Learn teksti

Työky­ky­koor­di­naat­to­riksi Kareliasta

Työky­ky­koor­di­naat­to­ri­kou­lutus alkoi kahdek­sassa ammat­ti­kor­kea­kou­lussa syksyllä 2021.  Yksi koulu­tuksen tarjoa­jista oli Karelian avoin ammat­ti­kor­kea­koulu, jonka järjes­tämään koulu­tukseen pääsin mukaan. Koulutus toteu­tettiin kokonaan verkko-opiskeluna ja digitaa­lisena.  Työky­ky­koor­di­naat­to­ri­kou­lutus kuuluu Työky­ky­oh­jelmaan, joka on osa Marinin halli­tus­oh­jelman työlli­syys­toimien kokonai­suutta saavuttaa 75% työlli­syy­saste vuosi­kym­menen puoli­väliin mennessä (Työ- ja elinkei­no­mi­nis­teriö 2021). Työlli­syyttä tukevien palve­lujen kehit­tä­minen edellyttää, että sosiaali- ja työlli­syy­salan ammat­ti­lai­silla on tarvit­tavaa työkykyyn liittyvää osaamista, työkaluja, toimivat ja yhtene­väiset käytännöt. Meidän jokaisen työkykyyn vaikuttaa myös vahvasti osaaminen, jonka perustana on tietojen ja taitojen jatkuva päivit­tä­minen ns. elini­käinen oppiminen.

Työky­ky­oh­jelma ja uudis­tuvat työllisyyspalvelut

Työky­ky­oh­jelman toimen­pi­de­ko­ko­nai­suuden painopis­teenä on kehittää työllis­ty­mistä tukevia palve­luita niin, että ne tukevat vammaisia, osatyö­kyisiä, mielen­terveys- ja päihde­pal­ve­lujen asiak­kaita sekä kuntout­tavan työtoi­minnan asiak­kaita työllis­tymään paremmin ja pysymään töissä. Kaikkein vaikeimmin työllis­tyvät tarvit­sevat yksilöl­li­sempää ja pitkä­kes­toi­sempaa tukea työllis­tyäkseen. Lähtö­kohtana on, että jokainen on työky­kyinen johonkin työhön, jos se suunni­tellaan hänen tarpei­densa mukaan ja annetaan riittävä tuki.   (Terveyden- ja hyvin­voin­nin­laitos 2021.)

Työky­ky­koor­di­naat­to­ri­kou­lutus

Työky­ky­koor­di­naat­to­ri­kou­lutus muodostuu kahdesta laajasta kokonai­suu­desta: 1) Työllis­ty­minen ja työkyvyn uudis­tuvat palvelut (5 op) ja 2) Laaja-alainen työote työllis­ty­miseen ja työkykyyn (5 op). 

Koulutus antaa näkökulmia ja työkaluja erityi­sesti osatyö­ky­kyisten työkykyyn ja työkyvyn tukemiseen sosiaali- ja työlli­syys­pal­ve­lujen ammat­ti­lai­sille mutta myös työor­ga­ni­saa­tioille työky­ky­joh­ta­miseen. Koulutus paikantaa sekä työlli­syys­toi­mijat että työkyvyn monipuo­lisen ja laajan palve­lu­jär­jes­telmän: oppilai­tokset, oppilas­huolto, työpaikat, työter­veys­huolto, järjestöt, kunnat, KELA, TYP, TE-toimisto, vakuu­tus­yhtiö, kuntou­tus­laitos, työeläke- ja tapatur­ma­va­kuut­tajat, perus­ter­vey­den­huolto, erikois­sai­raan­hoito ym. riippuen siitä, missä kohdassa yksilö kohtaa työkyvyn alentumista. 

Opinnot linkit­tyvät konkreet­ti­sesti sotekeskus-hankkeisiin ja uudis­tuviin TE-palve­luihin sekä olemassa oleviin käytän­töihin alueel­lamme. Oppimis­teh­tävien aikana verkos­toi­dutaan ja tutus­tutaan eri sektorien sosiaali- ja työlli­syys­toi­mi­joihin ja työlli­syys­hank­keisiin sekä näiden palve­lujen yhteen­so­vit­ta­miseen. Opiske­lijat ovat pääosin sosiaali- ja työlli­syy­salan ammat­ti­laisia, ja kaikki jakavat omia hyviä käytän­töjään koulu­tuk­sessa. Esimerkki yhteen­so­vi­te­tuista palve­luista on Siun soten monitoi­mi­jainen Työ- ja toimin­ta­kyvyn osaamis­keskus, jossa tehdään työttömien työ- ja toimin­ta­ky­ky­ar­vioita sekä asiak­kaiden ”polut­ta­mista” ammatil­liseen kuntou­tukseen. Toimintaan kuuluu aktii­vista asiak­kaiden etsimistä verkos­tojen kautta, tervey­den­huol­lossa toimi­mista yli perus­ter­vey­den­huollon ja erikois­sai­raan­hoidon rajojen sekä työttömien terveys­pal­veluja ja niiden kehit­tä­mistä ja koordi­noi­mista. Kaikkia tahoja tarvitaan tilanteen mukaan ja jokai­sella on vastuu, että asiakas saa parasta mahdol­lista palvelua. Toiminnan tarkoitus on parantaa palve­luiden yhden­ver­taista saata­vuutta, oikea-aikai­suutta ja jatku­vuutta sekä siirtää toiminnan paino­tusta ehkäi­sevään ja ennakoivaan työhön. 

