Kategoria: Artikkelit

  • Työkokemuksesta etumatkaa: Uusi Fast Track restonomi (AMK) -koulutus nyt haussa Kareliassa

    Karelia-ammattikorkeakoulussa alkaa matkailu- ja ravitsemisalan ammattilaisille uusi mahdollisuus nopeuttaa opintoja. Fast Track -opinnot on suunniteltu erityisesti niille, joilla on jo alan osaamista ja työkokemusta, ja jotka haluavat siirtyä nopeasti kohti restonomin (AMK) tutkintoa. Erillishaku syksyllä 2026 alkaviin opintoihin on parhaillaan käynnissä. Koulutuksessa opiskellaan 210 opintopisteen laajuinen restonomi AMK-tutkinto yksilöllisen opintosuunnitelman mukaisesti. Fast track -opinnoissa tunnistetaan…


  • Tekoäly ohjelmoinnin opetuksessa – uhka vai mahdollisuus?

    Tässä viisiosaisessa artikkelisarjassa tarkastellaan tekoälyn vaikutusta korkeakouluopetukseen yhdistäen tutkimustietoa ja havaintoja. Erityisenä esimerkkinä toimii ohjelmoinnin perusteiden opetus, jossa tekoälyn vaikutukset näkyvät poikkeuksellisen selvästi. Samat periaatteet ovat kuitenkin sovellettavissa laajasti kaikkeen asiantuntijuutta edellyttävään opetukseen. Tässä artikkelin ensimmäisessä osassa pohditaan, onko tekoäly opetuksessa uhka vai mahdollisuus, ja tarkastellaan sen vaikutusta oppimisen painopisteisiin erityisesti ohjelmoinnin opetuksessa. Keskeinen havainto…


  • Näin Saksa rakentaa vihreää vetytaloutta

    Maailmankaikkeuden yleisin alkuaine vety esiintyy kaikkialla ympärillämme sitoutuneena muihin aineisiin. Vety on monipuolinen energiankantaja, jonka yksi suurin etu on sen tuotannon joustavuus, joka ei ole sitoutunut vain yhteen teknologiaan tai polttoaineeseen. Sitä voidaan tuottaa fossiilisten polttoaineiden lisäksi myös lähes mistä tahansa uusiutuvasta energialähteestä. Tämä artikkeli pohjautuu Alisa Riebartschin opinnäytetyöhön ’’Hydrogen projects in Germany: A comparison…


  • Mitä Pohjois-Karjalan vetytalous tarvitsee kehittyäkseen?

    Pohjois-Karjalan energiaosaajat kokoontuivat pohtimaan yhdessä maakunnan vetytalouden kehityksen mahdollisuuksia ja haasteita Joensuun Tiedepuistolle Maakunnallinen vetytalouden tulevaisuus –työpajaan 4.12.2025. Työpaja toteutettiin kahden alueellisen vetytalouden kehittämishankkeen yhteistyönä. Karelia-ammattikorkeakoulun Vetytalouden ja energiasiirtymän osaava työvoima -hanke keskittyy kartoittamaan ja tunnistamaan maakunnan koulutusorganisaatioiden koulutussisältö- ja osaamistarpeita, kun taas Business Joensuun Vetytalouden liiketoimintamahdollisuuksien selvittäminen -hanke tarkastelee ja tunnistaa kestäviä liiketoimintamahdollisuuksia energiasiirtymän…


  • Voiko hukkalämpö ladata sähköautosi?

    Sähköautojen yleistyminen on yksi näkyvimmistä muutoksista kohti vähäpäästöistä liikennettä. Samalla yleistyy tarve kehittää kestäviä ja tehokkaita ratkaisuja niiden lataamiseen. Sähköautojen yleistymisen myötä sähkönkulutus on lisääntynyt Suomessa noin prosentin verran. Jos kaikki suomalaiset ajaisivat sähköautoilla, sähkönkulutus kasvaisi 10 % nykyisestä. Tässä artikkelissa tarkastellaan sähkön tuottamista sähköautojen latausinfrastruktuurin tarpeisiin erityisesti hukkalämmön hyödyntämisen näkökulmasta. Perinteisesti sähköautojen lataus perustuu…


