Teknologian kehitys mahdollistaa uudenlaisia oppimismenetelmiä, joita voidaan hyödyntää sekä opiskelijoiden että työelämän ammattilaisten osaamisen kehittämisessä. Karelia-ammattikorkeakoulun ja Siun soten yhteistyössä (INNO-hanke) otettuja 360- ja still-kuvia sote-alan työelämän yksiköistä ja laitteista on jatkotyöstetty yhteiskäyttöön. Immersiivisen teknologian ja osallistavan visuaalisuuden kautta on tuotu autenttiset työelämäympäristöt osaksi oppimista, joka ei välttämättä ole aikaan ja paikkaan sidottua.
Kuvista elävyyttä opetukseen
Hankkeessa hyödynnettiin 360 ja still -kuvausta, joiden avulla opiskelijoille ja ammattilaisille avautuu mahdollisuus tutustua työelämäympäristöihin ennakoivasti ja turvallisesti. Tutkimusten mukaan 360 ympäristöt tukevat oppijan orientaatiota, vähentävät epävarmuutta sekä vahvistavat oppimiskokemusta todentuntuisuudesta ennen varsinaista työelämä- tai harjoittelutilannetta (Haataja & Viro, 2021; OAMK Journal, 2023; Rosendahl & Wagner, 2024; Alammary, Halliday, & Konstantinidis, 2025).
Hankkeessa pilotoitiin lisäksi lääkinnällisten laitteiden 3D skannauksia. Aiemman tutkimuksen perusteella kolmiulotteiset ja virtuaaliset laiteympäristöt tukevat teknologisen osaamisen kehittymistä ja mahdollistavat laitteisiin tutustumisen ilman potilas- tai työturvallisuusriskejä (Jouppila & Tiainen, 2021; Santanen, Kokko & Sinisalo, 2025). Tämä on erityisen merkittävää sote-alalla, jossa laitekannan monimutkaisuus ja nopea kehittyminen edellyttävät jatkuvaa oppimista. Hankkeessa kuitenkin todettiin, että tämä vaatii vielä osaamisen kehittämistä ja niin taidollisesti kuin tiedollisestikin.
Tuotettujen visuaalisten oppimismateriaalien keskeinen periaate oli yhteiskäyttö Karelian opetuksessa ja Siun soten täydennyskoulutuksissa. Yhteiskäyttöiset digitaaliset oppimisratkaisut tukevat koulutuksen ja työelämän välistä integraatiota sekä mahdollistavat osaamisen jatkuvan kehittämisen organisaatiorajat ylittäen (Thitz, 2007; Hörkkö, Silvennoinen & Järvinen, 2019). Työelämän ja koulutuksen välinen tiivis yhteistyö vahvistaa oppimisen merkityksellisyyttä ja edistää osaamisen siirtymistä käytäntöön.
Visuaalisia ja immersiivisiä materiaaleja on hyödynnetty opetuksessa monipuolisesti erilaisten oppijoiden tukena. Digitaaliset ja kokemukselliset oppimisympäristöt tukevat oppijalähtöisyyttä sekä tarjoavat vaihtoehtoisia tapoja jäsentää ja ymmärtää opittavaa sisältöä (Pesonen, Ahvenkoski, Honkonen, Liedes, Vuollo, Kaunisto & Säily, 2022; Karttunen, Luomanmäki & Saukkonen, 2021). Ne rikastavat sähköisiä oppimisympäristöjä ja tukevat monimenetelmällistä pedagogiikkaa, kuten simulaatio- ja flipped classroom ratkaisuja.
Keskeinen vahvuus INNO-hankkeessa tuotetuissa oppimateriaaleissa on niiden autenttisuus. Tutkimusten mukaan autenttiset oppimisympäristöt tukevat kokemuksellista, kontekstisidonnaista ja yhteisöllistä oppimista sekä vahvistavat oppijan toimijuutta ja ammatillista identiteettiä (Niinistö, 2021; Leppisaari, Herrington, Vainio & Im, 2013). Autenttisuuteen perustuvat visuaaliset ratkaisut madaltavat kynnystä siirtyä teoriasta käytäntöön ja tukevat oppimisen kytkeytymistä todellisiin työelämän tilanteisiin sote-alalla.
