Työkykykoordinaattorikoulutus alkoi kahdeksassa ammattikorkeakoulussa syksyllä 2021. Yksi koulutuksen tarjoajista oli Karelian avoin ammattikorkeakoulu, jonka järjestämään koulutukseen pääsin mukaan. Koulutus toteutettiin kokonaan verkko-opiskeluna ja digitaalisena. Työkykykoordinaattorikoulutus kuuluu Työkykyohjelmaan, joka on osa Marinin hallitusohjelman työllisyystoimien kokonaisuutta saavuttaa 75% työllisyysaste vuosikymmenen puoliväliin mennessä (Työ- ja elinkeinoministeriö 2021). Työllisyyttä tukevien palvelujen kehittäminen edellyttää, että sosiaali- ja työllisyysalan ammattilaisilla on tarvittavaa työkykyyn liittyvää osaamista, työkaluja, toimivat ja yhteneväiset käytännöt. Meidän jokaisen työkykyyn vaikuttaa myös vahvasti osaaminen, jonka perustana on tietojen ja taitojen jatkuva päivittäminen ns. elinikäinen oppiminen.
Työkykyohjelma ja uudistuvat työllisyyspalvelut
Työkykyohjelman toimenpidekokonaisuuden painopisteenä on kehittää työllistymistä tukevia palveluita niin, että ne tukevat vammaisia, osatyökyisiä, mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaita sekä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita työllistymään paremmin ja pysymään töissä. Kaikkein vaikeimmin työllistyvät tarvitsevat yksilöllisempää ja pitkäkestoisempaa tukea työllistyäkseen. Lähtökohtana on, että jokainen on työkykyinen johonkin työhön, jos se suunnitellaan hänen tarpeidensa mukaan ja annetaan riittävä tuki. (Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos 2021.)
Työkykykoordinaattorikoulutus
Työkykykoordinaattorikoulutus muodostuu kahdesta laajasta kokonaisuudesta: 1) Työllistyminen ja työkyvyn uudistuvat palvelut (5 op) ja 2) Laaja-alainen työote työllistymiseen ja työkykyyn (5 op).
Koulutus antaa näkökulmia ja työkaluja erityisesti osatyökykyisten työkykyyn ja työkyvyn tukemiseen sosiaali- ja työllisyyspalvelujen ammattilaisille mutta myös työorganisaatioille työkykyjohtamiseen. Koulutus paikantaa sekä työllisyystoimijat että työkyvyn monipuolisen ja laajan palvelujärjestelmän: oppilaitokset, oppilashuolto, työpaikat, työterveyshuolto, järjestöt, kunnat, KELA, TYP, TE-toimisto, vakuutusyhtiö, kuntoutuslaitos, työeläke- ja tapaturmavakuuttajat, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ym. riippuen siitä, missä kohdassa yksilö kohtaa työkyvyn alentumista.
Opinnot linkittyvät konkreettisesti sotekeskus-hankkeisiin ja uudistuviin TE-palveluihin sekä olemassa oleviin käytäntöihin alueellamme. Oppimistehtävien aikana verkostoidutaan ja tutustutaan eri sektorien sosiaali- ja työllisyystoimijoihin ja työllisyyshankkeisiin sekä näiden palvelujen yhteensovittamiseen. Opiskelijat ovat pääosin sosiaali- ja työllisyysalan ammattilaisia, ja kaikki jakavat omia hyviä käytäntöjään koulutuksessa. Esimerkki yhteensovitetuista palveluista on Siun soten monitoimijainen Työ- ja toimintakyvyn osaamiskeskus, jossa tehdään työttömien työ- ja toimintakykyarvioita sekä asiakkaiden ”poluttamista” ammatilliseen kuntoutukseen. Toimintaan kuuluu aktiivista asiakkaiden etsimistä verkostojen kautta, terveydenhuollossa toimimista yli perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajojen sekä työttömien terveyspalveluja ja niiden kehittämistä ja koordinoimista. Kaikkia tahoja tarvitaan tilanteen mukaan ja jokaisella on vastuu, että asiakas saa parasta mahdollista palvelua. Toiminnan tarkoitus on parantaa palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta sekä siirtää toiminnan painotusta ehkäisevään ja ennakoivaan työhön.