  • Osallistava toiminta kestävän tulevaisuuden puolesta – Yhteistyö ja kokeilut Euroopan Unionin innovaatiopolitiikassa

    Euroopan Unionin “Innovation for place-based transformation” -ohjelma tarjoaa alustan alueellisille kokeiluille ja muutosta edistäville toimille, joiden tavoitteena on rakentaa kestävämpää tulevaisuutta yhdessä. Ohjelman käynnistäjänä ja toteuttajana toimii Joint Research Center (JRC), ja se jatkuu vuoteen 2026 hyödyntäen JRC:n laajaa innovaatiopolitiikan asiantuntemusta. Tavoitteena on vahvistaa alueiden kykyä ratkaista yhteiskunnallisia haasteita, kuten luopua hiilestä ja sopeutua ilmastonmuutokseen,…


  • Vuoden 2025 kieliteko ja kielenoppija on valittu 

    Karelia-ammattikorkeakoulun kielten ja viestinnän opettajat nimeävät ja palkitsevat syyslukukauden lopussa vuoden kieliteon ja kielenoppijan. Haluamme tällä eleellä nostaa esiin kieli- ja viestintätaidon merkitystä ja kannustaa sekä opiskelijoita että henkilökuntaa kehittämään kansainvälistä vuorovaikutusosaamistaan. Olemme kielten ja viestinnän opettajina päättäneet kohdentaa palkitsemisen tällä kertaa kotimaisiin kieliin ja näin ennakoida opetus- ja kulttuuriministeri Anders Adlercreutzin nimeämää kotimaisten kielten teemavuotta 2026. Vuoden kieliteko Vuoden kieliteko -palkinnon saa tänä vuonna Peter Sjölund, joka on…


  • Onko tekoälystä tulossa kupla?

    Viimeisen reilun kahden vuoden aikana ei ole voinut välttyä törmäämästä tekoälyyn ja sen huimaan kehitysvauhtiin. Tekoälyn on puhuttu vievän tulevaisuudessa työpaikat tietotyötä tekeviltä ja monilta muiltakin aloilta. Mutta onko tekoäly menossa oikeaan suuntaan? Tekoälyä pääsee käyttämään kuka vain, eikä sen käyttö maksa välttämättä mitään. Jos haluaa laajemman palveluvalikoiman käyttöönsä, siitä veloitetaan muutama euro kuukaudessa. Sen…


  • Psykofyysisen fysioterapian menetelmiä: Basic Body Awareness Therapy

    Yksi tutkituimmista psykofyysisen fysioterapian menetelmistä on Basic Body Awareness Therapy (BBAT). Tässä artikkelissa käsittelen BBAT -menetelmän perusteita. Artikkelin pohjana on integroiva kirjallisuuskatsaus, mikä oli osa BBAT II -koulutuksen kehittämistehtävääni. Kehittämistehtävässä laadin Karelia-ammattikorkeakoulun psykofyysisen fysioterapian opintojaksoon BBAT:n perusteita esittelevän osion. Lähteinä on käytetty menetelmän kehittäjien kirjoja ja tutkimusartikkeleita. Artikkelissa ei käsitellä menetelmän vaikutuksia eri kohderyhmille. Artikkelin…


  • Talent Hub Eastern Finland -hankkeen kehittämispäivässä arvioitiin mennyttä ja suunniteltiin tulevaa

    Talent Hub Eastern Finland (THEF) -hankkeen yhtenä tavoitteena on vahvistaa kansainvälisten opiskelijoiden yrittäjyysosaamista ja edistää kansainvälisten opiskelijoiden integroitumista Itä-Suomeen ja itäsuomalaiseen työelämään. Hankkeen työpaketti 2 keskittyy oppilaitosten väliseen yhteistyöhön ja opiskelijoiden realististen liiketoimintaideoiden kehittämiseen. Kehittämispäivä 21.11.2025 tarjosi mahdollisuuden arvioida onnistumisia ja tunnistaa kehittämiskohteita jälkimotorolan hengessä sekä kokeilla dialogista työskentelyä, joka oli monelle projektiasiantuntijalle uusi kokemus.…