Työky­ky­koor­di­naattori opastaa työllis­ty­miseen ja työssä jatka­miseen liitty­vissä asioissa

Työky­ky­koor­di­naattori on nimensä mukai­sesti eri tahojen koordi­noija, häneltä saa tietoa ja opastusta työllis­ty­miseen ja työssä jatka­miseen liitty­vissä asioissa. Työky­ky­koor­di­naattori voi työsken­nellä paikasta riippuen erilai­silla nimik­keillä esimer­kiksi TE-palve­luissa, tervey­den­huol­lossa, sosiaa­li­pal­ve­luissa, järjes­töissä, oppilai­tok­sissa tai työterveyshuollossa.

Työpai­koilla työky­ky­koor­di­naat­torin osaamista voisi hyödyntää henki­lös­tö­pal­ve­luissa ja ennal­taeh­käi­se­vässä työssä esimiehen tukena. Ennen kaikkea työky­ky­koor­di­naattori on aina kuntou­tujan rinnalla kulkijana, kun selvi­tellään työkykyä työter­vey­den­huollon kanssa, haetaan kuntou­tusta, osasai­raus­päi­vä­rahaa, mietitään korvaavaa työtä tai uusia työaikoja, suunni­tellaan uudelleen koulut­tau­tu­mista tai muuta järjes­telyä, jonka avulla työssä pysyminen onnistuu.

Opintojen kokonai­suudet ovat laajat, ja materi­aalit päivit­tyvät myös koko ajan, mikä on tärkeää koulu­tuksen kehit­tä­misen kannalta. Perin­nöksi saimme jo nyt melkoiseen digitaa­lisen ”tieto­pankin” minkä lisäksi me opiske­lijat teimme yksin ja pienryh­missä useita tehtäviä, joiden kautta materi­aalia syntyi lisää. Tämän artik­kelin lopussa on muutamia tieto­läh­teitä, joista aukeaa (voin luvata) aina uusia lähteitä. Koulutus tulee muodos­tamaan oman Työky­ky­koor­di­naat­to­reiden ammat­ti­laisten verkoston, joka on merkittävä sosiaali- ja työlli­syy­salan työky­vyntuen kehit­tä­misen ja osaamisen lisää­misen kannalta. Koulu­tuksen lähes­ty­mistapa on ratkai­su­kes­keinen ja asiakaslähtöinen. 

Työkykyä kannattaa ylläpitää koko työuran ajan

Työky­ky­koor­di­naat­to­rin­kou­lu­tuksen läpileik­kaava teema on työkyky ja sen tukeminen paikasta riippu­matta. Yksilön työkykyyn vaikuttaa vahvasti myös osaaminen, jonka perustana ovat perus­kou­lutus sekä ammatil­liset tiedot ja taidot. Tärkeää on myös tietojen ja taitojen jatkuva päivit­tä­minen ns. elini­käinen oppiminen. Työelämän muutok­sessa osaamisen merkitys korostuu, koska uusia työky­ky­vaa­ti­muksia (esim. digitaidot) ja osaamisen alueita syntyy jatku­vasti kaikilla toimia­loilla. Työkyvyn heikke­ne­minen voi koskettaa meitä kaikkia tavalla tai toisella jossakin työelä­män­vai­heessa. Hyvin­vointia työstä 2030-luvulla -julkai­sussa on esitetty skenaario, että pitkään saman työnan­tajan palve­luk­sessa olevat työnte­kijät ovat muuttu­vassa työelä­mässä heikoim­massa asemassa, jos he eivät ole valmis­tau­tuneet muutoksiin ja niiden pakot­tamaan herää­miseen oman osaamisen päivit­tä­mi­sessä. Lisäksi eri elämän­vai­heissa, esimer­kiksi ruuhka­vuosina saattavat työllis­ty­mis­kyvyn vahvis­ta­miseen tarvit­tavat mahdol­li­suudet ja voima­varat olla vähissä, vaikka tarve osaamisen kehit­tä­miseen ja varasuun­ni­telmien tekemiseen on aina olemassa. Kun työnte­kijän osaaminen vanhentuu, hän ei välttä­mättä ole enää keskeinen toimija organi­saa­tiossa: pahim­massa tapauk­sessa osaamisen kehit­tä­miseen liittyvät mahdol­li­suudet vähenevät ja työnte­kijän työllis­ty­miskyky heikkenee ikään kuin huomaa­matta. Ajan mittaan työnte­kijän työkyky ja hyvin­vointi heikke­nevät. (Työter­veys­laitos 2020, 24.) Tähän voi onneksi varautua ja antaa organi­saa­tioissa aikaa uuden oppimi­selle. Lisäksi itselle on hyvä asettaa tavoit­teita, muutoin itsensä kehit­tä­minen jää helposti suunni­tel­maksi.  Tämän hetkisen työky­kynsä jokainen voi itse testata Kykyvii­sa­rilla. Kykyviisari on maksuton kysely, joka kartoittaa vastaajan työ- ja toimin­ta­kykyä ja selvittää vastaajan keskeisiä vahvuuksia ja mahdol­lisia kehit­tä­misen kohteita.

