Kategoria: Artikkelit
-
Y-Akatemiassa opitaan tiimiyrittäjyyttä ja johtajuutta
Y-Akatemia on Karelia-ammattikorkeakoulun tiimioppimiseen ja yrittäjämäiseen työskentelyyn perustuva oppimisympäristö, jossa opiskelijat harjoittelevat yhteisöllistä, dialogista ja käytännönläheistä johtajuutta toteuttamalla monialaisia projekteja ja reflektoimalla toimintaansa yhdessä. Pedagoginen ydin rakentuu yhteiselle tiedonrakentamiselle, kokemukselliselle oppimiselle, ja dialogille, joissa opiskelijat ottavat vastuuta sekä omasta että tiimin oppimisesta valmentajien tukiessa prosessia kysymysten, ohjauksen ja rakenteiden avulla. Malli vahvistaa työelämässä tarvittavia taitoja,…
-
Kareliaan rakentuu tekoälyosaamisen harjoitteluympäristö: Karelia AI
Karelia AI on tutkimus- ja harjoitteluympäristö, joka tuottaa tekoälypohjaisia palveluita Karelian koulutuksille, TKI-projekteille sekä alueen yrityksille. Uusi ympäristö tukee tekoälyyn, data-analytiikkan ja automaatiion liittyvän osaamisen kehittämistä Pohjois-Karjalassa. Karelia käynnisti vihreää siirtymää tukevan ICT-konesali -investointikokonaisuuden suunnittelun Wärtsilä-kampukselle vuonna 2023. Oppimis- ja tutkimusympäristö on sen jälkeen rakentunut vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin kolmen pilottikokonaisuuden avulla, millainen vihreää siirtymää…
-
Harjoittelujen merkitys opinnoissa – Karelia-ammattikorkeakoulun hankkeet harjoittelupaikkana
Harjoittelut ovat ammattikorkeakouluopiskelijalla pakollinen osa suoritettavaa tutkintoa. Vaikka harjoittelut muodostavat opintopisteissä mitattuna vain pienen osan, on harjoitteluilla kuitenkin olennainen merkitys opiskelijan ammatillisessa kehityksessä, jossa käytännön työkokemus ja opitun tiedon soveltaminen ovat keskiössä. Tällä hetkellä haasteena on, että harjoittelupaikkoja on hyvin rajallisesti saatavilla. Tämä asettaa opiskelijat haastavaan tilanteeseen, jos aiempaa työkokemusta on vähän tai opiskelija on…
-
Aurinkosähkön mitoitus uudiskerrostalossa
Asuinkerrostalon aurinkosähköjärjestelmän suunnittelussa painotellaan mm. käytettävissä olevan pinta-alan, odotetun tuoton ja kustannusten välillä. Epäselvyyttä aiheuttaa erityisesti, jos kyseessä on taloyhtiö, jossa osakkailla on omat sähkösopimukset. Olennaista onkin, minkä sähkönkulutuksen pohjalta järjestelmää hyödynnetään ja miten tuotettu sähkö voidaan hyödyntää talon sisällä. Karelia-ammattikorkeakoulun Älykäs ja ilmastoviisas rakentaminen -hankkeessa tarkasteltiin Joensuun Penttilään suunniteltua 8-kerroksista vapaarahoitteista uudiskerrostaloa. Kohteelle tehtyjen…
-
Rapu-tietojärjestelmällä rakennus- ja purkujäte kiertoon – työpaja kokosi 140 asiantuntijaa järjestelmän äärelle
Rakennusalan kiertotaloudessa löytyy runsaasti kehitettävää Suomessa ja maailmalla. Vuosittainen rakennus- ja purkujätteen kierrätysaste 2000-luvulla on Suomessa ollut 54–57 prosenttia (Tilastokeskus 2026), ja tavoitteena on nostaa kierrätysaste 70 prosenttiin (Valtioneuvoston asetus jätteistä 978/2021). Näitä haasteita ratkomaan on kehitetty ja otettu käyttöön purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksen tietojärjestelmä “Rapu”. Vuoden 2025 alusta käyttöön otetun uuden rakentamislain (Rakentamislaki 751/2023) myötä…
-
