Opetuk­sen saavu­tet­ta­vuu­desta hyöty­vät kaikki

Opetuk­sen ja oppi­mi­sen saavu­tet­ta­vuutta kehi­te­tään aktii­vi­sesti kaikissa Suomen korkea­kou­luissa, niin myös Kare­liassa. Saavu­tet­ta­vuu­den kehit­tä­mi­nen opin­noissa hyödyt­tää kaikkia opis­ke­li­joita, ei vain heitä, joilla on opetuk­seen, oppi­mi­seen tukeen tai elämän­ti­lan­tee­seen liit­ty­viä erityistarpeita.

Mitä opetuk­sen ja oppi­mi­sen saavu­tet­ta­vuu­della sitten tarkoi­te­taan? Yksin­ker­tai­sim­mil­laan se tarkoit­taa sitä, että korkea­kou­lun opetus ja ohjaus, sähköi­set järjes­tel­mät, fyysi­set tilat ja ilma­piiri tukevat monen­lais­ten ja erilai­sissa elämän­ti­lan­teissa olevien opis­ke­li­joi­den osal­li­suutta ja oppi­mista. Saavu­tet­ta­vuutta paran­ne­taan usein hyvin yksin­ker­tai­silla keinoilla ja monilta osin meidän opetuk­semme on jo tällä hetkellä saavutettavaa.

Saavu­tet­ta­vuu­den edis­tä­mi­sestä on säädetty muun muassa Yhden­ver­tai­suus­laissa (1325/2014). Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun saavu­tet­ta­vuus­suun­ni­tel­massa on kuvattu saavu­tet­ta­vuu­den nyky­ti­laa sekä toimen­pi­teitä saavu­tet­ta­vuu­den edis­tä­mi­seksi vuosina 2022-2024.

Kuvio jossa Saavutettavuus-pallon ymprillä kahdeksan tekstiälaatikkoa joissa lukee: Arvot, asenteet ja kulttuuri; johtaminen; fyysinen ympäristö; digitaalinen saavutettavuus; opetus ja oppiminen; tuki ja ohjaus; viestintä; opiskelijavalinnat
Kuva 1. Saavu­tet­ta­vuus­kri­tee­ris­tön osa-alueet Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun saavutettavuussuunnitelmassa.

Saavu­tet­ta­vuus opetuk­sessa on fyysistä, sosi­aa­lista psyyk­kistä ja pedagogista

Saavu­tet­ta­vuutta opetuk­sessa voidaan tarkas­tella myös fyysi­senä, sosi­aa­li­sena, psyyk­ki­senä ja peda­go­gi­sena saavu­tet­ta­vuu­tena (Kuva 2). Näkö­kul­mat eivät ole eril­li­siä, vaan nivou­tu­vat toisiinsa. Mikäli esimer­kiksi opetus- ja ryhmä­työ­ti­lat tai vaik­kapa kampus­ra­vin­tola eivät ole saavu­tet­ta­via, voi opis­ke­lija jäädä ulko­puo­lelle yhtei­sestä työs­ken­te­lystä tai sosi­aa­li­sista tilan­teista. Tällöin korkea­kou­lu­ym­pä­ris­tön fyysi­nen saavu­tet­ta­vuus vaikut­taa niin sosi­aa­li­seen kuin psyyk­ki­seen­kin saavutettavuuteen. 

Fyysis­ten ympä­ris­tö­jen lisäksi ainakin yhtä tärkeä merki­tys on korkea­kou­lun opis­ke­luil­ma­pii­rillä. Turval­li­nen ja myön­tei­nen ilma­piiri sekä toimiva vuoro­vai­ku­tus opet­ta­jan ja toisten opis­ke­li­joi­den kanssa ovat tärkeitä edel­ly­tyk­siä opetuk­sen ja oppi­mi­sen saavu­tet­ta­vuu­delle. Kun kampuk­selle ja erilai­siin opetus­ti­lan­tei­siin on helppo ja mukava tulla, ovat oppi­mi­sen edel­ly­tyk­set hyvät. Tähän asiaan me kaikki Kare­liassa työs­ken­te­le­vät ja opis­ke­le­vat voimme osal­tamme vaikuttaa.

