Hyviä kokemuksia matema­tiikan laskupajoista

Kareliassa aloitettiin lukukauden alussa vapaa­eh­toisten matema­tiikan lasku­pa­jojen pilotointi. Pilot­ti­ryhmänä toimivat tänä syksynä aloit­taneet talotek­niikan opiske­lijat. Lasku­pajat saivat hyvää palau­tetta, ja pilotointia jatketaan myös loppusyksynä. Rahoitus pajatoi­min­nalle on alusta­vasti sovittu myös ensi lukuvuodelle.

Mikä ihmeen laskupaja?

Matema­tiikan osaamisen taso on laskenut kautta koulu­kentän. Lasku on jatkunut jo parin­kym­menen vuoden ajan. Olen esitellyt tätä osaamis­tason laskua aiemmassa artik­ke­lissani Tukikurs­seista apua matema­tiikan haasteisiin.

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa toteu­tettiin tänä syksynä matema­tiikan lähtö­tason testaus. Testin tuloksia on esitelty yhteis­työssä Karelian matema­tiikan opettajien kanssa kirjoi­te­tussa artik­ke­lissa Uusia tukitoimia pilotoidaan matema­tiikan taitojen opiske­lussa.

Lähtö­ta­so­testin tulosten perus­teella päätettiin aloittaa lasku­pa­ja­toi­minnan pilotointi osana ensim­mäisen vuoden insinöö­rio­pis­ke­li­joiden matema­tiikan ensim­mäistä kurssia. Pilot­ti­ryh­mäksi valikoi­tuivat Kareliassaa tänä syksynä aloit­taneet talotek­niikan opiskelijat.

Aloit­ta­ville talotek­niikan opiske­li­joille merkittiin Peppi-kalen­teriin viikoit­tainen 60 minuutin tunti vapaa­eh­toisen lasku­pajan nimellä. Pajatoi­minta esiteltiin ensim­mäi­sillä matema­tiikan tunneilla, ja pajatoi­minnan koros­tettiin olevan täysin vapaa­eh­toista. Ensisi­jai­sesti pajan kerrottiin olevan tarkoi­tettu opiske­li­joille, jotka kokivat että heidän matemaat­tiset taitonsa kaipaavat lisähar­joi­tusta.  Pajaan osallis­tu­misen kerrottiin kuitenkin olevan sallittua myös kaikille halukkaille.

Lasku­pa­jojen käytännön toteutus

Toimin lasku­pa­ja­tun­neilla opettajana. Lasku­pa­ja­tun­neilla pidin alkuun lyhyen intron käsitel­tä­västä aiheesta, ja tämän jälkeen opiske­lijat saivat laskea vapaa­va­lin­taisia tehtäviä. Pajojen introjen aiheet oli valittu yhteis­työssä talotek­nii­kalle matema­tiikkaa opettavan opettajan kanssa.

Ennen viikkoa 42 lasku­har­joi­tuspaja kokoontui seitsemän kertaa. Pajojen introt käsit­te­livät insinöö­ri­ma­te­ma­tiikan ensim­mäisiä aiheita. Introjen aiheet olivat luvuilla laske­minen, perus­las­ku­toi­mi­tukset, murto­luvut, potenssit, neliö­juuri, kirjain­las­kenta, yhtälö, sanal­linen yhtälö ja suureyhtälö. Pajoissa laskettiin pääosin käsin, mutta muuta­malla viimei­sellä tunnilla harjoi­teltiin myös hieman NSpire-laskimen käyttöä.

Jokaiseen aiheeseen oli intron lisäksi tarjolla varsi­naisia kurssi­teh­täviä helpompia tehtäviä. Alkuun opiske­lijat tekivät paljon näitä helpo­tettuja tehtäviä, mutta viimei­sillä pajaker­roilla he pystyivät jo pääosin tekemään varsi­naisia matema­tiikan tai fysiikan kurssi­teh­täviä. Siten viimei­sillä pajaker­roilla helpo­te­tuille tehtä­ville ei ollut enää juurikaan tarvetta.

