Neljä lasta voimistelemassa

Fysio­te­ra­peu­tin rooli varhaiskasvatuksessa

Yksi­löi­den ongel­mat ovat tänä päivänä entistä laajem­pia, joiden ratkai­se­mi­seen tarvi­taan usean eri osa-alueen asian­tun­ti­jan osaa­mista. Tieto­mää­rän ja osaa­mis­vaa­ti­mus­ten kehit­tyessä sekä kasvaessa kukaan asian­tun­tija ei voi yksin hallita koko koko­nai­suutta. Tarvi­taan eri alojen osaa­jien tiimi, joiden toimin­nan keskiössä on yksilö. (Isoher­ra­nen 2012.) Suomessa fysio­te­ra­peu­tit toimi­vat tällä hetkellä varhais­kas­va­tusym­pä­ris­tössä usein vain konsul­taa­tio­roo­lissa tai yksi­lö­asiak­kaan tera­pioissa (Lukka­ri­nen & Pekkola 2021). Tässä artik­ke­lissa kuvaamme Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun toimin­ta­mal­lia, jossa opis­ke­li­jat pääse­vät suorit­ta­maan käytän­nön harjoit­te­lu­aan varhais­kas­va­tuk­sen toimin­taym­pä­ris­tössä joen­suu­lai­sissa päiväkodeissa.

Kohti moniam­ma­til­lista varhais­kas­va­tusta – fysio­te­ra­peutti osana tiimiä

Iso osa (77%) 1-6 –vuotiasta lapsista osal­lis­tuu varhais­kas­va­tuk­seen (Säkki­nen ja Kuop­pala 2021), jonka vuoksi ennal­taeh­käi­se­viä toimen­pi­teitä olisi hyödyl­listä kohden­taa varhais­kas­va­tusym­pä­ris­töi­hin. Varhais­kas­va­tus­laki (2018) edel­lyt­tää, että kunnan on varhais­kas­va­tusta järjes­tet­täessä toimit­tava yhteis­työssä eri toimi­joi­den kanssa, mukaan lukien tervey­den­huol­losta vastaa­vat henki­löt. Fysio­te­ra­peutti on lail­lis­tettu tervey­den­huol­lon ammat­ti­lai­nen, jonka ydin­osaa­mi­seen kuuluu eri ikäis­ten asiak­kai­den tervey­den, liik­ku­mi­sen ja toimin­ta­ky­vyn edis­tä­mi­nen, palaut­ta­mi­nen ja yllä­pi­tä­mi­nen (Suomen fysio­te­ra­peu­tit 2016).

Lasten ja nuorten ylipai­nosta on tullut merkit­tävä kansan­ter­vey­del­li­nen ongelma. Varhais­kas­va­tusi­käi­sistä pojista 26 % ja tytöistä 16 % saavut­ti­vat ylipai­non rajan vuonna 2021. Tutki­muk­sien mukaan noin 55 % liha­vista lapsista on myös nuorena lihavia, ja heistä noin 80% on lihavia myös aikui­sena. Lasten liha­vuu­den taus­talla on useita selit­tä­viä teki­jöitä, ja liha­vuu­den ehkäi­se­mi­seksi tarvi­taan eri toimi­joi­den välistä yhteis­työtä. (Vuoren­maa, Mäki & Kaup­pila 2022.) Fysio­te­ra­peu­tin ydin­osaa­mi­seen kuuluu tervey­den edis­tä­mi­nen jokai­sessa ikäryh­mässä (Suomen fysio­te­ra­peu­tit 2016). Yksi ylipai­non riski­te­kijä on vähäi­nen liik­ku­mi­nen. Varhais­vuo­sien fyysi­sen aktii­vi­suu­den suosi­tuk­sen mukaan lasten pitäisi liikkua vähin­tään kolme tuntia päivässä (UKK-insti­tuutti 2021). Kuiten­kin vain 48,4 % 4-vuotiasta liikkuu suosi­tuk­sen mukai­sesti kotio­loissa (Vuoren­maa 2019).

