Kategoria: Asiantuntija-artikkelit
-
Puurakenteiden kaksoiskäyttö suojarakenteina puolustustarkoituksissa
Massiivipuurakenteet ovat viime vuosina nousseet voimakkaasti esille ympäristöystävällisenä ja kestävänä rakentamisen vaihtoehtona. Nyt niitä tarkastellaan myös uudesta näkökulmasta: voisiko puu tarjota ratkaisuja suojarakentamiseen ja puolustuskäyttöön? Puurakenteet suojarakentamisessa ympäristöystävällisenä rakentamisvaihtoehtona Karelia-ammattikorkeakoululla käynnistyi kesällä Innokaupunki 3 -hanke, jonka yhtenä tavoitteena on selvittää massiivipuurakenteiden – kuten CLT- ja hirsirakenteiden – soveltuvuutta siviilisovellusten lisäksi myös ns. kaksoiskäytössä eli puolustuskäytössä.…
-
Kieli-opo opintojen etenemisen haasteiden taklaajana – tukea kieliopintoihin
Karelia-ammattikorkeakoulussa on huomattu tuen tarpeen lisääntyminen tutkintoon kuuluvien pakollisten kieliopintojen suorittamisessa. Kareliassa on kehitetty opiskelijaohjausta ja kieliopo-hanke on jatkumoa tuen kehittämiselle. Opiskelijat tulevat kieliopintoihin hyvin erilaisin taustoin ja osalla on haasteita saavuttaa ammattikorkeakoulun kielten opintojaksojoilla vaadittu taso. Tason saavuttamiseen vaikuttaa mm. se, että oppimisen vaikeudet ovat lisääntyneet korkeakouluopintojen opiskelijoiden keskuudessa. Vuonna 2021 julkaistun korkeakouluopiskelijoiden terveys-…
-
Syvävahvistusoppiminen energiayhteisöjen optimoinnissa – kohti älykästä ja kustannustehokasta energiaohjausta
Energiamurroksen myötä uusiutuvien energialähteiden, kuten aurinkoenergian, käyttö on yleistynyt merkittävästi. Haasteena uusiutuvassa energiantuotannossa on kuitenkin tuotannon ja kulutuksen ajallinen epäsuhta: energiaa tuotetaan usein silloin, kun kulutustarve on vähäistä. Tämän vuoksi tuotettu energia pyritään varastoimaan esimerkiksi akkujärjestelmiin, sähköautoihin tai lämminvesivaraajiin, jotta sitä voidaan hyödyntää myöhemmin kulutushuippujen tasaamiseen. Kulutuksen tasaamisen lisäksi kuluttajaa kiinnostaa energiasta syntyvien kustannusten pienentäminen.…
-
Operatiivinen säilyttäminen ei ole arkistointia: Arkistoalan muuttuva käsitteistö uudistuvassa arkistolainsäädännössä
Arkistoalan tiedonhallintaan (samalla asiakirjojen sekä tietoaineistojen käsittelyvaiheisiin) liittyy useita vaikeatulkintaisiakin käsitteitä. Oman haasteensa aiheuttavat lainsäädännön vanhentuneisuus ja ajasta – esim. digitalisaatio ja tietosuojan toteuttamisvaatimus – käsitteisiin nousevat muutos- ja päivitystarpeet. Käsitteet eivät ole ikuisia ja niitä voidaan tulkita väärinkin, mikä voi vaikuttaa negatiivisesti tiedonhallintakäytänteisiimme ja niitä koskeviin prosesseihin. Tiedonhallinnan (ml. tiedonhallintamalli), asianhallinnan ja tietohallinnon sekä…
-
Liikkuvampi arki kampuksella – kokeilukampanja istumisen vähentämiseksi
Valtaosa arjestamme kuluu istuen, mikä on tunnistettu merkittäväksi terveysriskiksi. “Onko pakko istua”- kokeilussa etsittiin ratkaisuja istumisen tauottamiseen ja arkiaktiivisuuden lisäämiseen korkeakoulussa. Suurin osa päivistämme kuluu istuen tai makoillen. Istumme sohvalla ja tuoleissa, kulkuvälineissä, ruokapöydässä, työssä sekä seuratessamme viihdettä ja kulttuuria. (Vapaavuori & Paajanen 2023.) Erityisesti yhtäjaksoisen ja kauan jatkuvan istumisen on todettu olevan terveysriski. Riskiin…
-
Energiavirtojen ennustaminen koneoppimisen avulla
Energiamurros ohjaa energiantuotantoa yhä enemmän kohti uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä sekä hajautettua tuotantoa. Uusiutuvan energian, kuten aurinko- ja tuulivoiman, käyttö tuo mukanaan merkittäviä etuja, mutta myös haasteita. Näiden energialähteiden tuotanto on voimakkaasti sidoksissa sääolosuhteisiin – energiaa syntyy silloin, kun aurinko paistaa tai tuuli puhaltaa, ei välttämättä silloin, kun kulutus on suurimmillaan. Esimerkiksi aurinkovoiman tuotanto on suurimmillaan…
-
Voiko vetytalous edetä ilman kansalaisten hyväksyntää – mitä vetytaloudesta ajatellaan?
