Projektin nimilyhenne
EU-MAT
Projektin nimi englanniksi
EU-MAT: Effective Urban Material Mining in Cities ‑project
Tiivistelmä projektista
Rakennusalan kiertotalous Pohjoismaissa ja EU-MAT -hanke. Maailmantalouden kierrätettyjen (toissijaisten) materiaalien osuus laski 9,1 prosentista vuonna 2018 arvoon 7,2 prosenttia vuonna 2023 – eli 21 prosentin pudotus viidessä vuodessa. Rakennusten purkamisesta saatavien materiaalien laadun ja määrän tarkka ennustaminen on olennaista, jotta niiden uudelleenkäyttöä uudisrakentamisessa voidaan tehostaa ja rajat ylittävää materiaalimarkkinaa kehittää.
EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) velvoittaa merkittäviin energiansäästöihin rakennuksissa, mikä korostaa tarvetta rakennusten peruskorjauksille sekä purkujätteen paremmalle hyödyntämiselle. Toimitilarakennuksista on korjattava energiatehokkuudeltaan heikoimmat 16 % vuoteen 2030 mennessä ja 26 % vuoteen 2033 mennessä. Lainsäädäntö painottaa korjausrakentamisen tärkeyttä ja purkujätteen hyötykäytön tehostamista osana rakennusmateriaalien kiertotalouden edistämistä.
Suomi asetti tavoitteeksi hyödyntää 70 % rakennus- ja purkujätteestä vuoteen 2020 mennessä, mutta nykyinen hyödyntämisaste on alle 60 %. Jätteestä noin 85 % syntyy korjaus- ja purkutöistä ja 15 % uudisrakentamisesta. Kiertotalouden näkökulmasta puretut rakennukset toimivat materiaalipankkeina, mutta haasteita on edelleen: kierrätetyillä materiaaleilla ei usein ole EU-säädösten edellyttämää CE-merkintää (ym.fi). Suomen kiertotalousaste oli vuonna 2021 vain 4,4 % (maailmanlaajuisesti 8,6 %).
Norjan ilmastolaki tähtää 90–95 prosentin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen vuoteen 2050 mennessä. Rakennusjätteen, kuten vähähiilisen betonin, uudelleenkäyttö on tärkeä keino – se voi pienentää hiilidioksidipäästöjä jopa 120 kg CO2 jokaista betonikuutiometriä kohden. Norjan kiertotalousaste oli vuonna 2021 vain 2,4 %, mikä jää selvästi alle maailman keskiarvon (8,6 %). Ruotsin ensimmäisen Circularity Gap Report -raportin mukaan ruotsalaiset kuluttavat yli kaksinkertaisen määrän materiaaleja maailman keskiarvoon verrattuna. Ruotsin kiertotalousaste on 3,4 %, mikä heijastaa maan kulttuurisia, taloudellisia ja maantieteellisiä olosuhteita.
EU-MAT – Effective Urban Material Mining in Cities -hanke pyrkii parantamaan materiaalien kierrätystä rakentamisessa pohjoisen Suomen, Ruotsin ja Norjan alueilla, joissa pitkät etäisyydet ja logistiset haasteet vaikeuttavat materiaalien tehokasta uudelleenkäyttöä. EU-MAT -hankkeen partnereita ovat Karelia ammattikorkeakoulu, Aalto Yliopisto, Research Institute of Sweden RISE ja Norjan Arktinen Yliopisto Tromssasta. Yksi keskeinen este käytettyjen rakennusmateriaalien hyödyntämiselle on epävarmuus niiden saatavuudesta ja laadusta. Tämä vaikeuttaa potentiaalisen tarjonnan yhdistämistä uusiin rakennushankkeisiin.
Näiden haasteiden voittamiseksi hanke kehittää innovatiivisen, kaupunkien rakentamisen kierrätysmateriaalien tiedonkeruumenetelmän, jolla voidaan tarkasti arvioida purettavista rakennuksista saatavien uudelleenkäytettävien materiaalien määrä ja laatu.
Rajat ylittävän yhteistyön kautta hanke hyödyntää materiaalivirta-analyysiä, paikkatietoon perustuvaa mallinnusta ja koneoppimista kehittääkseen menetelmän, jota voidaan soveltaa pohjoisiin kaupunkeihin. Erityisesti harvaan asutuilla alueilla paikallisten rakennusmateriaalien uudelleenkäyttö voi vähentää kuljetusmatkoja ja päästöjä sekä luoda uusia työpaikkoja ja vahvistaa paikallistaloutta.
