Henkilökirjoittaa käsin matemaattisia merkintöjä paperille

Hyviä koke­muk­sia mate­ma­tii­kan laskupajoista

Kare­liassa aloi­tet­tiin luku­kau­den alussa vapaa­eh­tois­ten mate­ma­tii­kan lasku­pa­jo­jen pilo­tointi. Pilot­ti­ryh­mänä toimi­vat tänä syksynä aloit­ta­neet talo­tek­nii­kan opis­ke­li­jat. Lasku­pa­jat saivat hyvää palau­tetta, ja pilo­toin­tia jatke­taan myös loppusyk­synä. Rahoi­tus paja­toi­min­nalle on alus­ta­vasti sovittu myös ensi lukuvuodelle.

Mikä ihmeen laskupaja?

Mate­ma­tii­kan osaa­mi­sen taso on laske­nut kautta koulu­ken­tän. Lasku on jatku­nut jo parin­kym­me­nen vuoden ajan. Olen esitel­lyt tätä osaa­mis­ta­son laskua aiem­massa artik­ke­lis­sani Tuki­kurs­seista apua mate­ma­tii­kan haas­tei­siin.

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa toteu­tet­tiin tänä syksynä mate­ma­tii­kan lähtö­ta­son testaus. Testin tulok­sia on esitelty yhteis­työssä Kare­lian mate­ma­tii­kan opet­ta­jien kanssa kirjoi­te­tussa artik­ke­lissa Uusia tuki­toi­mia pilo­toi­daan mate­ma­tii­kan taito­jen opis­ke­lussa.

Lähtö­ta­so­tes­tin tulos­ten perus­teella päätet­tiin aloit­taa lasku­pa­ja­toi­min­nan pilo­tointi osana ensim­mäi­sen vuoden insi­nöö­rio­pis­ke­li­joi­den mate­ma­tii­kan ensim­mäistä kurssia. Pilot­ti­ryh­mäksi vali­koi­tui­vat Kare­lias­saa tänä syksynä aloit­ta­neet talo­tek­nii­kan opiskelijat.

Aloit­ta­ville talo­tek­nii­kan opis­ke­li­joille merkit­tiin Peppi-kalen­te­riin viikoit­tai­nen 60 minuu­tin tunti vapaa­eh­toi­sen lasku­pa­jan nimellä. Paja­toi­minta esitel­tiin ensim­mäi­sillä mate­ma­tii­kan tunneilla, ja paja­toi­min­nan koros­tet­tiin olevan täysin vapaa­eh­toista. Ensi­si­jai­sesti pajan kerrot­tiin olevan tarkoi­tettu opis­ke­li­joille, jotka kokivat että heidän mate­maat­ti­set taitonsa kaipaa­vat lisä­har­joi­tusta.  Pajaan osal­lis­tu­mi­sen kerrot­tiin kuiten­kin olevan sallit­tua myös kaikille halukkaille.

Lasku­pa­jo­jen käytän­nön toteutus

Toimin lasku­pa­ja­tun­neilla opet­ta­jana. Lasku­pa­ja­tun­neilla pidin alkuun lyhyen intron käsi­tel­tä­västä aiheesta, ja tämän jälkeen opis­ke­li­jat saivat laskea vapaa­va­lin­tai­sia tehtä­viä. Pajojen intro­jen aiheet oli valittu yhteis­työssä talo­tek­nii­kalle mate­ma­tiik­kaa opet­ta­van opet­ta­jan kanssa.

Ennen viikkoa 42 lasku­har­joi­tus­paja kokoon­tui seit­se­män kertaa. Pajojen introt käsit­te­li­vät insi­nöö­ri­ma­te­ma­tii­kan ensim­mäi­siä aiheita. Intro­jen aiheet olivat luvuilla laske­mi­nen, perus­las­ku­toi­mi­tuk­set, murto­lu­vut, potens­sit, neliö­juuri, kirjain­las­kenta, yhtälö, sanal­li­nen yhtälö ja suureyh­tälö. Pajoissa lasket­tiin pääosin käsin, mutta muuta­malla viimei­sellä tunnilla harjoi­tel­tiin myös hieman NSpire-laski­men käyttöä.

Jokai­seen aihee­seen oli intron lisäksi tarjolla varsi­nai­sia kurs­si­teh­tä­viä helpom­pia tehtä­viä. Alkuun opis­ke­li­jat tekivät paljon näitä helpo­tet­tuja tehtä­viä, mutta viimei­sillä paja­ker­roilla he pystyi­vät jo pääosin teke­mään varsi­nai­sia mate­ma­tii­kan tai fysii­kan kurs­si­teh­tä­viä. Siten viimei­sillä paja­ker­roilla helpo­te­tuille tehtä­ville ei ollut enää juuri­kaan tarvetta.