Pajassa eri kerroilla paikalla olleiden opiske­li­joiden määrä vaihteli kolmen ja yhdeksän välillä keskiarvon ollessa kuusi opiske­lijaa. Tämä on 15% talotek­nii­kalla aloit­ta­neista 39 opiske­li­jasta. Määrä oli tyydyttävä, toki enemmänkin opiske­li­joita olisi pajassa voinut käydä. Toisaalta maltil­linen osallis­tu­ja­määrä mahdol­listi jokaisen opiske­lijan yksilöl­lisen neuvo­misen heidän pohti­missaan tehtä­vissä, mikä oli pajan tarkoituskin.

Opiske­li­joiden intoon käydä lasku­pa­jassa vaikutti myös pajan ajallinen sijoit­tu­minen yleensä iltapäivään oppituntien jälkeen. Erityi­sesti perjantai-iltapäi­välle tai kello 16 jälkeen sijoi­tetut paja-ajat eivät houku­telleet suurta yleisöryntäystä.

Hyvää palau­tetta pajoista

Ainakin opettajan silmiin vaikutti silti, että pajassa käyvät opiske­lijat olivat hitsau­tuneet keskenään mukavaksi tiimiksi. Opiske­lijat kyselivät tehtä­vissä rohkeasti apua, ja tekivät myös hienosti yhteis­työtä toistensa kanssa auttaen toinen toisiaan.

Paikalla olleiden opiske­li­joiden palaute lasku­pa­joista oli positii­vista. Kyselin viimei­sillä kokoon­tu­mis­ker­roilla, toivo­taanko pajoille jatkoa. Moni toivoi jatkoa, ja yksi opiskelija ilmoitti että lasku­pa­ja­toi­minta voisi jatkua vaikka neljänteen opiske­lu­vuoteen saakka. Tämän lisäksi yksit­täisen lasku­pajan kestoksi toivottiin pidempää kuin 60 minuuttia.

Opettajan silmiin 60-minuut­tinen tunti oli hyvä kesto pajalle. Missään vaiheessa lasku­pajaa ei päässyt minkään­lainen puutu­minen iskemään, ja osa opiske­li­joista jatkoi laske­mista myös ohjatun lasku­pajan jälkeen. Laskupaja toimi mielestäni hyvin myös ryhmäyt­tävänä tuntina. Huomasin koulun käytä­villä kulkiessani, että pajassa käyneet opiske­lijat laskivat myös lasku­pa­jojen ulkopuo­lella toisinaan matema­tiikkaa yhdessä.

Lasku­pa­ja­toi­minnan jatkoa pohditaan

Lasku­pa­ja­toi­minnan pilotti tapahtui tänä syksynä Uptech-hankkeen rahoi­tuk­sella. Tämän­het­kisten suunni­telmien mukaan ensi syksynä lasku­pa­ja­toi­minta laajenee talotek­niikan lisäksi muille tekniikan aloille Vauhtia opintoihin -hankkeen rahoituksella.

Tämän syksyn laskupaja oli merkitty kaikkien talotek­niikan opiske­li­joiden Peppi-kalen­teriin vapaa­eh­toisen lasku­pajan nimellä. Yksi tapa kehittää pajatoi­mintaa voisi olla laskupaja-aikojen vakiin­nut­ta­minen esimer­kiksi tietyille ilta- tai aamupäi­ville muutaman kerran viikossa. Tällöin pajaa voisi hyvin markki­noida kaikille tekniikan aloit­ta­ville opiske­li­joille heti opintojen alussa, eikä sitä tarvitsisi erikseen merkitä opiske­li­joiden Peppi-kalentereihin.

Pilot­ti­muo­toinen lasku­pa­ja­toi­minta jatkuu talotek­niikan opiske­li­joiden tänä syksynä aloit­ta­neelle ryhmälle Uptech-hankkeen rahoit­tamana toistai­seksi. Katsomme tarpeen lasku­pa­ja­toi­minnan jatkolle loppusyksyn ajan aina muutama viikko kerrallaan.

---

Kirjoittaja:

Panu Ojala, projek­ti­asian­tuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Artik­ke­likuva: Monstera