Sosiaalinen hyväksyttävyys on tällä hetkellä erittäin keskeinen teema energiasiirtymässä, sekä kansainvälisesti että Suomessa. Se on noussut esiin paitsi tutkimuskentässä, myös politiikassa, aluekehityksessä ja käytännön energiainfrastruktuurin suunnittelussa. Sosiaalinen hyväksyttävyys on keskeinen tekijä uusien teknologioiden, infrastruktuurihankkeiden ja poliittisten siirtymien, kuten vetytalouden, onnistuneessa käyttöönotossa. Sen merkitys perustuu useisiin tieteellisesti tunnistettuihin syihin ja siksi myös Karelian kehittämishankkeessa Vetytalouden ja…
-
Opiskelijamoduuliohjauksella laatua sairaanhoitajaopiskelijoiden harjoitteluihin
Opiskelijamoduuliohjausta, eli ryhmämuotoista kliinistä harjoittelua, on Karelia-ammattikorkeakoulussa kehitetty yhteistyössä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen – Siun Soten ja Attendon kanssa syksystä 2023 lähtien. Opiskelijamoduuliohjauksen avulla voidaan saavuttaa laadukkaita osaamistavoitteiden mukaisia oppimiskokemuksia, edistää itsenäisiä päätöksentekotaitoja sekä tukea ammatillista kehittymistä kohti vaativia asiantuntijatehtäviä. Opiskelijamoduuli on pedagoginen malli, jossa kaksi tai useampi opiskelija suorittavat harjoittelua kliinisessä toimintaympäristössä yhdessä, oikeita potilaita hoitaen.…
-
Opinnäytetyökysely rakennus- ja talotekniikan opiskelijoille
Karelia-ammattikorkeakoulun rakennustekniikan ja talotekniikan koulutuksissa tehtiin opinnäytetyökysely koulutuksista valmistuneille opiskelijoille keväällä 2025. Kyselyllä haluttiin saada tietoa erityisesti opinnäytetyöprosessin aloitusajankohdasta, kestosta sekä mahdollisista haasteista ja kehittämistarpeista opinnäytetyön tekemisen aikana. Lisäksi haluttiin palautetta opinnäytetyön ohjauksesta. Kyselyn tuloksia on hyödynnetty koulutusten opetussuunnitelmien väliarvioinnin yhteydessä käynnistetyssä opinnäytetyöprosessin kehittämisessä. Ensimmäisessä vaiheessa kysely lähetettiin 22 rakennus- ja talotekniikan opiskelijalle, jotka olivat…
-
Vetyosaamisen puute hidastaa energiasiirtymää – koulutuksen on aika kiriä
Vetytalouden ja energiasiirtymän osaava työvoima -hankkeessa toteutettiin vetytalouden osaamistarveselvitys. Selvityksessä perehdyttiin lähinnä Suomessa ja Euroopassa toteutettuihin yhteenvetoraportteihin vetytalouteen liittyvien osaamistarpeiden osalta. Näiden lisäksi perehdyttiin Suomessa tarjolla olevaan koulutustarjontaan sekä koulutuksen kehittämishankkeisiin. Suomessa on tunnistettu tarve vetytalouteen liittyvän koulutuksen kehittämiseen kaikilla eri asteilla sekä täydennyskoulutuksen mahdollistamiseen. Laajamittainen siirtymä vetytalouteen vaatii, että osaaminen ja koulutus pysyvät vetytalouden…