Visiosta visuaaliseksi yhteistyöksi
Karelia-amk:n ja Siun soten yhteistyön tavoitteena INNO –hankkeessa oli tuoda sekä koulutuksen että työelämän käyttöön soveltuvia 360- ja still-valokuvia autenttisista sote-alan toimintaympäristöistä ja hoitoon liittyvistä teknologioista. Näiden kuvien tuli mahdollistaa niiden käyttö eri alustoilla ja oppimistarkoituksissa. Kuvauspaikkojen tarvetta kartoitettiin opetushenkilöstön lisäksi opiskelijoilta sekä työelämän edustajilta.
Kuvien tarkoituksena oli tuoda opiskelijoille sekä työntekijöille kokonaisvaltainen näkymä hoitajan moninaisista työympäristöistä, jolloin harjoitteluun tai töihin mennessä olisi työympäristö jo osin tuttu. Vaikka opiskeluaikana ei pääse harjoitteluun kaikkiin yksiköihin, voi kuvien kautta tutustua näihin. Laitekuvauksien avulla pyrimme edistämään laitteisiin perehtymistä monipuolisemmin.
Tavoitteen saavuttamiseksi kävimme kuvaamassa Siun Soten 16:sta eri yksikössä syksyn 2025 ja kevään 2026 aikana. Kuvauksissa huomioitiin tietosuoja ja tietoturva, esimerkiksi henkilöt ja henkilötiedot eivät näy kuvissa, samoin turvateknologian kuvaamista vältettiin. Kuvauksiin osallistui hanketyöntekijöiden lisäksi Karelia-amk:n medianomi-opiskelijoita.
Kuvat ladattiin ja jaettiin yhteiselle Teams-alustalle yhteiskuvakirjastoksi molempien organisaatioiden käyttöön. Kuvien jatkotyöstäminen tapahtui Karelian Thinglink-alustalla, koska sovellus ei tullut vakituiseen käyttöön Sinun Sotella. Näin ollen Thinglink-alustalla kuvat jaettiin Siun Soten käyttöön kuvalinkkien kautta. Karelian Thinglinkissä oleviin kuviin saadaan myös työelämän tarvitsemia asioita mukaan, kun niitä jatkossa yhteistyössä kehitetään eteenpäin.
Valokuvien hyödyntäminen käytännössä eri oppimisympäristöissä
Hankkeen aikana valokuvien eri käyttökohteita löydettiin useita. Valokuvia voi käyttää monissa erilaisissa konteksteissa ja käyttöympäristöissä – konkreettisessa tilassa tai virtuaalisesti.
Siun sotessa 360- ja still-kuvia on hyödynnetty pelillistämiseen lisensoidulla Seppo-alustalla. Pelillistettyjä sisältöjä, joissa kuvia on hyödynnetty, on tehty muun muassa ikäihmisten asumisen hygieniaosaamiseen, pelastuslaitoksen kohdetutustumisiin sekä uuden työntekijän perehdytysmateriaaleihin, esimerkiksi Honkalammen yksiköissä. Lisäksi kuvia on käytetty koulutusmateriaalien visualisoimisessa, esimerkiksi valokuvia on upotettu Siun soten verkkokursseille H5P-työkalun avulla.
Karelian Thinglink-valokuvalinkkejä käytetään myös koulutustilaisuuksissa esitysten visualisoinneissa. Karelia-amk:ssa hankkeessa tuotettuja 360- ja still-kuvia on hyödynnetty simulaatioharjoitusten taustakuvina ja eri opintojaksojen verkkokursseilla (Moodle). Thinglinkin kautta kuviin laitettiin tägejä, jotka havainnollistavat tilassa olevia välineitä ja toiminnallisuuksia.
Lukijavinkki: Tiesitkö, että Thinglink-valokuvan voi upottaa lisäosan avulla suoraan powerpoint-esitykseen rikastuttamaan esitystä, jolloin vältyt myös ruutujen ylimääräiseltä vaihdolta?
Lukijalle kysymys: Kumpi on sinulle mieluisampi: alla oleva still-kuva vai linkin takaa aukeava 360-kuva päivystyksen 360-kuvasta (kuva 3)?