Kansalaistiede: yhdessä luomista kestävällä ja vaikuttavalla tavalla
Kansalaistiede (engl. citizen science) tarkoittaa tavallisten ihmisten vapaaehtoista osallistumista tieteelliseen tutkimukseen. Kansalaistieteilijät työskentelevät yhdessä ammattitutkijoiden kanssa esimerkiksi keräämällä aineistoa, analysoimalla tietoja, määrittelemällä tutkimuskysymyksiä tai ideoimalla uusia tutkimusaiheita. Kansalaistiede tunnetaan myös nimillä osallistava tiede, kanssatutkimus, joukkoistettu tiede ja kansalaishavainnointi. Ammattikorkeakouluissa kansalaistieteen hyödyntäminen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa on toistaiseksi ollut melko vähäistä. Tällä hetkellä ammattikorkeakoulukentällä pohditaan, millaisia…
-
Viro kokeiluympäristönä uusille innovaatioille – Innokaupunki-verkoston vierailu Tallinnaan
Viro tarjoaa ihanteellisen ympäristön startupeille ja yritysten kansainvälistymiselle. Julkinen sektori toimii tiiviissä yhteistyössä yksityisen sektorin ja korkeakoulujen kanssa tukeakseen syväteknologian (deep tech) tuotekehitystä sekä startup-yritysten kasvua. Innovaatioita vauhdittavat älykkään erikoistumisen strategia, sähköiset julkiset palvelut ja panostus kaksikäyttöteknologioiden testausmahdollisuuksiin. Koko Viro toimii eräänlaisena kokeiluympäristönä: maan julkinen hallinto on avoin innovaatioille ja tarjoaa yrityksille joustavat puitteet uusien…
-
Enemmän kuin kierrätystä – Kiertotalous taloudellisena ja ekologisena toimintamallina
Kiertotalous on noussut yhdeksi aikamme merkittävimmistä taloudellisen ja ekologisen ajattelun suuntauksista. Sen ytimessä on resurssien tehokas hyödyntäminen, materiaalien kierrätys ja uudelleenkäyttö, sekä jätteiden ja päästöjen minimointi. Kiertotalous haastaa perinteisen lineaarisen talousmallin, jossa tuotteet valmistetaan, kulutetaan ja lopulta hävitetään – korvaten sen mallilla, jossa arvo säilytetään mahdollisimman pitkään materiaalien ja tuotteiden kiertäessä. Tämän artikkelin tavoitteena on…
-
Se loppui nyt! Kokemuksia opetussuunnitelman pelillistämisestä
Tässä artikkelissa käsitellään Tulevaisuuden työkyky -hankkeen pelillistämispilotin kehitystyön loppuvaiheita. Pilotin tavoitteena on ollut kasvattaa visualisoinnin ja pelillistämisen keinojen avulla opiskelijoiden kiinnostusta omien opintojen etenemisen seuraamiseen. Aiemmassa Pulssi-artikkelissa Sutena kehitystyön kimppuun (Gröhn & Turunen, 2025) on esitelty sovellus, joka pelillistää opintojen seurannan ja käyttää pelimaailmassa käytettyjä vuorovaikutuselementtejä opintojen etenemisen visualisoimiseen. Valmista sovellusta esiteltiin vuoden 2026 alussa…
-
Minä opettajana – Me luokassa – Opiskelija työelämässä: miten tekoäly muuttaa oppimisen rooleja
Tässä viisiosaisessa artikkelisarjassa tarkastellaan tekoälyn vaikutusta korkeakouluopetukseen yhdistäen tutkimustietoa ja havaintoja. Erityisenä esimerkkinä toimii ohjelmoinnin perusteiden opetus, jossa tekoälyn vaikutukset näkyvät poikkeuksellisen selvästi. Samat periaatteet ovat kuitenkin sovellettavissa laajasti kaikkeen asiantuntijuutta edellyttävään opetukseen. Lue tästä sarjan ensimmäinen osa tekoälystä ohjelmoinnin opetuksessa. Artikkelisarjan toisessa osassa käsittelen kysymystä: mitä tekoäly ei voi tehdä opiskelijan puolesta. Kolmannessa osassa…