Venäjän kielellä tuettu sairaan­hoi­ta­ja­tut­kinto alkaa Kare­liassa syksyllä 2024

Tässä artik­ke­lissa kuva­taan Sairaan­hoi­ta­jaksi Pohjois-Karja­laan -hank­keen käyn­nis­ty­mistä sekä opis­ke­li­ja­va­lin­to­jen ja koulu­tuk­sen toteut­ta­mi­sen suunnittelua.

Sairaan­hoi­ta­jaksi Pohjois-Karja­laan –hank­keessa kehi­te­tään uusi kieli­tuettu sairaanhoitajakoulutusmalli

Sairaan­hoi­ta­jaksi Pohjois-Karja­laan on ESR+ -rahoit­tei­nen –hanke, joka kestää vuoden 2027 loppuun saakka. Hank­keen tarkoi­tuk­sena on etsiä kokei­le­vaa kehit­tä­mistä hyödyn­täen ratkai­suja Pohjois-Karja­lan alueella lisään­ty­vään osaa­ja­pu­laan, edistää alueen kansain­vä­lis­ty­mistä sekä nopeut­taa ulko­maa­lais­taus­tais­ten henki­löi­den koulu­tus- ja työl­lis­ty­mis­pol­kuja.  Hanke toteu­te­taan ryhmä­hank­keena, jossa Karelia -amk on hank­keen pääto­teut­taja ja Pohjois-Karja­lan hyvin­voin­tia­lue, Siun sote, on mukana hank­keen osatoteuttajana.

Hank­keen tavoit­teena on kehit­tää, mallin­taa ja kokeilla uutta työnan­ta­ja­läh­töistä koulu­tus-, rekry­tointi- ja työl­lis­ty­mis­mal­lia sote-alalla. Toisena tavoit­teena on kehit­tää vieras­kie­li­sille sopiva kieli­tuettu suomen­kie­li­nen sairaan­hoi­ta­ja­tut­kinto. Tämän hank­keen kohde­ryh­mänä ovat Suomessa asuvat venäjää äidin­kie­len tasolla puhuvat henki­löt. Hank­keen kolman­tena tavoit­teena on kehit­tää tutkin­non toteut­ta­mi­seen tarvit­tava prosessi- ja tuki­ra­kenne. Hanke edistää työnan­ta­jan ja koulu­tus­lai­tok­sen kansain­vä­lis­ty­mistä sekä kotikansainvälistymistä.

Venäjää puhuvat ovat Suomessa suuri kieli­ryhmä, jossa on poten­ti­aa­li­sia koulu­tet­ta­via alalle, joka työllistää.

Miksi hank­keessa laadit­ta­vaa uutta koulu­tus­mal­lia pilo­toi­daan venä­jäksi annet­ta­valla tuella? Venäjää puhuvat ovat suuri kieli­ryhmä, jossa on poten­ti­aa­li­sia koulu­tet­ta­via alalle, joka työl­lis­tää. Vuoden 2022 lopussa Suomessa oli noin 93 000 venä­jän­kie­listä, joukossa paitsi Venä­jältä myös esimer­kiksi Virosta ja Ukrai­nasta muut­ta­neita (Tilas­to­kes­kus 2023).  Hanke­ha­ke­muk­sen suun­nit­te­lu­vai­heessa vuonna 2022 suori­te­tun venä­jän­kie­li­sen kyselyn tulos­ten mukaan tätä koulu­tusta kohtaan näkyi kiin­nos­tusta. Valtaosa kaikista vastaa­jista halusi tuol­loin tulla koulu­tuk­seen ja jäädä työs­ken­te­le­mään Pohjois-Karja­laan. Vastan­neista 135 henki­löä asui kyselyn aikaan Suomessa.