Kuvio jossa isoina otsikkoina fyysinen, sosiaalinen, psyykkinen ja pedagoginen saavutettavuus.
Kuva 2. Näkö­kul­mia opetuk­sen ja oppi­mi­sen saavutettavuuteen

Laadu­kasta ohjausta ja opetusta kaiken­lai­sille opiskelijoille

Opet­ta­jalla on keskei­nen rooli korkea­kou­lun saavu­tet­ta­vuu­den edis­tä­mi­sessä. Opet­ta­jana voit suun­ni­tella opetus- ja ohjaus­me­ne­tel­mät alusta asti siten, että ne tukevat erilai­sia oppi­joita erilai­sissa elämän­ti­lan­teissa. Tällöin yksi­löl­li­siä järjes­te­lyjä ja mukau­tuk­sia tarvi­taan mahdol­li­sim­man vähän. Opetuk­sen suun­nit­te­lussa ja toteu­tuk­sessa viita­taan usein käsit­tee­seen Univer­sal Design for Lear­ning (UDL), joka hanka­lasta kään­nök­ses­tään, opetuk­sen univer­saali muotoilu, viittaa siihen, että koulu­tusta suun­ni­tel­laan ja toteu­te­taan siten, että se sovel­tuu mahdol­li­sim­man hyvin kaiken­lai­sille opis­ke­li­joille. Tavoit­teena on tarjota laadu­kasta ohjausta ja opetusta kaikille. Opetuk­sen suun­nit­te­lussa ja toteu­tuk­sessa kiin­ni­te­tään myös huomiota erilai­siin keinoi­hin lisätä opis­ke­li­jan moti­vaa­tiota oppi­mi­seen. Ammat­ti­kor­kea­kou­lussa yksi tällai­nen tapa on työelä­mäyh­teis­työ. Myös oppi­mi­sesta saadulla palaut­teella on usein myön­tei­nen vaiku­tus motivaatioon.

Saavu­tet­ta­vuus viittaa myös siihen, että jokai­sella opis­ke­li­jalla on mahdol­li­suus edetä opin­nois­saan. Loogi­sesti etene­vät opin­to­jak­sot, ennalta sovitut vies­tin­tä­ta­vat ja -kanavat sekä selkeät oppi­mi­sym­pä­ris­töt ovat saavu­tet­ta­vuu­den näkö­kul­masta tärkeitä. Opin­to­jak­soille on hyvä suun­ni­tella erilai­sia suori­tus­ta­poja. Voisiko kirjal­li­sen tentin sijaan osaa­mista näyttää vaik­kapa suul­li­sessa tentissä? Voisiko opis­ke­lija suorit­taa tarvit­taessa tentin useam­massa osassa? Vaih­toeh­tois­ten suori­tus­ta­po­jen pohti­mi­nen jo opin­to­jak­son suun­nit­te­lu­vai­heessa voi vähen­tää myös opet­ta­jan kuor­mi­tusta. Usein eril­lis­ten toteu­tus­ta­po­jen räätä­löinti yksit­täi­sille opis­ke­li­joille on aikaa vievää puuhaa ja siksi ennak­ko­suun­nit­te­lulla voi myös helpot­taa omaa työtä.

Ohjausta ja tukea oppi­mi­sen haasteisiin

Ohjauk­sella on keskei­nen merki­tys opin­to­jen etene­mi­selle. Opis­ke­li­jalle on tärkeää kuvata toimin­ta­malli, peli­sään­nöt ja käytet­tä­vissä oleva tuki, joiden mukaan toimi­taan, jos opin­to­jakso ei etene. Opis­ke­lija voi saada ohjausta ja tukea opin­toi­hinsa myös opin­to­ku­raat­to­rin järjes­tä­missä opin­to­pii­reissä sekä kirjoit­ta­mi­sen ja opin­näy­te­työn klini­koilla. Tietoa erilai­sista tuki­muo­doista opis­ke­lija löytää Kare­lian opis­ke­li­jaintra-Pakista.