Varhais­kas­va­tus­laki (2018) määrit­tää useita tavoit­teita, johon fysio­te­ra­peu­tilla olisi asian­tun­ti­jana osaa­mista. Varhais­kas­va­tuk­sen tavoit­teena on mm. edistää jokai­sen lapsen iän ja kehi­tyk­sen mukaista koko­nais­val­taista kasvua, kehi­tystä, terveyttä ja hyvin­voin­tia. Lisäksi tavoit­teena on toteut­taa lapsen leik­kiin, liik­ku­mi­seen, taitei­siin ja kult­tuu­ri­pe­rin­töön perus­tu­vaa moni­puo­lista peda­go­gista toimin­taa ja mahdol­lis­taa myön­tei­set oppi­mis­ko­ke­muk­set. Tavoit­teena on myös toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhem­man tai muun huol­ta­jan kanssa lapsen tasa­pai­noi­sen kehi­tyk­sen ja koko­nais­val­tai­sen hyvin­voin­nin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhem­paa tai muuta huol­ta­jaa kasva­tus­työssä. (Varhais­kas­va­tus­laki 2018.) Erilai­set ryhmille ja yksi­löille suun­na­tut terveyttä edis­tä­vät ohjaus­me­ne­tel­mät ovat yksi fysio­te­ra­pian ydin­osaa­mi­sen aloista. Fysio­te­ra­peut­ti­seen ohjaa­mi­seen kuuluu myös asiak­kaan lähi­pii­rin ohjaus. (Suomen fysio­te­ra­peu­tit 2016.) Fysio­te­ra­peu­tin osaa­mi­seen kuuluu koko­nais­val­tai­sen kehit­ty­mi­sen arvioi­mi­nen sekä tuke­mi­nen erilais­ten mene­tel­mien avulla, jolloin toiminta voidaan toteut­taa lapsen iän ja kehi­tyk­sen mukaisesti.

Kare­liassa aloi­tet­tiin lasten ja nuorten tervey­den ja hyvin­voin­nin edis­tä­mi­sen harjoit­telu osana opetus­suun­ni­tel­maa syksyllä 2021. Opis­ke­li­jat suorit­ta­vat harjoit­te­lua 12 viikon ajan, kaksi päivää viikossa (Musto­nen & Issa­kai­nen 2021). Keväällä 2022 toimin­taan otet­tiin mukaan kaksi varhais­kas­va­tuk­sen yksik­köä. Näin mahdol­lis­tet­tiin opis­ke­li­joille moniam­ma­til­li­nen harjoit­telu varhais­kas­va­tuk­sen työym­pä­ris­tössä. Varhais­kas­va­tuk­sen järjes­täjä ja tuot­taja voivat kehit­tää toimin­taansa yhteis­työssä korkea­kou­lu­jen kanssa (Varhais­kas­va­tus­laki 2018). Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun ja Joen­suun vara­hais­kas­va­tuk­sen on tarkoi­tus kehit­tää jatkos­sa­kin moniam­ma­til­lista harjoittelua.

Fysio­te­ra­peut­tio­pis­ke­li­jan rooli ja työteh­tä­vät varhais­kas­va­tuk­sessa opis­ke­li­jan silmin

Harjoit­te­lumme toteu­tui syksyllä 2022, jolloin mukana harjoit­te­lussa oli yhteensä kolme Joen­suun alueen päivä­ko­tia. Yhtenä tavoit­tee­namme harjoit­te­lun aikana oli havain­noida 4-6- vuotiai­den moto­rista kehit­ty­mistä ja tuoda varhais­kas­va­tuk­sen henki­lö­kun­nalle tietoa siitä, miten eri ikäryh­mien moto­rista kehit­ty­mistä voisi tukea. Harjoit­te­lussa osal­lis­tuimme akti­vi­teet­tien ja liikun­ta­tuo­kioi­den suun­nit­te­luun sekä ohjaa­mi­seen. Pääsimme harjoit­te­lun aikana seuraa­maan ja havain­noi­maan paljon muun muassa leikkiä ja varhais­kas­va­tuk­sen arkea, jossa hyvin huomasi lasten erilai­set tarpeet ja kasvun vaiheet. Ohja­simme erityistä tukea tarvit­se­ville lapsille erilai­sia tuokioita varhais­kas­va­tuk­sen henki­lö­kun­nan toivei­den mukaan.  Etsimme myös henki­lö­kun­nalle lisä­tie­toa moto­ri­sen kehi­tyk­sen tuke­mi­sesta. Harjoit­te­lun aikana pidimme yhden temp­pu­rata-tapah­tu­man ulkona, jossa lapset pääsi­vät haas­ta­maan omia moto­ri­sia taitojaan.