Työkykykoordinaattori opastaa työllistymiseen ja työssä jatkamiseen liittyvissä asioissa
Työkykykoordinaattori on nimensä mukaisesti eri tahojen koordinoija, häneltä saa tietoa ja opastusta työllistymiseen ja työssä jatkamiseen liittyvissä asioissa. Työkykykoordinaattori voi työskennellä paikasta riippuen erilaisilla nimikkeillä esimerkiksi TE-palveluissa, terveydenhuollossa, sosiaalipalveluissa, järjestöissä, oppilaitoksissa tai työterveyshuollossa.
Työpaikoilla työkykykoordinaattorin osaamista voisi hyödyntää henkilöstöpalveluissa ja ennaltaehkäisevässä työssä esimiehen tukena. Ennen kaikkea työkykykoordinaattori on aina kuntoutujan rinnalla kulkijana, kun selvitellään työkykyä työterveydenhuollon kanssa, haetaan kuntoutusta, osasairauspäivärahaa, mietitään korvaavaa työtä tai uusia työaikoja, suunnitellaan uudelleen kouluttautumista tai muuta järjestelyä, jonka avulla työssä pysyminen onnistuu.
Opintojen kokonaisuudet ovat laajat, ja materiaalit päivittyvät myös koko ajan, mikä on tärkeää koulutuksen kehittämisen kannalta. Perinnöksi saimme jo nyt melkoiseen digitaalisen ”tietopankin” minkä lisäksi me opiskelijat teimme yksin ja pienryhmissä useita tehtäviä, joiden kautta materiaalia syntyi lisää. Tämän artikkelin lopussa on muutamia tietolähteitä, joista aukeaa (voin luvata) aina uusia lähteitä. Koulutus tulee muodostamaan oman Työkykykoordinaattoreiden ammattilaisten verkoston, joka on merkittävä sosiaali- ja työllisyysalan työkyvyntuen kehittämisen ja osaamisen lisäämisen kannalta. Koulutuksen lähestymistapa on ratkaisukeskeinen ja asiakaslähtöinen.
Työkykyä kannattaa ylläpitää koko työuran ajan
Työkykykoordinaattorinkoulutuksen läpileikkaava teema on työkyky ja sen tukeminen paikasta riippumatta. Yksilön työkykyyn vaikuttaa vahvasti myös osaaminen, jonka perustana ovat peruskoulutus sekä ammatilliset tiedot ja taidot. Tärkeää on myös tietojen ja taitojen jatkuva päivittäminen ns. elinikäinen oppiminen. Työelämän muutoksessa osaamisen merkitys korostuu, koska uusia työkykyvaatimuksia (esim. digitaidot) ja osaamisen alueita syntyy jatkuvasti kaikilla toimialoilla. Työkyvyn heikkeneminen voi koskettaa meitä kaikkia tavalla tai toisella jossakin työelämänvaiheessa. Hyvinvointia työstä 2030-luvulla -julkaisussa on esitetty skenaario, että pitkään saman työnantajan palveluksessa olevat työntekijät ovat muuttuvassa työelämässä heikoimmassa asemassa, jos he eivät ole valmistautuneet muutoksiin ja niiden pakottamaan heräämiseen oman osaamisen päivittämisessä. Lisäksi eri elämänvaiheissa, esimerkiksi ruuhkavuosina saattavat työllistymiskyvyn vahvistamiseen tarvittavat mahdollisuudet ja voimavarat olla vähissä, vaikka tarve osaamisen kehittämiseen ja varasuunnitelmien tekemiseen on aina olemassa. Kun työntekijän osaaminen vanhentuu, hän ei välttämättä ole enää keskeinen toimija organisaatiossa: pahimmassa tapauksessa osaamisen kehittämiseen liittyvät mahdollisuudet vähenevät ja työntekijän työllistymiskyky heikkenee ikään kuin huomaamatta. Ajan mittaan työntekijän työkyky ja hyvinvointi heikkenevät. (Työterveyslaitos 2020, 24.) Tähän voi onneksi varautua ja antaa organisaatioissa aikaa uuden oppimiselle. Lisäksi itselle on hyvä asettaa tavoitteita, muutoin itsensä kehittäminen jää helposti suunnitelmaksi. Tämän hetkisen työkykynsä jokainen voi itse testata Kykyviisarilla. Kykyviisari on maksuton kysely, joka kartoittaa vastaajan työ- ja toimintakykyä ja selvittää vastaajan keskeisiä vahvuuksia ja mahdollisia kehittämisen kohteita.