Lukijalle kysymys: Vertaa miltä lastenkeskuksen perhehuone näyttää 360-kuvana.
Simulaan visuaalista immersiivisyyttä
Karelian Simulaatio-oppimisympäristöä ja sen mahdollistamaa toimintaa työelämäyhteistyössä on kehitetty vuosien mittaan eri hankkeissa (Tulevaisuuden työ -hanke ja Living Lab –hanke: artikkeli 1 ja artikkeli 2). INNO -investointihankkeessa kolmeen tilaan hankittiin uusi immersiivinen teknologia, jonka avulla mahdollistetaan autenttisempi toimintaympäristön kokemusmahdollisuus simulaatioharjoituksiin osallistujille. Kaksi tiloista oli Simula-tiloja.
Simula -tiloihin on rakennettu lisää yksi valkoinen seinä, johon saadaan videotykin kautta näkymään huoneen kokoinen kuva autenttisesta toimintaympäristöstä, jota halutaan käyttää esim. simulaatioharjoituksen taustakuvana. Videotykki avautuu ensin aloituskuvaan, josta on mahdollista käyttäjänä valita millaisen kuvan seinälle haluaa valita (360- tai still-kuva). Thinglinkissä oleva aloituskuva on OiOi:n alustalla ja sensorit seinän läheisyydessä mahdollistavat käden liikkeen tunnistuksen, jolloin kuvaa voidaan liikuttaa (360-kuvat) ja kuvassa olevia tägejä voi koskettaa (tägit tuovat lisäinformaatiota tai vievät eteenpäin, esim. seuraavaan kuvaan).
Otettuja 360-kuvia on viety myös opintojaksojen moodle-oppimisympäristöihin, jossa ne ovat katsottavissa ja liikuteltavissa hiirellä samalla tavoin.
Aloituskuvat ovat molemmissa Simula-tiloissa samanlaiset. Aloituskuvaan on punaisilla tägeillä merkittynä 360 –kuvat ja sinisillä tägeillä still –kuvat. Tägien lisäksi näkyvissä on ko. tila kirjoitettuna helpottamaan valintaa. Käyttäjä valitsee haluamansa kuvan koskettamalla tägiä. Aloituskuvan vasemmassa reunassa on paluu- ja koti –painikkeet, joiden kautta navigoidaan aloituskuvaan takaisin.
360-kuvassa olevat tavarat skaalautuvat oikeaan kokoon ympärillä olevan Simula-tilan ja siellä olevien tavaroiden kanssa. Kuvaa voi käden liikkeellä pyörittää haluamaansa kohtaan, tägien kautta pääsee tutustumaan esim. mitä välineitä kaapeissa on. Valitun kuvan ympärille lavastetaan haluttu kalustus ja välineistö, esim. simulaatioharjoitusta varten.
Otettuihin kuviin tullaan lisäämään haluttuja toimintoja Thinglinkin tägien avulla, kun pedagogisesti mietitään kuvien käyttötarkoitusta yhteistyössä Siun soten ja Karelian toimijoiden kanssa. Esim. Thinglinkin skenaario -työkalun kautta avautuu monenlaiset mahdollisuudet erilaisiin pedagogisiin ratkaisuihin näitä hankkeessa otettuja kuvia hyödyntäen.
Yhteisten laitteiden äärellä
Terveydenhuollossa on käytössä paljon erilaisia laitteita ja välineitä, joiden käyttöä opiskellaan jo koulussa sekä harjoittelujaksoilla työelämän eri yksiköissä. Jotta potilasturvallisuus laitteidenkin käytön osalta tulisi huomioiduksi, niiden käyttöohjeistuksen tulisi olla helposti saatavilla.
Yhteistoiminnan tavoitteena oli myös kuvata eri terveydenhuollon laitteita ja laatia yhteistyössä laitekuviin käyttöohjeistukset Thinglinkin tägien kautta. Näin eri laitteiden perehdytysmateriaali olisi käytössä opiskelijoille ja työntekijöille.