Lukka­ri­nen & Pekkola (2021) ovat selvit­tä­neet opin­näy­te­työs­sään fysio­te­ra­peu­tin roolia varhais­kas­va­tuk­sessa. He haas­tat­te­li­vat kahta lasten parissa toimi­vaa fysio­te­ra­peut­tia, Kanga­salta ja Tampe­reen kaupun­gilta, ja sekä yhtä varhais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jaa. Haas­ta­tel­ta­vat fysio­te­ra­peu­tit kumpi­kin kier­te­li­vät päivä­ko­teja ja toteut­ti­vat yksi­lö­te­ra­piaa lapsille. Toinen haas­ta­tel­ta­vista fysio­te­ra­peu­teista kertoi, että fysio­te­ra­peu­tin rooli varhais­kas­va­tuk­sessa on päivä­ko­deissa kier­tä­mi­nen ja tukena sekä apuna olemi­nen varhais­kas­va­tuk­sen henki­lö­kun­nalle. Varhais­kas­va­tuk­sen opet­taja kertoi haas­tat­te­lus­saan, että hänen mieles­tään fysio­te­ra­peu­tin rooli ei ole kovin näkyvä varhais­kas­va­tuk­sen arjessa. Opet­ta­jan mukaan myös fysio­te­ra­peu­tin rooli varhais­kas­va­tuk­sessa on vielä melko epäselvä ja siksi myös näky­mä­tön. Kyselyn mukaan monet kokivat puhe- ja toimin­ta­te­ra­peut­tien roolin fysio­te­ra­peut­teja näky­väm­pänä osana varhais­kas­va­tuk­sen arkea. (Lukka­ri­nen & Pekkola 2021.) Huoma­simme itsekin puhe- ja toimin­ta­te­ra­peu­tin roolin olevan näky­vämpi varhais­kas­va­tuk­sen arjessa. Fysio­te­ra­peut­teja päivä­ko­dissa kävi vain erityi­sen tuen lapsilla teke­mässä yksilöterapiaa.

Kyselyn mukaan monet kokivat, että fysio­te­ra­peutti olisi hyvä olla näky­vämpi osa varhais­kas­va­tuk­sen arkea esimer­kiksi anta­malla ohjausta, vink­kejä ja neuvon­taa lapsen kehi­tyk­sen tuke­mi­sessa. Kyse­lyssä selvisi, että fysio­te­ra­peut­tia kaivat­tai­siin osaksi varhais­kas­va­tuk­sen arkea ja niin, että voisi olla mata­lalla kynnyk­sellä yhtey­dessä. Fysio­te­ra­peutti voisi olla mukana myös suun­nit­te­le­massa toimin­taa ja akti­vi­teet­teja. Kumman­kin haas­ta­tel­ta­van fysio­te­ra­peu­tin mielestä olisi tärkeää päästä seuraa­maan lapsen vapaata leikkiä, jotta huomaisi sitä kautta lapsen mahdol­li­set toimin­ta­ky­vyn poik­kea­mat tai puut­teet helpom­min. Myös työer­go­no­mian ohjauk­seen fysio­te­ra­peutti koet­tiin hyödyl­li­seksi. (Lukka­ri­nen & Pekkola 2021.)

