetussuunnitelmat vastaavat työelämän tarpeisiin? Näkyvätkö tekoälyn tuomat muutokset opinnoissa? Tukeeko opetussuunnitelma opintojen sujuvaa etenemisestä? Näihin kysymyksiin – ja moniin muihin – haimme vastauksia keväällä Kareliassa toteutetuissa opetussuunnitelma-arvioinneissa. Nyt itsearvioinnit ja havaintojen pohjalta laaditut kehittämissuositukset on koottu arviointiraporttiin, johon pääset tästä (raportti luettavissa Karelia-intrassa, vaatii kirjautumisen). Kareliassa säännöllisesti toteutettavien opetussuunnitelma-arviointien tavoitteena on tarkastella opetussuunnitelman…


  • Puurakenteiden kaksoiskäyttö suojarakenteina puolustustarkoituksissa

    Massiivipuurakenteet ovat viime vuosina nousseet voimakkaasti esille ympäristöystävällisenä ja kestävänä rakentamisen vaihtoehtona. Nyt niitä tarkastellaan myös uudesta näkökulmasta: voisiko puu tarjota ratkaisuja suojarakentamiseen ja puolustuskäyttöön? Puurakenteet suojarakentamisessa ympäristöystävällisenä rakentamisvaihtoehtona Karelia-ammattikorkeakoululla käynnistyi kesällä Innokaupunki 3 -hanke, jonka yhtenä tavoitteena on selvittää massiivipuurakenteiden – kuten CLT- ja hirsirakenteiden – soveltuvuutta siviilisovellusten lisäksi myös ns. kaksoiskäytössä eli puolustuskäytössä.…


  • Hei, me ennakoidaan!

    Osaamistarpeiden ennakointi on keskeinen osa korkeakoulun toimintaa. Pohditaanpa koulutustarjontaa, opetussuunnitelmia tai opetuksen toteutusta, pohjana on tulevaisuudessa tarvittava osaaminen. Koulutusorganisaationa joudumme aina katsomaan kristallipalloon ja pohtimaan, mitä meidän pitäisi opettaa ja miten, jotta valmistuvilla opiskelijoilla olisi mahdollisimman hyvät eväät työllistyä ja menestyä tulevaisuuden työelämässä. Osaamistarpeiden ennakoinnissa käytetään Kareliassa monenlaisia menetelmiä. Koulutustarjonnan arvioinnissa hyödynnetään esimerkiksi työ- ja…


  • Kieli-opo opintojen etenemisen haasteiden taklaajana – tukea kieliopintoihin

    Karelia-ammattikorkeakoulussa on huomattu tuen tarpeen lisääntyminen tutkintoon kuuluvien pakollisten kieliopintojen suorittamisessa. Kareliassa on kehitetty opiskelijaohjausta ja kieliopo-hanke on jatkumoa tuen kehittämiselle. Opiskelijat tulevat kieliopintoihin hyvin erilaisin taustoin ja osalla on haasteita saavuttaa ammattikorkeakoulun kielten opintojaksojoilla vaadittu taso. Tason saavuttamiseen vaikuttaa mm. se, että oppimisen vaikeudet ovat lisääntyneet korkeakouluopintojen opiskelijoiden keskuudessa. Vuonna 2021 julkaistun korkeakouluopiskelijoiden terveys-…


  • Syvävahvistusoppiminen energiayhteisöjen optimoinnissa – kohti älykästä ja kustannustehokasta energiaohjausta

    Energiamurroksen myötä uusiutuvien energialähteiden, kuten aurinkoenergian, käyttö on yleistynyt merkittävästi. Haasteena uusiutuvassa energiantuotannossa on kuitenkin tuotannon ja kulutuksen ajallinen epäsuhta: energiaa tuotetaan usein silloin, kun kulutustarve on vähäistä. Tämän vuoksi tuotettu energia pyritään varastoimaan esimerkiksi akkujärjestelmiin, sähköautoihin tai lämminvesivaraajiin, jotta sitä voidaan hyödyntää myöhemmin kulutushuippujen tasaamiseen. Kulutuksen tasaamisen lisäksi kuluttajaa kiinnostaa energiasta syntyvien kustannusten pienentäminen.…


  • Operatiivinen säilyttäminen ei ole arkistointia: Arkistoalan muuttuva käsitteistö uudistuvassa arkistolainsäädännössä

    Arkistoalan tiedonhallintaan (samalla asiakirjojen sekä tietoaineistojen käsittelyvaiheisiin) liittyy useita vaikeatulkintaisiakin käsitteitä. Oman haasteensa aiheuttavat lainsäädännön vanhentuneisuus ja ajasta – esim. digitalisaatio ja tietosuojan toteuttamisvaatimus – käsitteisiin nousevat muutos- ja päivitystarpeet. Käsitteet eivät ole ikuisia ja niitä voidaan tulkita väärinkin, mikä voi vaikuttaa negatiivisesti tiedonhallintakäytänteisiimme ja niitä koskeviin prosesseihin. Tiedonhallinnan (ml. tiedonhallintamalli), asianhallinnan ja tietohallinnon sekä…


  • Liikkuvampi arki kampuksella – kokeilukampanja istumisen vähentämiseksi

    Valtaosa arjestamme kuluu istuen, mikä on tunnistettu merkittäväksi terveysriskiksi. “Onko pakko istua”- kokeilussa etsittiin ratkaisuja istumisen tauottamiseen ja arkiaktiivisuuden lisäämiseen korkeakoulussa. Suurin osa päivistämme kuluu istuen tai makoillen. Istumme sohvalla ja tuoleissa, kulkuvälineissä, ruokapöydässä, työssä sekä seuratessamme viihdettä ja kulttuuria. (Vapaavuori & Paajanen 2023.) Erityisesti yhtäjaksoisen ja kauan jatkuvan istumisen on todettu olevan terveysriski. Riskiin…