Kuvia kokeiltiin ottaa 3D-mallinnuksella (maksuttomat Polycam ja LiDar 3D Scanner), mutta 3D-teknologian käyttö vei paljon aikaa ja otetut kuvat eivät olleet tarvittavan selkeitä, esim. laitteita, joissa on mukana eri ulottuvuuksia, johtoja/letkuja eivät tulleet 3D-mallinnuksella tarpeeksi tarkoiksi puhelimella tai tabletilla otettuina. Defibrillaattorista otettua 3D-kuvaa voit tarkastella täältä. Voit hiirellä käännellä kuvaa eri suuntiin. Pohdintaa herätti myös, tuleeko laitteiden kuvauksissa 3D-mallinnuksella jotain lisäarvoa tavallisiin still-kuviin nähden. Tämän perusteella päädyimme kuvaamaan vain still –kuvia eri laitteista ja niihin tullaan laittamaan Thinglinkin kautta tarvittavat tägit, jotka ohjaavat laitteen käyttöönottoon laitevalmistajan ohjeiden mukaan. Kuvien valmistuttua ne tullaan ottamaan käyttöön oppimisen tueksi molemmissa organisaatioissa.
Kohti autenttisempaa ja monialaista työelämäoppimista
Teknologia mahdollistaa jo nyt hyvin monipuolisen oppimisen ja osaamisen kehittymisen. Yhteistoiminnassa tuotetut materiaalit ovat aikaan ja paikkaan sitomattomia ja tavoittavat laajoja osallistujamääriä kustannustehokkaasti.
INNO-hankkeen tässä Karelian ja Siun soten yhteistyössä tuotettiin konsepti, jossa koulutuksen ja työelämän kesken luotiin yhteinen prosessi, jonka tuotoksena oli yhteiskäyttöön soveltuva kuvakirjasto sote-alalle. Tavoitteena ollut kuvien hyödyntäminen teknologian avulla monimuotoisesti saavutettiin. Prosessi sisälsi muun muassa:
- vastuuhenkilöiden nimeämisen (kuvauksien suunnittelu ja toteuttaminen),
- kuvausmenetelmät (still-, 360- ja 3D-kuvaukset),
- laitteiston (puhelin, tabletti, 360-kamerat, jalustat),
- kuvaukset autenttisissa toimintayksiköissä,
- jälkikäsittelyn (häivytykset, Thinglink, Paint),
- säilytysympäristön (Teams, Thinglink) sekä
- käyttökohteet (verkkokurssit, esitysmateriaalit, immersiivinen seinä, simulaatiot).
Hankeaikana luodun yhteisen valokuvakirjaston käyttö edistää erinomaisesti työelämän ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä oppimisen tukemisessa sote-alalla. Jatkoideana on kuvata sairaalan kaikki yksiköt, jotta ne olisivat sekä työelämän että koulutuksen käytettävissä. Ettei tämä konsepti olisi käytössä vain sote-alalla, prosessin jalkauttaminen myös muille koulutusaloille mahdollistaisi samat hyödyt oppimisen tukemiseen eri teknologisin menetelmin.
Siun sotessa on suunnitteilla myös oman simulaatio-oppimisympäristön rakentaminen vuosikymmenen loppupuolella, johon vastaavaa teknologiaa on tarkoitus rakentaa. Yhteistyö on siis antanut erinomaisia ideoita sekä materiaaleja jo varhaisessa vaiheessa uuden oppimisympäristön suunnittelua. Jatkokehittämisen tueksi on otettava tekoälyn tuomat mahdollisuudet tehdä ja kehittää nykyteknologiaa vieläkin virtuaalisempaan suuntaan.