Karelia järjestää seuraavan Työkykykoordinaattorikoulutuksen 21.3.–19.9.2022. Lisätietoja koulutuksesta täältä.
Kirjoittaja:
Seija Ollaranta, projektiasiantuntija
Sosiaali- ja työllisyysalan digitaaliset palvelut ja etäohjaus pitkien välimatkojen maakunnassa -hanke ja Työelämän kyvykkyyksien johtaminen ja kehittäminen- hanke, Karelia-ammattikorkeakoulu
Luettavaa ja lähteet:
Karelia Moodle. Työkykykoordinaattorikoulutuksen materiaalit. 2021.
KEVA. Ammatillinen kuntoutus – Keva 30.12.2021
KEVA. Työkykypolkuja-oppimispeli. https://www.keva.fi/tyonantajalle/tyoelamapalvelut/tyokykypolkuja-oppimispeli/ 3.1.2022
Kykyviisari – Työ- ja toimintakyvyn tukena 30.12.2021
Mielenterveyden työkalupakki https://hyvatyo.ttl.fi/mielityo/etusivu Työterveyslaitos 2021
Osatyökykyisyys työyhteisössä. Digijulkaisut. Työturvallisuuskeskus 2018. https://ttk.fi/oppaat_ja_ohjeet/digijulkaisut/osatyokykyisyys_tyoyhteisossa 30.12.2021
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2021. Työkyvyn tuen palveluja nivotaan yhdeksi kokonaisuudeksi – Sosiaali- ja terveysministeriö (stm.fi) 30.12.2021
Terveyden – ja hyvinvoinninlaitos. 2021 https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/tyokykyohjelma/tuetun-tyollistymisen-menetelmat 30.12.2021
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelma. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus – THL 30.12.2021
Työ- ja elinkeinoministeriö. 2021. Työkykyohjelma – Työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelu (tem.fi) 30.12.2021
Työ- ja elinkeinoministeriö. 2022. https://tem.fi/-/yksilolliset-palvelut-tukevat-tyonhakua-pohjoismaisessa-tyovoimapalvelumallissa 7.1.2022
Työ ja mielenterveys https://ttk.fi/oppaat_ja_ohjeet/digijulkaisut/tyo_ja_mielenterveys 30.12.2021
Työterveyslaitos. 2020. Hyvinvointia työstä 2030-luvulla – Skenaarioita suomalaisen työelämän kehityksestä 30.12.2021
Työkyvyn tuen palvelupolku (ammattilaisille). https://polku.tietyoelamaan.fi/
Työterveyslaitos. 2021. Työhyvinvointi ja työkyky. https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyokyky 30.12.2021
Valtioneuvosto. 2020. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:11. Työkykyohjelma 2020-2022. Ohjelma ja hakuopas (valtioneuvosto.fi) 30.12.2021
TOIMIA-suositukset. Työkyvyn heikkenemisen varhainen tunnistaminen. https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/tmi/article/tms00046?toc=802599 30.12.2021
Valtioneuvosto. 2022. https://soteuudistus.fi/tulevaisuuden-sosiaali-ja-terveyskeskus-ohjelma1 7.1.2022