Kansain­vä­liset opetus­tek­no­lo­gia­messut Lontoossa – tekoälyä, e-sportia ja lisättyä todellisuutta 

Lontoossa vuosittain järjes­tet­tävät opetus­tek­no­lo­giaan keskit­tyvät BETT-messut ovat maailman suurimmpia tekno­logian ja koulu­tuksen tapah­tumia, joilla esitellään uusia tekno­lo­gia­rat­kaisuja ja pedago­gisia lähes­ty­mis­tapoja opetuk­sessa. Tarjonta on erittäin monipuo­linen ja messut tarjoavat runsaasti mahdol­li­suuksia verkos­toitua, oppia uutta ja tutustua uusiin innovaa­tioihin. Messuilla on erilaisia esittelyjä, työpajoja, luentoja ja keskus­teluja, joissa käsitellään eri aiheita ja teemoja koulu­tuksen ja tekno­logian aloilta. 

Messut kokoavat yhteen sekä koulu­tuksen asian­tun­tijat aina varhais­kas­va­tuk­sesta korkea­kou­lusek­to­rille että erilaiset opetus­tek­no­lo­giset innovaatiot, tekno­logiat ja sovel­lus­ke­hit­täjät. Messut siis keskit­tyvät opetus­tek­no­lo­giaan ja sen monipuo­liseen hyödyn­tä­miseen koulutussektorilla. 

Valta­vasti tarjontaa ja näytteilleasettajia

Messuilla on paljon erilaisia näytteil­lea­set­tajia, jotka esitte­levät uusimpia tekno­lo­gia­lait­teita, ohjel­mistoja ja muita ratkaisuja opetuksen paran­ta­mi­seksi. Esillä voi olla esimer­kiksi virtu­aa­li­to­del­li­suutta, tekoälyä, robotiikkaa, ohjel­mointia, pelil­lis­tä­mistä ja monia muita tekno­logian sovel­lusa­lueita. BETT-messut tarjoa­vatkin erinomaisen näkymän korkea­kou­lujen opetus­tek­no­lo­giaan, tutki­mukseen ja kehit­tä­miseen niille, jotka ovat kiinnos­tu­neita opetuksen ja tekno­logian kehit­tä­mi­sestä. Verkos­toi­tu­miseen ja yhteis­työ­kump­pa­neiden löytä­miseen eri aloilta messut ovat myös hyvä paikka. Messu­hal­leista löytyy useampi alue, joissa päivän aikana ennalta kutsut luennoit­sijat pitävät noin puolen tunnin luentoja järjes­täjien valit­se­mista aiheista. Keynote-luennot järjes­tetään suuressa BETT-salissa, johon on kutsuttu kansain­vä­li­sesti kiinnos­tavia luennoitsijoita. 

Messut koostuvat laajasta näytte­ly­alu­eesta (mm. yli 600 yritystä, osallis­tujia yli 125 eri maasta ja n. 40 000 kävijää), puheen­vuo­roista eri teemoista ja digitaa­listen sovel­lusten esitte­lyistä. Tarjontaa oli valta­vasti ja mahdol­lista seuraavaa käynti­kertaa varten tulee ohjelma rakentaa etukäteen, jotta messu­päi­vistä saa vielä enemmän irti. Osallis­tuimme suoma­laisen IlonaIT:n tapah­tumiin messu­hal­lissa (VR Sand) ja British Museu­missa ja pääsimme testaamaan heidän uutta opetus­tek­no­lo­gia­ver­kos­to­jansa tukevaa emill-apin käyttöä. Harmit­ta­vasti emme päässeet ATEA EDU tilai­suuksiin mukaan, ne menivät heti täyteen. Messujen tasosta kertoo se, että tilai­suuksia järjes­tettiin myös hienolla jahdilla kansain­vä­lisen puhuja­kaartin voimin.

Suuri messualue on jaettu eri teemoihin ja alueisiin, joita tukee laaja opetus­tek­no­lo­gia­näyttely & työpajat. Teemoi­tetut esitte­ly­alueet jakaan­tuivat seuraaviin osa-alueisiin: The Arena Leaders @ Bett, Teaching and Learning, Future Theatre, Esport @ Bett, Bett Academy Live, Tech in Action ja Global Showcase.

Kuva diaesityksestä. Diassa englanninkielisiä sanoja kuvaamassa nuorten tulevaisuuden ammatteja
Messuilla riitti mielen­kiin­toisia esityksiä.

Tekoälyn mahdol­li­suudet opetuksessa

Osallis­tuimme erityi­sesti kansain­vä­lisiin alustuksiin tekoälyyn liittyen. Mieleen­pai­nuvin luento oli ehdot­to­masti Dan Fizpat­rickin esitys koskien tekoälyä ja sen satoja eri muotoja, joita opetuk­sessa käytetään jo nyt ympäri maailmaa. Esillä ei ollut niinkään se, että tulisiko tekoälyn käyttöä osana opetusta jotenkin hallita, vaan enemmän se, kuinka tekoälyn käyttö laajentaa pedago­gisen oppimisen mahdol­li­suuksia ja kuinka tärkeää on vuoro­vai­ku­tuksen ja kriit­tisen ajattelun tuominen osaksi pedagogiaa. Dan Fizpatrick ylläpitää Faceboo­kissa laajan suosion saanutta tekoälyyn opetuk­sessa keskit­tyvää ryhmää The AI Classroom. 