Pajassa eri kerroilla paikalla ollei­den opis­ke­li­joi­den määrä vaih­teli kolmen ja yhdek­sän välillä keskiar­von ollessa kuusi opis­ke­li­jaa. Tämä on 15% talo­tek­nii­kalla aloit­ta­neista 39 opis­ke­li­jasta. Määrä oli tyydyt­tävä, toki enem­män­kin opis­ke­li­joita olisi pajassa voinut käydä. Toisaalta maltil­li­nen osal­lis­tu­ja­määrä mahdol­listi jokai­sen opis­ke­li­jan yksi­löl­li­sen neuvo­mi­sen heidän pohti­mis­saan tehtä­vissä, mikä oli pajan tarkoituskin.

Opis­ke­li­joi­den intoon käydä lasku­pa­jassa vaikutti myös pajan ajal­li­nen sijoit­tu­mi­nen yleensä ilta­päi­vään oppi­tun­tien jälkeen. Erityi­sesti perjan­tai-ilta­päi­välle tai kello 16 jälkeen sijoi­te­tut paja-ajat eivät houku­tel­leet suurta yleisöryntäystä.

Hyvää palau­tetta pajoista

Ainakin opet­ta­jan silmiin vaikutti silti, että pajassa käyvät opis­ke­li­jat olivat hitsau­tu­neet keske­nään muka­vaksi tiimiksi. Opis­ke­li­jat kyse­li­vät tehtä­vissä rohkeasti apua, ja tekivät myös hienosti yhteis­työtä tois­tensa kanssa auttaen toinen toisiaan.

Paikalla ollei­den opis­ke­li­joi­den palaute lasku­pa­joista oli posi­tii­vista. Kyselin viimei­sillä kokoon­tu­mis­ker­roilla, toivo­taanko pajoille jatkoa. Moni toivoi jatkoa, ja yksi opis­ke­lija ilmoitti että lasku­pa­ja­toi­minta voisi jatkua vaikka neljän­teen opis­ke­lu­vuo­teen saakka. Tämän lisäksi yksit­täi­sen lasku­pa­jan kestoksi toivot­tiin pidem­pää kuin 60 minuuttia.

Opet­ta­jan silmiin 60-minuut­ti­nen tunti oli hyvä kesto pajalle. Missään vaiheessa lasku­pa­jaa ei päässyt minkään­lai­nen puutu­mi­nen iske­mään, ja osa opis­ke­li­joista jatkoi laske­mista myös ohjatun lasku­pa­jan jälkeen. Lasku­paja toimi mieles­täni hyvin myös ryhmäyt­tä­vänä tuntina. Huoma­sin koulun käytä­villä kulkies­sani, että pajassa käyneet opis­ke­li­jat laski­vat myös lasku­pa­jo­jen ulko­puo­lella toisi­naan mate­ma­tiik­kaa yhdessä.

Lasku­pa­ja­toi­min­nan jatkoa pohditaan

Lasku­pa­ja­toi­min­nan pilotti tapah­tui tänä syksynä Uptech-hank­keen rahoi­tuk­sella. Tämän­het­kis­ten suun­ni­tel­mien mukaan ensi syksynä lasku­pa­ja­toi­minta laaje­nee talo­tek­nii­kan lisäksi muille teknii­kan aloille Vauhtia opin­toi­hin -hank­keen rahoituksella.

Tämän syksyn lasku­paja oli merkitty kaik­kien talo­tek­nii­kan opis­ke­li­joi­den Peppi-kalen­te­riin vapaa­eh­toi­sen lasku­pa­jan nimellä. Yksi tapa kehit­tää paja­toi­min­taa voisi olla lasku­paja-aikojen vakiin­nut­ta­mi­nen esimer­kiksi tietyille ilta- tai aamu­päi­ville muuta­man kerran viikossa. Tällöin pajaa voisi hyvin mark­ki­noida kaikille teknii­kan aloit­ta­ville opis­ke­li­joille heti opin­to­jen alussa, eikä sitä tarvit­sisi erik­seen merkitä opis­ke­li­joi­den Peppi-kalentereihin.

Pilot­ti­muo­toi­nen lasku­pa­ja­toi­minta jatkuu talo­tek­nii­kan opis­ke­li­joi­den tänä syksynä aloit­ta­neelle ryhmälle Uptech-hank­keen rahoit­ta­mana tois­tai­seksi. Katsomme tarpeen lasku­pa­ja­toi­min­nan jatkolle loppusyk­syn ajan aina muutama viikko kerrallaan.


Kirjoit­taja:

Panu Ojala, projek­ti­asian­tun­tija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Artik­ke­li­kuva: Mons­tera

Uptech-hankkeen rahoittajan logot: Euroopan sosiaalirahasto