Polkuo­pin­to­jen kautta tutkintoon

Pinja Davids­son
sosio­no­mio­pis­ke­lija

Jo ensim­mäi­sen syksyn aikana varmis­tui, että sosi­aa­liala on minun juttuni. Parasta mieles­täni on se, että polkuo­pis­ke­li­jana minut integroi­tiin tutkinto-opis­ke­li­ja­ryh­mään ja olin osa opis­ke­li­ja­po­ruk­kaa. Osal­lis­tuin samoille kurs­seille ja suori­tin opin­toja samaan tahtiin tutkinto-opis­ke­li­joi­den kanssa.


Tieni ammat­ti­kor­kea­kou­luo­pin­to­jen pariin oli melko mutki­kas. Lukiosta valmis­tu­mi­sen jälkeen vietin vuoden au pairina, jonka jälkeen hain opis­ke­le­maan kasva­tus­tie­teitä. Koulu­paikka ei minulle auennut, joten muutet­tuani takai­sin Suomeen työs­ken­te­lin vuoden henki­lö­koh­tai­sena avustajana.

Samaan aikaan kävin henki­lö­koh­tai­sessa ohjauk­sessa Ohjaa­molla, joka tarjoaa nuorille ja nuorille aikui­sille apua ja ohjausta opin­toi­hin sekä työhön liit­tyen. Siellä tutus­tuin Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­luun ja sen järjes­tä­miin sosio­no­mio­pin­toi­hin. Sosi­aa­liala vaikutti mielen­kiin­toi­selta ja itsel­leni sopi­valta alalta. Kevään 2018 yhteis­haussa hain opis­ke­le­maan sosio­no­miksi, mutta kova jänni­tys ja totaa­li­nen jääty­mi­nen koeti­lan­teessa johti­vat siihen, että jäin ilman opiskelupaikkaa.

Siinä vaiheessa pohdin pitkään mitä teen, koska en halun­nut viettää kolmatta väli­vuotta. Kare­lian netti­si­vuja tutkies­sani tutus­tuin avoi­meen ammat­ti­kor­kea­kou­luun sekä polkuo­pin­toi­hin. Polkuo­pin­not mahdol­lis­ta­vat opis­ke­li­jalle opin­to­pis­tei­den kerryt­tä­mi­sen niin, että avoimen väylän kautta pääsee jatka­maan tutkin­to­kou­lu­tuk­seen, johon olet tähtää­mässä. Hain polkuo­pis­ke­li­jaksi Kare­li­aan ja sen kautta pääsin aloit­ta­maan sosio­no­mio­pin­not elokuussa 2018.

Opis­kelu ammat­ti­kor­kea­kou­lussa on näyt­täy­ty­nyt minulle äärim­mäi­sen antoi­sana ja käytän­nön­lä­hei­senä. Jo ensim­mäi­sen syksyn aikana varmis­tui, että sosi­aa­liala on minun juttuni. Parasta mieles­täni on se, että polkuo­pis­ke­li­jana minut integroi­tiin tutkinto-opis­ke­li­ja­ryh­mään ja olin osa opis­ke­li­ja­po­ruk­kaa. Osal­lis­tuin samoille kurs­seille ja suori­tin opin­toja samaan tahtiin tutkinto-opis­ke­li­joi­den kanssa. Polkuo­pis­ke­li­jana sain luokal­tamme uusia ystäviä ja pääsin sisälle opis­ke­li­jae­lä­mään aivan kuten muutkin, eli eroa ei tutkinto-opis­ke­li­joi­hin huoman­nut siltä­kään kannalta.

Usein Kare­liassa polkuo­pin­not kestä­vät yhden luku­vuo­den, mutta itse hain uudes­taan tutkinto-opis­ke­li­jaksi jo ensim­mäi­sen syksyn aikana. Loppu­jen lopuksi pääsin aloit­ta­maan tutkinto-opis­ke­li­jana tammi­kuussa 2019. Omasta mieles­täni oli ihanaa, että sain jatkaa opin­to­jani saman ryhmän kanssa, jossa olin syksyllä aloit­ta­nut polkuopiskelijana.

Avoin ammat­ti­kor­kea­koulu oli minulle opin­to­jen mahdol­lis­taja ja sellai­nen väylä, jota kautta pääsin teke­mään sitä mistä olin jo pitkään haaveil­lut. Nyt valmis­tu­mi­sen kynnyk­sellä voin sanoa, etten kadu opis­ke­li­jaksi hake­mista hetkeä­kään. Täytyy kiittää neljä vuotta nuorem­paa itseäni siitä, että uskal­sin etsiä apua sekä hakea kouluun yhä uudes­taan ja uudes­taan. Se todel­la­kin palkittiin.

Jokaista, joka harkit­see avoimen ammat­ti­kor­kea­kou­lun opin­toja, kannus­tan sitä rohkeasti kokei­le­maan. Nykyään on niin monia mahdol­li­suuk­sia opis­kella ja luoda opin­toi­hin liit­tyen omaa polkua, että jokai­selle varmasti löytyy itsel­leen sopiva vaih­toehto. Nämä monet mahdol­li­suu­det voivat olla myös hyvin hämmen­tä­viä, vaikka niistä löytyy tietoa tosi paljon. Kannat­taa rohkeasti pyytää apua tarvit­taessa ja olla yhtey­dessä esimer­kiksi opinto-ohjaa­jaan tai uravalmentajaan.