Opinnäytetyöohjaus – palautekysely opiskelijoille
Tämä on toinen osa Karelian hoitotyön koulutuksen (sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutus) opinnäytetyönohjaukseen liittyvää artikkelisarjaa. Artikkelisarjan ensimmäisessä osassa kuvattiin opinnäytetyöprosessia ja käytänteitä. Seuraavissa osissa käsitellään tarkemmin hoitotyön koulutuksessa toteutetun opinnäyteohjauksen palautekyselyn tuloksia sekä opinnäytetyöprosessin kehittämistä.
Karelian hoitotyön koulutuksessa toteutettiin keväällä 2023 palautekysely opinnäytetyöohjauksen ja opinnäytetyöprosessin kehittämiseksi. Opiskelijat kokivat opinnäytetyöohjauksessa positiivisena säännöllisesti tapahtuvan ohjauksen, yksilöllisyyden huomioinnin ja ohjaajien antamat neuvot. Kyselystä nousi esille myös opinnäytetyön aloittamisen haasteet.
Palautekyselyn toteutus
Hoitotyön koulutuksessa perustettiin alkuvuodesta 2023 opinnäytetyön kehittämisryhmä, jossa on mukana hoitotyön koulutuksen opinnäytetyökoordinaattori, opinto-ohjaajat, TKI-opettajat sekä opparitallin opettajat. Kehittämisryhmä päätti toteuttaa kaikille vuoden 2022 aikana opinnäytetyönsä aloittaneille opiskelijoille palautekyselyn opinnäytetyöohjauksesta. Palautekyselyn tarkoituksena oli selvittää, miksi opinnäytetöiden aloittaminen viivästyy ja mitkä tekijät hidastavat opinnäytetyön valmistumista. Palautekyselyn pohjalta oli tarkoitus kehittää opinnäytetyön ohjausta.
Palautekysely oli auki 24.2.-26.3.2023 välisen ajan. Palautekysely toteutettiin Webropol-kyselynä ja linkki kyselyyn lähetettiin kaikille opiskelijoille, jotka opetussuunnitelman mukaisesti aloittivat opinnäytetyön tekemisen vuonna 2022. Kyselyyn saatiin 54 vastausta, mikä on noin 44% opinnäytetyönsä vuonna 2022 aloittaneista opiskelijoista. Vastaajista 43% oli saanut opinnäytetyönsä valmiiksi tai lähes valmiiksi. 2% opinnäytetyö oli vielä aloittamatta. 70% oli osallistunut aktiivisesti ohjauksiin (yli 5 kertaa) ja 4% opinnäytetyöntekijöistä ei ollut osallistunut ohjauksiin ollenkaan.
Säännöllinen ohjaus, yksilöllisyys ja hyvät neuvot saivat kiitosta
Opinnäytetyön ohjauksessa toimivana koettiin säännöllisesti tapahtuva ohjaus, yksilöllisyyden huomiointi ja ohjaajien antamat neuvot. Ohjausten ilmapiiri on koettu kannustavana ja positiivisena, jolloin ohjaukseen oli mielekästä osallistua.
“Tasaisin väliajoin toteutettavat ohjaukset eikä missään vaiheessa ollut tunne, että olisi yksin. “
Ohjauksen tapahtuessa pienryhmissä, vertaistuki ja kuuntelemalla oppiminen koettiin hyvinä asioina. Etäosallistumisen mahdollisuutta pidettiin hyvänä, ja kirjallisen palautteen/ohjauksen saaminen koettiin hyvänä, kun ei itse ohjaukseen päässyt paikalle.
“Vaikkei pääse ohjaukseen, saa sähköisen ohjauksen siitä huolimatta.”
Suomen kielen lehtorin pitämät kirjoittamisen työpajat sekä kirjaston tiedonhaun työpajat edistivät opiskelijoiden opinnäytetöiden etenemistä.
“Kirjoittamisen sekä tiedonhaun työpajat olivat aivan mahtavia!”
“Pitää antaa krediittiä Karelia Amkin suuntaan, koska varmaankin tässä vuosien aikaan on tunnistettu opparin teon haastavuus osalla opiskelijoista, niin tukea ja kirjallista ohjeistusta kyllä löytyy Moodlesta erittäin kattavasti.”
Opinnäytetyön aloittamiseen ja etenemiseen liittyvät haasteet
Kyselyn mukaan opinnäytetyön etenemisen yhtenä haasteena nähtiin opinnäytetyön aloituksen viivästyminen. Viivästymisen erääksi syyksi nousi opinnäytetyön aiheen puuttuminen, johon haettiin apua ohjaajilta, ja myös valmiilta opinnäytetyön aihelistalta. Aiheen puuttuminen ja aiheen yhdessä miettiminen ohjauksen aikana ryhmäohjaustilanteessa, nähtiin kuitenkin haasteellisena ja vaikeana. Aiheen puuttumisen lisäksi työn alkuun saattamisen haasteeksi nousi toimeksiantajan puutuminen tai siihen liittyvät tekijät, kuten haasteet yhteydenpidossa toimeksiantajan ja opiskelijan välillä (esim. pitkät vastausajat).
Osalle vastaajista opinnäytetyön etenemisen haasteiksi on muodostunut työn, harjoittelun ja muiden opintojen yhteensovittamisen vaikeus, mikä on voinut viivästyttää opinnäytetyön aloitusta. Myös opiskelun ohella tapahtuva työssäkäynti on vaikuttanut niin, että aika, oma jaksaminen, voimavarat ja motivaatio eivät ole riittäneet opinnäytetyön eteenpäin viemiseen.
“Paljon muita opintoja opinnäytetyön aloitussyksynä, jolloin aikaa ei ole yksinkertaisesti jäänyt enää opinnäytetyön aloitukseen”
Etenemisen hidasteena nähtiin myös opinnäyteprosessiin liittyviä tekijöitä kuten ohjausten ajoitus ja loma-ajat, jolloin ei ollut mahdollista saada ohjausta etenemisen kannalta tärkeisiin kysymyksiin. Pitkä, kahden viikon mittainen väliaika ohjausten välillä, koetiin hankalana. Opiskelijat toivat esille myös etenemistä hidastavia haasteita liittyen ohjaukseen ja erityisesti ohjaavien opettajien toimintaan. Opettajien ohjaus oli ajoittain ristiriitaista ja ohjeistukset erilaisia. Positiivinen palaute nähtiinkin äärimmäisen tärkeänä, sillä osa oli kokenut ohjaajan puolelta myös ns. kuittailua sekä tekijään kohdistuvaa palautetta, työhön liittyvän palautteen sijaan. Epäasiallinen kohtelu oli saanut välttelemään ohjauksia ja hidastanut prosessia.
Osalla opiskelijoista opinnäytetyön prosessi alkoi ja eteni ilman suurempia haasteita tai ongelmia. Opinnäytetyön ohjauksia sekä erilaisia tukimahdollisuuksia, kuten tiedonhaun ja kirjoittamisen työpajoja hyödynnettiin laajalti. Ohjaavat opettajat nähtiin myös hyvin kannustavina ja prosessia tukevina.
Kirjoittajat:
Terhi Hagman, lehtori, sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutus, Karelia-ammattikorkeakoulu
Suvi Liimatta, lehtori, sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutus, Karelia-ammattikorkeakoulu
Artikkelikuva: Freepik