Olemme pitkään miettineet Kareliaan ”soft skill’s lab” ympäristöä ja AI Classroom vain vahvisti tätä teemaa. Tekoälyn hyödyn­tä­minen vaatii uusia tapoja kehittää opiske­li­joiden vuoro­vai­ku­tus­osaa­mista, keskus­te­lu­taitoa, kriit­tistä ajattelua, ihmisten kohtaa­mista suhteessa valtavaan tieto­määrään ja eri sovel­luksiin, jotka tekoäly meille tulevai­suu­dessa mahdol­listaa. Myös tähän löytyi vr-sovel­luksia, joiden kokeiluun oli pitkät jonot erityi­sesti nuorten messuo­sal­lis­tujien keskuudessa. 

Osallis­tuimme myös British Museu­missa järjes­tettyyn opetus­tek­no­logian tulevaisuus -tilai­suuteen. Tässä tilai­suu­dessa nostettiin vahvasti esiin yrittä­jyyden vahvis­ta­minen ja yritys­kas­va­tuksen merkitys Suomen kilpai­lu­kyvyn edistä­mi­sessä. Kontio­lah­te­lais­läh­töinen yritys ThingLink palkittiin koko BETT-tapah­tuman parhaana globaalina innova­tii­visena yrityksenä ja digitaa­lisena ratkaisuna. Toimi­tus­johtaja Ulla-Maaria Koivula oli mukana tilai­suu­dessa ja saimmekin hyvää itsetunnon nosta­tusta, koska tiedämme kuinka paljon Kareliassa on jo käynnis­tetty projekteja sovel­luksen hyödyn­tä­miseen liittyen. 

Kolme päivää BETT-messuilla oli infor­maa­tio­ty­ki­tystä ja -tulvaa. Ensiker­ta­lai­selle tuli paljon tietoa, jota piti sulatella pidemmän aikaa. Vaikka tavoit­teena oli kierrellä messuilla tehok­kaasti, täydet päivät olivat lähes mahdot­tomuus toteuttaa. Mikäli näille messuille lähdemme seuraavan kerran, osaamme paremmin ottaa jo ennakkoon asioista selvää ja miettiä, mihin teemoihin haluamme keskittyä. Suosit­te­lemme Karelian henki­löstön laajempaa osallis­tu­mista tähän tapah­tumaan niin opetuksen, opetus­tek­no­logian, it-tukipal­ve­luiden kuin tutki­muksen näkökul­masta. Seuraavat BETT-messut järjes­tetään 24–26.1.2024 Lontoossa.

kaksi henkilöä katsoo kameraan, taustalle messuhallin sisäänkäynti
Artik­kelin kirjoit­tajat Bett-messuilla

Hyödyl­lisiä tekoä­ly­so­vel­luksia opetukseen

Lopuksi nostamme esiin Hannu Moilasen (Jyväs­kylän yliopisto) koosta­masta rapor­tista mielen­kiin­toisia tekoä­ly­so­vel­luksia, joista voi olla hyötyä opetta­jille. Myös Tampereen korkea­kou­lu­yh­tei­sössä toimiva Matleena Laakso julkaisi laajan blogi­kir­joi­tuksen messujen annista. 

  • Curipod – suunnit­telee oppitunnit ja diat muuta­massa sekun­nissa annetusta aiheesta https://curipod.com/ai 
  • Quillbot – tekstin tyylin muutta­minen ja uudel­leen­kir­joit­ta­minen https://quillbot.com 
  • ChatPDF – Tekoä­lylle voi syötää minkä­ta­hansa PDF-tiedoston ja esittää tiedostoon liittyviä kysymyksiä https://www.chatpdf.com/ 
  • Crayon – yksin­ker­taista kuvien muodos­ta­mista tekstin perus­teella https://www.craiyon.com 
  • Chat GPT4-uusin versio voi käsitellä kuvia ja tekstiä syötteenä, tiivistää näytöllä näkyvää tekstiä ja vastata koneen kysymyksiin, jotka sisäl­tävät kaavioita. 
  • Midjourney – monimut­kai­sempien kuvien luomista https://www.midjourney.com 
  • Tome – algoritmi tekee esitys­pohjat ja power­point-kalvot https://beta.tome.app 
  • Notion AI – Tiivistää, ideoi, kirjoittaa sähkö­posteja ja blogi­pos­tauksia jne. integroi useita käyttö­tar­koi­tuksia https://www.notion.so 
  • Google Bard- Käyttää LaMDAn:n keskustelu-älymallia, joka on koulu­tettu 1,56 miljardin sanan aineis­tolla ja kykenee sulavaan dialogiin. 
  • Resume Worded – antaa palau­tetta ansio­lut­te­losta ja LinkedIn-profii­lista https://resumeworded.com 
  • D-ID-Digital Humans Video Generator-Luo videoita omaan Power­Pointiin, joissa oma valokuvasi puhuu tekstin avulla https://www.d-id.com 
  • Slides AI – Luo esitys­kalvoja integroituna Google Slidesiin https://www.slidesai.io 

Kirjoit­tajat:

Minna Rokkila, opetus­tek­no­logia-asian­tuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Marika Turkia, tutkimus- ja kehit­tä­mis­ra­hoi­tuksen päällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu

Logot: Ely-keskus, ESR/EAKR, Vipuvoimaa EU:lta
Tämä artikkeli on osa Tulevai­suuden työ ESR hankkeen toimen­pi­teitä. Hankkeen tavoit­teena on kehittää ja pilotoida yhdessä työelämän kanssa digitaa­liseen jousta­vuuteen perustuva monia­lainen pedago­ginen yhteis­suun­nit­te­lu­malli, muotoilla työelämän kanssa opetukseen integroi­tuvia kokeiluja, vahvistaa Karelian proak­tii­vista toimintaa työelä­mä­vuo­ro­vai­ku­tuk­sessa sekä kehittää opettajien pedago­gista osaamista. Tulevai­suuden työ ESR -hankkeen päära­hoit­tajana toimii Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan unionin ESR-ohjelmasta.