Toinen EU-MAT-hankkeen keskeinen haaste on rakennusten hybridirakenne – ne koostuvat useista eri materiaaleista ja tuotteista, ja innovatiivisia ratkaisuja näiden hyödyntämiseksi uusissa tuotteissa on vähän. Hanke osallistaa opiskelijoita, suunnittelijoita ja paikallisia yrityksiä kehittämään uusia rakennustuotteita, jotka laajentavat kierrätettyjen materiaalien käyttömahdollisuuksia tulevaisuudessa.
Rakennustuotteiden tehokas uudelleenkäyttö ja kierrätys vähentää neitseellisten raaka-aineiden louhinnan sekä rakennus- ja purkujätteen kaatopaikkakäsittelyn haittavaikutuksia – kuten saastumista, elinympäristöjen tuhoutumista ja hiilidioksidipäästöjä – ja siten edistää biodiversiteetin ja ekosysteemipalveluiden suojelua.
Tiivistelmä englanniksi
The global economy’s use of secondary materials dropped from 9.1% in 2018 to 7.2% in 2023, a 21% decline in five years. Accurate predictions of material quality and quantity from demolished buildings are essential to improve reuse in new structures and facilitate cross-border market development.
The EU’s Energy Performance of Buildings Directive (EPBD) mandates significant energy reductions in buildings, emphasizing the need for renovations and better use of demolition waste. Non-residential buildings must renovate the worst-performing 16% by 2030 and 26% by 2033. This legislation highlights the need for renovations and optimizing waste material use from demolitions, addressing the broader issue of efficient, circular building material usage.
Finland aimed to reuse 70% of building and demolition waste by 2020, but the current rate is under 60%. Most of this waste (85%) comes from repairs and demolitions, with 15% from new buildings. In a circular economy, demolished buildings serve as material banks, but challenges remain: reclaimed materials often lack the CE marking required by EU regulations (ym.fi). Finland’s circularity rate is 4.4% year 2021 (globally 8.6%).
Norway’s Climate Change Act targets a 90–95% reduction in greenhouse gas emissions by 2050. Reusing construction waste, such as low-carbon concrete, is key, potentially saving up to 120 kg of CO2 per m3. At 2.4%, Norway’s circularity rate, which was released in 2021, is below global average (8.6%). According to Sweden’s very first Circularity Gap Report, Swedes consume more than twice as many materials as the global average. At 3.4%, Sweden’s circularity metric reflects its current cultural, economic and geographic realities.
The ‘EU-MAT: Effective Urban Material Mining in Cities’ project addresses the low material circularity in construction across the northern regions of Finland, Sweden, and Norway, where logistical challenges and vast distances hinder efficient material reuse. One of the key barriers cited for not utilizing used building materials in a materials cascade, is concern and a lack of information about the availability and quality of these resources, making it difficult to match potential supply with new building projects. To overcome this specific obstacle, the project aims to develop an innovative urban material mining method that can accurately assess the quantity and quality of reusable materials from demolitions.
Through cross-border collaboration, the project will leverage material flow analysis, spatial modeling, and machine learning to create a mining method adaptable to northern cities. Especially in more sparsely populated areas, where transportation distances can be large, the re-utilization of recovered building products in new local construction projects can save considerably on transport and associated emissions. Moreover, localized reprocessing can create jobs helping strengthen the local economy.
Another major challenge addressed by EU-MAT is that buildings are hybrids, composed of many different materials and building products and there is lack of innovative solutions for new products using hybrid materials. EU-MAT will engage students and expert designs with local businesses to produce new building products to expand future re-usage scenarios for the reclaimed materials. Effectively reusing or recycling building products in this way will help reduce the impacts from the extraction of virgin materials as well as land-filling of construction and demolition waste, such as pollution, habit loss, and carbon emissions and thereby help protect biodiversity and ecosystem services.
Projektin kesto
1.9.2025 — 31.8.2028
Projektipäällikkö
Jouni Luoma
jouni.luoma(a)karelia.fi
Rahoitus
Interreg Aurora