Osalla opis­ke­li­joista on myös tarvetta erityi­selle tuelle esimer­kiksi erilais­ten oppi­mi­sen haas­tei­den takia. Tällöin opis­ke­li­jan saamassa erityi­sen tuen päätök­sessä on kuvattu, millai­sia tuki­toi­men­pi­teitä hänelle tarjo­taan. Usein opis­ke­li­jalla itsel­lään on jo aiem­pien opin­to­jen pohjalta hyvä käsitys siitä, millai­nen järjes­tely tukee hänen oppi­mis­taan ja tätä tietoa kannat­taa opin­to­jen suun­nit­te­lussa ja osaa­mi­sen arvioin­nissa hyödyn­tää. Esimerk­kejä tällai­sista järjes­te­lyistä ovat lisä­aika tenteissä, rauhal­li­nen koetila ja opit­ta­van ainek­sen pilk­ko­mi­nen pienem­piin osiin. Erityi­sen tuen toimin­ta­malli on kuvattu opis­ke­li­jaintra-Pakissa.

Selkeät oppi­mi­sym­pä­ris­töt edesaut­ta­vat oppimista

Opis­ke­li­joi­den keskei­nen työs­ken­te­ly­alusta on Moodle ja sen selkeällä raken­teella on suuri merki­tys oppi­mi­sen suju­vuu­teen. Hyvin raken­ne­tulta Moodle-opin­to­jak­solta opis­ke­lija löytää helposti tiedon osaa­mis­ta­voit­teista, oppi­ma­te­ri­aa­leista ja osaa­mi­sen arvioin­nista. Opis­ke­li­ja­pa­laut­teessa nousee usein esille, että opis­ke­li­jat toivoi­si­vat Mood­lelta mahdol­li­sim­man yhte­näistä raken­netta. Tällöin opis­ke­li­jan ei tarvitse jokai­sella opin­to­jak­solla opetella erik­seen Moodle-ympä­ris­tön logiik­kaa, vaan ener­gian voi keskit­tää oppi­mi­sen kannalta keskei­siin asioi­hin. Uuden Moodlen käyt­töön­o­ton yhtey­dessä pyrimme kiin­nit­tä­mään erityistä huomiota oppi­mi­sym­pä­ris­tön ja opin­to­jak­so­to­teu­tus­ten saavu­tet­ta­vuu­teen. Työs­ken­te­lyn tueksi olemme myös luoneet valmiita malli­poh­jia opet­ta­jien käyttöön.

Kare­lian opis­ke­li­jat arvos­ta­vat saavu­tet­ta­vuu­den edistämistä

Saavu­tet­ta­vuus ei ole meille uusi asia ja monet asiat ovatkin Kare­liassa hyvällä mallilla. Luku­vuo­si­pa­laute OPALAn pohjalta Kare­lian toisen vuoden opis­ke­li­jat nosta­vat esille monia asioita, jotka tukevat opin­to­jen saavu­tet­ta­vuutta. Erityi­sen posi­tii­vista palau­tetta opis­ke­li­jat antavat mm. opis­kelu- ja oppi­mi­sym­pä­ris­töistä, verkko-opin­noista, Moodle-toteu­tuk­sista, yhteis­työstä muiden opis­ke­li­joi­den ja Kare­lian henki­lös­tön kanssa, tavoit­teel­lista oppi­mista tuke­vasta ilma­pii­ristä, arvioin­ti­kri­tee­rien ja mene­tel­mien selkey­destä, opetus­me­ne­tel­mien ja työs­ken­te­ly­ta­po­jen moni­puo­li­suu­desta ja siitä, että opinnot ovat olleet moti­voi­via ja innostavia.

Saavu­tet­ta­vuutta paran­ne­taan usein hyvin yksin­ker­tai­silla keinoilla. Opin­to­ku­raat­tori Leena Hiltu­nen on poimi­nut keskus­te­luissa Kare­lian opis­ke­li­joi­den koke­muk­sia siitä, millai­silla keinoilla Kare­lian opet­ta­jat ovat pysty­neet paran­ta­maa opetuk­sen saavu­tet­ta­vuutta. Palaut­teissa esille nouse­vat asiat liit­ty­vät muun muassa opin­to­jak­so­jen ajoi­tuk­sen suun­nit­te­luun, osaa­mi­sen arvioin­tiin, opet­ta­jan antama palaut­tee­seen, yksi­löl­li­siin järjes­te­lyi­hin, moti­voin­tiin ja opiskelijakeskeisyyteen.