Lukka­ri­sen & Pekko­lan (2021) opin­näy­te­työssä kummat­kaan haas­ta­tel­lut fysio­te­ra­peu­tit eivät nähneet järke­vänä sitä, että fysio­te­ra­peutti toimisi koko­päi­väi­senä osana päivä­ko­din henki­lö­kun­taa. Heidän mieles­tänsä olisi tarpeen palkata kaupun­geille kaksi fysio­te­ra­peut­tia varhais­kas­va­tuk­sen tueksi, yksi päivys­tä­mään ja toinen kier­tä­mään. Fysio­te­ra­peu­tin roolissa pysy­mi­nen oli meil­le­kin harjoit­te­lussa ajoit­tain haas­ta­vaa työn­te­ki­jöi­den uupu­mi­sen vuoksi, kun apukä­sille päivit­täi­sissä toimin­noissa oli tarvetta.

Harjoit­te­lumme aikana fysio­te­ra­peu­tin rooli varhais­kas­va­tuk­sessa herät­ti­kin keskus­te­lua ja huoma­simme, että moni varhais­kas­va­tuk­sen henki­lö­kun­nasta oli kiin­nos­tu­nut osaa­mi­ses­tamme ja siitä, miten sitä voitaisi parhaalla mahdol­li­sella tavalla harjoit­te­lun aikana hyödyn­tää. Toteu­timme esimer­kiksi harjoit­te­lun aikana päivä­ko­din henki­lö­kun­nalle asian­tun­ti­ja­luen­non ’’Lapsen alaraa­jo­jen normaali kehitys ja kasvu’’. Valit­simme aiheen, sillä useaan ottee­seen kuulimme päivä­ko­din henki­lö­kun­nalta huolen, kuinka jolla­kin lapsella oli pihti­pol­vet ja kuinka lapset istui­vat paljon W-istun­nassa. Päivi­timme henki­lö­kun­nan tietoa alaraa­jo­jen normaa­lista kasvusta ja vari­aa­tioista eri ikäkausien aikana. Keskus­te­limme myös paljas­jal­ka­ken­kien käytöstä ja vaiku­tuk­sista. Päivä­ko­din henki­lö­kunta oli huoman­nut jo monella lapsella paljas­jal­ka­ken­kiä ja mielen­kiinto niiden talvi­käyt­töön nousi heiltä.

Pehko­nen & Pelto­maa (2020) toteut­ti­vat opin­näy­te­työs­sään tunne­tai­to­ra­dan 5–6-vuotiaille lapsille moto­ri­sin keinoin. Palaut­teen mukaan tuokiot olivat olleet lapsille todella hyödyl­li­siä ja osa lapsista olivat jopa oppi­neet sanoit­ta­maan parem­min tuntei­taan. (Pehko­nen & Pelto­maa 2020.) Myös Issa­kova & Ronkai­nen (2020) toteut­ti­vat opin­näy­te­työs­sään rentou­tus­ra­dan 4–5-vuotiaille lapsille psyko­fyy­sistä fysio­te­ra­piaa mukail­len. He halusi­vat selvit­tää, millai­set rentou­tu­mis­har­joi­tuk­set toimi­vat kohde­ryh­mälle. Rentou­tus­har­joi­tuk­set perus­tui­vat liik­kee­seen, koske­tuk­seen, kuun­te­le­mi­seen- ja katso­mi­seen. Harjoi­tuk­set tuot­ti­vat suurim­maksi osaksi hyviä tulok­sia kohde­ryh­mällä. (Issa­kova & Ronkai­nen 2020.) Fysio­te­ra­peutti voisi siis olla myös osana lasten rentou­tu­mis­het­kiä ja ohjata varhais­kas­va­tuk­sen henki­lö­kun­taa erilai­siin toimi­viin rentou­tus­har­joi­tuk­siin. Mekin havait­simme harjoit­te­lussa, että fysio­te­ra­peu­tin rooli varhais­kas­va­tuk­sessa voi olla hyvin moninainen.