Yksi­lö­haas­tat­te­lun ja suomen kielen testin kautta opiskelijaksi

Kieli­tuettu sairaan­hoi­ta­ja­kou­lu­tus on tarkoi­tettu venäjää äidin­kie­len­ta­soi­sesti puhu­ville henki­löille, joiden suomen kielen taito ei vielä riitä suomen­kie­li­seen sairaan­hoi­ta­ja­kou­lu­tuk­seen. Koulu­tuk­seen valit­ta­vien suomen kielen taito­ta­son tulee olla A2.2. eli ns. kehit­tyvä perus­kie­li­taito. Tällä taito­ta­solla osataan jo viestiä suomeksi joka­päi­väi­siä ja tuttuja asioita rutii­nin­omai­sissa tilan­teissa. Hakijan tulee asua Suomessa ja olla korkea­kou­lu­kel­poi­nen. Korkea­kou­lu­kel­poi­suus tarkoit­taa, että hakija on suorit­ta­nut esimer­kiksi lähtö­maas­saan koulu­tuk­sen, joka antaa siellä kelpoi­suu­den korkea­kou­luo­pin­toi­hin tai korkeakoulututkinnon.

Venäjän kielellä tuetun sairaan­hoi­ta­ja­kou­lu­tuk­sen eril­lis­haku tapah­tuu Opin­to­po­lussa 26.2.-15.3.2024.

Venäjän kielellä tuetun sairaan­hoi­ta­ja­kou­lu­tuk­sen eril­lis­haku tapah­tuu Opin­to­po­lussa 26.2.-15.3.2024. Haku­vai­hee­seen sisäl­tyy myös ennak­ko­teh­tävä, ja hakijan suomen kielen taito­taso tarkas­te­taan vielä valin­ta­ko­keessa yksi­lö­haas­tat­te­lulla ja kirjal­li­sella testillä.

Koulu­tuk­sessa integroi­tuu suomen kielen ja hoito­työn opetus

Koulu­tuk­sen opetus­kie­lenä on alusta alkaen suomi, ja kahden ensim­mäi­sen vuoden aikana tuki­kie­lenä käyte­tään venäjää. Suomen kieltä opis­kel­laan sekä omilla opin­to­jak­soilla, mutta myös integroi­dusti muiden opin­to­jen yhtey­dessä. Koulu­tuk­sen aikana opis­ke­lija oppii kieltä niin, että valmis­tu­mi­sensa jälkeen hän pystyy työs­ken­te­le­mään lail­lis­tet­tuna sairaan­hoi­ta­jana suomen kielellä. Kieli­tai­don lisäksi opis­ke­lija oppii hoita­maan poti­laita koko­nais­val­tai­sesti ja otta­maan huomioon heidän fyysi­siä, psyyk­ki­siä, sosi­aa­li­sia ja henki­siä tarpei­taan. Opis­ke­li­jat suorit­ta­vat yleisen sairaan­hoi­ta­ja­kou­lu­tuk­sen ydinopinnot.

Ensim­mäi­senä opis­ke­lu­vuo­tena opis­ke­lija opet­te­lee hoito­työn perus­osaa­mista ja autta­mis­me­ne­tel­miä sekä pitkä­ai­kais­sai­rauk­sien ennal­taeh­käi­syä ja hoitoa.  Toisena vuotena päätee­moja ovat ikään­ty­nei­den hoito­työ, leik­kaus- ja toimen­pi­de­po­ti­lai­den hoito­työ sekä mielen­ter­veys- ja päih­de­hoi­to­työ. Kolman­tena vuonna opis­ke­lija pereh­tyy lasten, nuorten ja perhei­den hoito­työ­hön. Lisäksi opis­ke­lija oppii kehit­tä­mään hoito­työn laatua ja poti­las­tur­val­li­suutta. Opin­to­jen lopussa opis­ke­lija syven­tää osaa­mis­taan ja toimii ammat­ti­lai­sena osana työyh­tei­söä. Lisäksi tutkin­toon kuuluu opin­näy­te­työ. Opin­to­jen aikana opis­ke­li­jalla on seit­se­män harjoit­te­lu­jak­soa erilai­sissa sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon yksi­köissä. Sairaan­hoi­ta­ja­kou­lu­tuk­sen tavoit­teena on, että valmis­tut­tu­aan opis­ke­lija osaa koko­nais­val­tai­sesti hoitaa asia­kasta suomen kielellä.