  • Opet­taja jutteli ryhmämme kanssa opin­to­jak­son alussa ja kysyi, millai­nen koko­nais­kuor­mi­tus meillä oli opin­noissa meneil­lään. Opet­taja otti huomioon muut opin­to­jak­sot ja tulevat tentit opin­to­jak­son aika­tau­lun suunnittelussa.
  • Katsot­tiin opet­ta­jan kanssa tulevia aika­tau­luja. Saimme vaikut­taa palau­tusai­ka­tau­lui­hin ja tehtäviin.
  • Saimme vaikut­taa opin­to­jak­son arvioi­ta­viin suori­tuk­siin. Saimme valita joko pienem­piä palau­tet­ta­via tehtä­viä tai loppukokeen.
  • Opin­näy­te­työ­pro­sessi lähti hyvin käyn­tiin, kun yhdellä opin­to­jak­solla käytet­tiin aikaa opin­näy­te­työ­ai­heen ideoi­tiin. Opet­taja antoi meille keskus­te­lussa useita vaih­toeh­toja ja tästä ideat lähti­vät synty­mään ja työs­ken­tely lähti nopeasti etenemään.
  • Vaikka meillä on ollut pakol­li­nen läsnä­olo luen­nolla, niin luento on silti tallen­nettu. Se on autta­nut minua, kun voin kuun­nella tallen­teen uudel­leen, stopata muis­tiin­pa­noja varten tai tarkas­taa nauhoit­teelta uusia käsitteitä.
  • Mieleen on jäänyt kurssi, jonka tiedet­tiin olevan vaikea ja täynnä yksi­tyis­koh­taista tietoa ja uutta opetel­ta­vaa. Niin se Moodle oli selkeästi raken­nettu ja itseo­pis­kelu sujui hyvin haas­ta­vasta aiheesta huolimatta.
  • Opet­ta­jan kirjal­li­nen palaute, ihan muutama lause ensim­mäis­ten essei­den jälkeen vaikutti suuresti moti­vaa­tioon ja kannusti yrit­tä­mään enemmän.
  • Yksi­löl­li­siä järjes­te­lyjä erilai­siin suori­tus­ta­poi­hin on saanut todella hyvin, kun on jutel­lut tai vies­ti­tel­lyt opet­ta­jan kanssa suoraan. Kynnys pitkän tauon jälkeen on ollut korkea, mutta kun vain on ottanut yhteyttä, niin on saanut nopeasti ohjeet jatkosta.
  • Työelä­mässä ollessa on ollut mahdol­lista tehdä opin­to­jak­son rästi­teh­tä­viä omaan työhön liittyen.
  • Parhaita opin­to­jak­soja on ollut nämä, kun opet­taja on aset­ta­nut raamit opin­to­jak­solle ja ollut aktii­vi­sesti tukena tai käytet­tä­vissä ryhmän työs­ken­te­lyssä. Kuiten­kin kurs­silla etene­mi­nen on ollut opiskelijakeskeistä.

Opetuk­sen saavu­tet­ta­vuu­den näkö­kul­masta olemme Kare­liassa jo monilta osin hyvällä polulla. Toki aina löytyy myös paran­net­ta­vaa. Opetuk­sessa on tärkeää tunnis­taa ne kohdat, joissa kaiva­taan kehit­tä­mistä. Vaih­toeh­toi­sia toteu­tuk­sia suun­ni­tel­taessa on tärkeää pohtia, mitkä ovat kohtuul­li­set järjes­te­lyt, joilla pystymme saavu­tet­ta­vuutta paran­ta­maan. Kehit­tä­mis­työssä joudumme huomioi­maan myös käytet­tä­vissä olevat resurs­sit. Pienet­kin aske­leet oikeaan suun­taan kehit­tä­vät saavu­tet­ta­vuutta ja autta­vat meitä viilaa­maan opetus­tamme entis­tä­kin saavutettavammaksi.


Lähteet:

Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu. Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun saavutettavuussuunnitelma

Kanervo, R., Kuos­ma­nen, L., Kupa­ri­nen, K. 2022. Osal­lis­ta­vat ohjaus- ja opetus­me­ne­tel­mät korkea­kou­lussa. Käsi­kirja. Laurea-ammattikorkeakoulu.

Yhden­ver­tai­suus­laki (1325/2014)


Kirjoit­ta­jat:

Marjo Nenonen, koulu­tuk­sen kehit­tä­mis­pääl­likkö, Karelia-ammattikorkeakoulu

Leena Hiltu­nen, opin­to­ku­raat­tori, Karelia-ammattikorkeakoulu