Harjoit­te­lun käytän­tei­teä voi vielä kehittää

Ensim­mäi­senä fysio­te­ra­peut­ti­pa­rina kysei­sessä päivä­ko­dissa käytimme aikaa harjoit­te­lu­ym­pä­ris­töön ja henki­lö­kun­taan tutus­tu­mi­seen ja fysio­te­ra­peut­tio­pis­ke­li­jan toimen­ku­van raken­ta­mi­seen. Kier­simme harjoit­te­lun aikana jokai­sessa päivä­ko­din ryhmässä, joka teki harjoit­te­lusta hieman pirs­ta­lei­sen. Jatkossa suosit­te­li­simme harjoit­te­lun aikana tutus­tut­ta­vaksi maksi­mis­saan kolmeen ryhmään. Näin ehtisi parem­min tutus­tua lapsiin ja tunnis­taisi parem­min oman roolin ja tarpeen näissä ryhmissä. Kehit­tä­mis­koh­teina harjoit­te­lusta nousi esille myös tarkka harjoit­te­lu­ta­voit­tei­den aset­telu jo ennen harjoit­te­lua tai harjoit­te­lun alussa.


Kirjoit­ta­jat:

Hilppa Musto­nen, opet­taja, Karelia-ammattikorkeakoulu

Maiju Issa­kai­nen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Olga Asikai­nen, fysio­te­ra­peut­tio­pis­ke­lija, Karelia-ammattikorkeakoulu


Lähteet:

Isoher­ra­nen, K. 2012. Uhka vai mahdol­li­suus –moniam­ma­til­lista yhteis­työtä kehit­tä­mässä. Väitös­kirja. Helsin­gin yliopisto, valtio­tie­teel­li­nen tiede­kunta, sosi­aa­li­tie­tei­den laitos http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-7664-0

Issa­kova, D. & Ronkai­nen, A. 2020. Psyko­fyy­si­nen fysio­te­ra­pia varhaiskasvatuksessa–rentoutusharjoitusopas 4–5-vuotiaille. Opin­näy­te­työ. Opin­näy­te­työ. LAB ammat­ti­kor­kea­koulu.  https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020101221266

Lukka­ri­nen, S. & Pekko­nen, L. 2021. Fysio­te­ra­peu­tin rooli lapsen moto­ri­sen kehi­tyk­sen tuki­jana päivä­ko­dissa: kyse­ly­tut­ki­mus varhais­kas­va­tuk­sen työn­te­ki­jöille. Opin­näy­te­työ. Tampe­reen ammat­ti­kor­kea­koulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112020805

Musto­nen, H. & Issa­kai­nen, M. 2021. Uusi harjoit­te­lu­malli fysio­te­ra­pia­kou­lu­tuk­seen. https://www.karelia.fi/2021/12/uusi-harjoittelumalli-fysioterapiakoulutukseen/  Pulssi-portaali. Karelia-ammattikorkeakoulu.

Pehko­nen, E. & Pelto­maa, N. 2020. Lasten tunne­tai­to­jen tuke­mi­nen moto­ri­sin keinoin. Opin­näy­te­työ. Oulun ammat­ti­kor­kea­koulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052714387

Suomen fysio­te­ra­peu­tit 2016. Fysio­te­ra­peu­tin ydinosaaminen. 

Säkki­nen, S. & Kuop­pala, T. 2021. Varhais­kas­va­tus 2020. Tilas­to­ra­portti 32/2021. Tervey­den ja hyvin­voin­nin laitos. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021092747152

UKK-insti­tuutti. 2021. Alle koului­käis­ten liik­ku­mi­sen suosi­tuk­set. https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/alle-kouluikaisten-liikkumisen-suositukset/

Varhais­kas­va­tus­laki. 2018. Varhais­kas­va­tus­laki 13.7.2018/540. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180540

Vuoren­maa, M. 2019. Pienten lasten ja heidän perhei­densä hyvin­vointi 2018. Tilas­to­ra­portti 10/2019. Tervey­den ja hyvin­voin­nin laitos. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019050214035

Vuoren­maa, M., Mäki, P. & Kaup­pala, T. 2022. Lasten ja nuorten ylipaino ja liha­vuus 2021. Tilas­to­ra­portti 36/2022. Tervey­den ja hyvin­voin­nin laitos. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022092259888

Artik­ke­li­kuva: Yan Krukov