Karelia järjestää seuraavan Työky­ky­koor­di­naat­to­ri­kou­lu­tuksen 21.3.–19.9.2022. Lisätietoja koulu­tuk­sesta täältä.


Kirjoittaja:

Seija Ollaranta, projektiasiantuntija

Sosiaali- ja työlli­syy­salan digitaa­liset palvelut ja etäohjaus pitkien välimat­kojen maakun­nassa -hanke ja Työelämän kyvyk­kyyksien johta­minen ja kehit­tä­minen- hanke, Karelia-ammattikorkeakoulu


Luettavaa ja lähteet:

Karelia Moodle. Työky­ky­koor­di­naat­to­ri­kou­lu­tuksen materi­aalit. 2021.

KEVA.  Ammatil­linen kuntoutus – Keva 30.12.2021

KEVA. Työky­ky­polkuja-oppimispeli. https://www.keva.fi/tyonantajalle/tyoelamapalvelut/tyokykypolkuja-oppimispeli/ 3.1.2022

Kykyviisari – Työ- ja toimin­ta­kyvyn tukena   30.12.2021

Mielen­ter­veyden työka­lu­pakki  https://hyvatyo.ttl.fi/mielityo/etusivu  Työter­veys­laitos 2021

Osatyö­ky­kyisyys työyh­tei­sössä. Digijul­kaisut. Työtur­val­li­suus­keskus 2018.   https://ttk.fi/oppaat_ja_ohjeet/digijulkaisut/osatyokykyisyys_tyoyhteisossa   30.12.2021

Sosiaali- ja terveys­mi­nis­teriö. 2021. Työkyvyn tuen palveluja nivotaan yhdeksi kokonai­suu­deksi – Sosiaali- ja terveys­mi­nis­teriö (stm.fi)    30.12.2021

Terveyden – ja hyvin­voin­nin­laitos. 2021 https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/tyokykyohjelma/tuetun-tyollistymisen-menetelmat   30.12.2021

Tulevai­suuden sosiaali- ja terveys­kes­kus­oh­jelma. Tulevai­suuden sosiaali- ja terveys­keskus – THL    30.12.2021

Työ- ja elinkei­no­mi­nis­teriö. 2021. Työky­ky­oh­jelma – Työ- ja elinkei­no­mi­nis­teriön verkko­palvelu (tem.fi)       30.12.2021

Työ- ja elinkei­no­mi­nis­teriö. 2022.  https://tem.fi/-/yksilolliset-palvelut-tukevat-tyonhakua-pohjoismaisessa-tyovoimapalvelumallissa  7.1.2022

Työ ja mielen­terveys https://ttk.fi/oppaat_ja_ohjeet/digijulkaisut/tyo_ja_mielenterveys 30.12.2021

Työter­veys­laitos. 2020. Hyvin­vointia työstä 2030-luvulla – Skenaa­rioita suoma­laisen työelämän kehityk­sestä  30.12.2021

Työkyvyn tuen palve­lu­polku (ammat­ti­lai­sille). https://polku.tietyoelamaan.fi/

Työter­veys­laitos. 2021. Työhy­vin­vointi ja työkyky. https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyokyky    30.12.2021

Valtio­neu­vosto. 2020. Sosiaali- ja terveys­mi­nis­teriön julkaisuja 2020:11. Työky­ky­oh­jelma 2020-2022. Ohjelma ja hakuopas (valtioneuvosto.fi)  30.12.2021

TOIMIA-suosi­tukset. Työkyvyn heikke­ne­misen varhainen tunnis­ta­minen. https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/tmi/article/tms00046?toc=802599   30.12.2021

Valtio­neu­vosto. 2022. https://soteuudistus.fi/tulevaisuuden-sosiaali-ja-terveyskeskus-ohjelma1   7.1.2022