Kirjoittajat ja kuvat:
Jaana Pantsari, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Ville Tahvanainen, osaamisen kehittämisen suunnittelija, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue, Siun sote
Lähteet:
Alammary, M. A., Halliday, L. E., & Konstantinidis, S. T. 2025. 360-Degree Videos in Healthcare: A Bibliometric Analysis of ResearchTrends and Emerging Topics. Virtual Worlds, 4(3), 29. https://doi.org/10.3390/virtualworlds4030029 27.4.2026
Haataja, A., & Viro, E. 2021. Sädehoidon virtuaalinen 360° oppimisympäristö. Savonia-ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/508361/Haataja_Anni_Viro_Emmi.pdf?sequence=2&isAllowed=y 27.4.2026
Hemminki Reijonen, S. 2021. Virtuaaliset oppimisympäristöt terveysalan koulutuksessa. Centria bulletin. https://centriabulletin.fi/virtuaalisen-oppimisympariston-yhteiskehittaminen/ 27.4.2026
Hörkkö, E., Silvennoinen, H., & Järvinen, T. 2019. Työssä oppimisen mahdollisuudet ja työelämän luottamus palkansaajien kokemina. Työelämän tutkimus, 17(2), 132–149. https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/125361/75279 27.4.2026
Jouppila, T., & Tiainen, T. 2021. Nurses’ participation in the design of an intensive care unit: The use of virtual mock-ups. HERD: Health Environments Research & Design Journal,14(2),301–312. https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/1937586720935407 27.4.2026
Karttunen, L., Luomanmäki, A., & Saukkonen, M. 2021. Virtuaalitodellisuus hoitotyön opiskelussa. Savonia-ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/703646/Karttunen__Lauri_Saukkonen_Matti_Luomanm%E4ki_Aku.pdf?sequence=2 27.4.2026
Niinistö, H. 2021. Autenttiset oppimisympäristöt synnyttävät kokemuksellista, kehollista ja yhteisöllistä oppimista (Väitöskirja). Turun yliopisto. https://www.utupub.fi/server/api/core/bitstreams/8361cfc7-df47-433e-a649-d004d764d132/content 27.4.2026
OAMK Journal. 2023. Virtuaaliympäristöt tukevat radiografian ja sädehoidon oppimista ja ohjausta. https://oamkjournal.oamk.fi/2023/virtuaaliymparistot-tukevat-radiografian-ja-sadehoidon-oppimista-ja-ohjausta/ 27.4.2026
Pesonen, H-M., Ahvenkoski, A. L., Honkonen, T., Liedes, E., Vuollo, S. Kaunisto, N. & Säily, E. 2022. Virtuaalisen oppimisympäristön yhteiskehittäminen terveysalan koulutuksessa. Centria Bulletin. https://centriabulletin.fi/virtuaalisen-oppimisympariston-yhteiskehittaminen/ 27.4.2026
Rosendahl, P. & Wagner, I. 2024. 360° videos in education – a systematic literature review on application areas and future potentials. Educ Inf Technol. 2024; 29: 1319–1355. https://link.springer.com/article/10.1007/s10639-022-11549-9 27.4.2026
Santanen, H., Kokko, A., & Sinisalo, A. 2025. Virtuaalitodellisuuden hyödyntäminen hoitotyön opetuksessa – opettajien kokemuksia. Laurea Journal. https://journal.laurea.fi/virtuaalitodellisuuden-hyodyntaminen-hoitotyon-opetuksessa-opettajien-kokemuksia-kaytannon-toteutuksesta/#1bc010a4 27.4.2026
Thitz, P. 2007. Työelämän oppimisympäristöt – mahdollisuuksia ja kehittämishaasteita. Diakonia-ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/20030/jamk_1197280738_2.pdf?sequence=1&isAllowed=y 27.4.2026
INNO Pohjois-Karjala – sote- ja hyvinvointialan kestävät palvelut ja innovaatiot -hanke toteutetaan aikavälillä 1.9.2024 – 31.12.2026. Hankkeen tavoitteena on tutkimus- ja innovointivalmiuksien ja kehittyneiden teknologioiden käyttöönoton parantaminen sote-alalla. Hankkeen toteuttajina ovat Karelia-ammattikorkeakoulu (koordinaattori), Pohjois-Karjalan hyvinvointialue (Siun sote), Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (Riveria) ja Joensuun kaupunki. Hankekokonaisuus liittyy erityisesti koko Karelian Älykampus-strategiaan, jossa uudistetaan Karelian tutkimus- ja oppimisympäristöjä (2023-2026) vastaamaan entistä enemmän myös työ- ja elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita. Hankkeen kanssa rinnakkain toteutetaan investointihanke (EAKR), jossa keskitytään innovaatiotoimintaa tukevien ympäristöjen rakentamiseen.