Opin­to­jen aikana tehdään tiivistä yhteis­työtä Siun soten kanssa

Sosi­aali- ja tervey­sala löytyy työvoi­ma­pula-ammat­tien kärjestä. Edes tällä hetkellä työt­tö­mien lähi- ja sairaan­hoi­ta­jien työl­lis­tä­mi­nen ei riit­täisi katta­maan alalla olevaa tarvetta Suomessa. Koulu­tus­paik­koja lisää­mi­nen olisi yksi ratkai­suista, mutta se on rajal­li­nen keino ikäluok­kien pienen­tyessä. Yhdeksi työvoi­ma­pu­lan ratkai­suksi on mietitty kansain­vä­listä osaa­ja­rek­ry­toin­tia. (Larja & Pelto­nen 2023.)

Vuoteen 2028 mennessä Siun soten, Pohjois-Karja­lan hyvin­voin­tia­lu­eella eläköi­tyy 14,3 % sairaan­hoi­ta­jaa ja vuoteen 2033 mennessä 13,6 % lisää. Sairaan­hoi­ta­jaksi Pohjois-Karja­laan -hank­keen tavoit­teena on kehit­tää Siun soten rekry­toin­ti­pro­ses­sia, osaa­mista kansain­vä­li­sestä rekry­toin­nista sekä työyh­tei­sö­jen kykyä ottaa vastaan vieras­kie­li­siä työn­te­ki­jöitä. Henki­lös­tö­vaje on pahe­ne­massa koko maassa. Tällä hank­keella pyri­tään vastaa­maan alan henkilöstöpulaan.

Siun sotella on aikai­sem­min toteu­tettu hoito- ja hoiva­työn­te­ki­jöi­den rekry­toin­tia muun muassa Myan­ma­rista. Vuonna 2024 Siun sotessa alkaa työs­ken­nellä hoita­jia Koso­vosta ja Filip­pii­neiltä. Koke­muk­set kansain­vä­li­sestä rekry­toin­nista ovat olleet posi­tii­vi­sia. (Siun sote 2023.)

Opis­ke­lija tekee kieli­tuet­tuun sairaan­hoi­ta­ja­kou­lu­tuk­seen liit­ty­vät harjoit­te­lut Siun soten yksi­köissä. Siun soten hyvin­voin­tia­lue tarjo­aa­kin laajat harjoit­te­lu­mah­dol­li­suu­det Pohjois-Karja­lan alueella. Harjoit­te­lussa panos­te­taan ohjauk­seen. Harjoit­te­lun aikana opis­ke­lija kartut­taa osaa­mis­taan käytän­nön työteh­tä­vien äärellä. Harjoit­te­lussa ja teoria­tun­neilla tukea antaa myös hank­kee­seen rekry­toitu venäjää puhuva sairaanhoitaja.

Opis­ke­lija voi jo opin­to­jen aikana työl­lis­tyä Siun soten eri yksiköihin.

Opis­ke­lun alku­vai­heessa kulle­kin opis­ke­li­jalle vali­taan oma yksikkö, jossa hän suorit­taa ensim­mäi­set harjoit­te­lut, ja jossa opis­ke­lija voi myöhem­min työs­ken­nellä osaa­mis­ta­so­aan vastaa­vissa tehtä­vissä. Opis­ke­lija voi siis työl­lis­tyä jo opin­to­jen aikana Siun soten eri yksi­köi­hin. Sairaan­hoi­ta­jaksi Pohjois-Karja­laan -hank­keessa varmis­te­taan, että harjoit­te­lut tapah­tu­vat erilai­sissa yksi­köissä ja opis­ke­li­jat saavut­ta­vat katta­vaa osaa­mista, jota sairaan­hoi­ta­jalta vaaditaan.

Venä­jä­tue­tun sairaan­hoi­ta­ja­kou­lu­tuk­sen hyviä käytän­teitä voidaan hyödyn­tää myös tulevaisuudessa

Sairaan­hoi­ta­jaksi Pohjois-Karja­laan -hank­keen myötä syntyy uusi Pohjois-Karja­laan räätä­löity työnan­ta­ja­läh­töi­nen ja ulko­maa­lais­taus­tai­siin henki­löi­hin kohden­tuva koulu­tus-, rekry­tointi- ja työl­lis­ty­mis­malli. Koulu­tus alkaa syksyllä 2024, jolloin 28 ulko­maa­lais­taus­taista sairaan­hoi­ta­jao­pis­ke­li­jaa aloit­taa opin­tonsa. Osaa­mi­sen kasvaessa he työl­lis­ty­vät jo hanke­kau­den aikana osapäi­väi­sesti Pohjois-Karja­lan alueelle julki­sen sekto­rin tervey­den­huol­lon työteh­tä­viin. Hank­keen tavoit­tei­den mukai­sesti vähin­tään 75 % koulu­tuk­sesta valmis­tu­neista henki­löistä työl­lis­tyy sairaan­hoi­ta­jiksi maakun­taan. Hank­keen kautta mahdol­lis­tuu vastaa­van työnan­ta­ja­läh­töi­sen koulu­tuk­sen sään­nöl­li­nen aloit­ta­mi­nen myös tule­vai­suu­dessa sen hetki­sen tarpeen mukai­sella tukikielellä.

Sairaanhoitajaksi Pohjois-Karjalaan -hankkeen logot Euroopan unionin osarahoittama, Karelia, Siun Sote

Kirjoit­ta­jat:

Tuulia Sunikka, Sairaan­hoi­ta­jaksi Pohjois-Karja­laan -hank­keen projek­ti­pääl­likkö, lehtori, Karelia ammat­ti­kor­kea­koulu
Terhi Hagman, lehtori, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu
Riitta Hytti­nen, lehtori, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu
Jonna Ihanai­nen, lehtori, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu
Henna Kakko­nen, opet­taja, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu
Kaisa Peuh­ku­ri­nen, lehtori, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu
Gerli Plink, projek­ti­asian­tun­tija, Siun sote
Elina Turunen, yliopet­taja, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu
Heidi Svahn, projek­ti­asian­tun­tija, Siun sote
Irja Väisä­nen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu


Lähteet:

Larja, L. & Pelto­nen, J. 2023. Työvoi­man saata­vuus, työvoi­ma­pula ja kohtaanto-ongel­mat vuonna 2022. Työvoi­ma­tie­kar­tat -hank­keen loppu­ra­portti. TEM-analyy­seja • 113/2023. Työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riö. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164550/Ty%C3%B6voimatiekartat_hankkeen%20loppuraportti_tarkistettu.pdf

Siun sote. 2023. Siun sote rekry­toi kansain­vä­li­siä työn­te­ki­jöitä – ”tavoit­tee­namme on riit­tävä, osaava ja hyvin­voiva henki­löstö”. Ajan­koh­taista 19.10.2023. Pohjois-Karja­lan hyvin­voin­tia­lue. https://www.siunsote.fi/ajankohtaista/-/asset_publisher/Pd3n5XvvikRz/content/siun-sote-rekrytoi-kansainvalisia-tyontekijoita-tavoitteenamme-on-riittava-osaava-ja-hyvinvoiva-henkilosto-?doAsUserId=vQza02wIL5k%3D

Tilas­to­kes­kus. 2023. Väestö ja yhteis­kunta. Väestö kielen mukaan 2022. Tilas­to­kes­kus. 3.4.2023. https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html

Artik­ke­li­kuva: Vecteezy