Kare­lian Laatukäsikirja

1. Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun laatupolitiikka

Kare­lian laatu­po­li­tii­kan perus­tana on jatku­van paran­ta­mi­sen PDCA-sykli sekä laadun­hal­lin­nan element­tien kytke­mi­nen osaksi ammat­ti­kor­kea­kou­lun toimin­na­noh­jausta ja Karelia-intraa. Laadun­hal­lin­nan keskei­senä tavoit­teena on sujuva toiminta stra­te­giassa määri­tel­ty­jen tavoit­tei­den saavut­ta­mi­seksi. Laatu­työssä toimi­taan lähei­syys­pe­ri­aat­teen mukai­sesti. Tämä tarkoit­taa sitä, että asiat pyri­tään ratkai­se­maan mahdol­li­sim­man lähellä niiden ilme­ne­mistä. Yhteis­työ ja jokai­sen korkea­kou­lu­yh­tei­sön jäsenen osal­lis­tu­mi­nen laatu­työ­hön omilla vastuu­alueil­laan ovat toimin­nan laadun perustana. 

Laadun­hal­lin­nan tavoit­teet 

• sujuva ja tarkoi­tuk­sen­mu­kai­nen toiminta stra­te­giassa määri­tel­ty­jen tavoit­tei­den saavuttamiseksi, 
• opiskelijoiden/palvelun käyt­tä­jien tarpei­den tunnis­ta­mi­nen ja annet­tu­jen lupaus­ten täyttäminen, 
• toimin­nan jatkuva kehit­tä­mi­nen sekä 
• kehit­tä­mis­työn näky­väksi teke­mi­nen kaikissa toimin­noissa ja jokai­sen omassa työssä. 

Tässä laatu­kä­si­kir­jassa kuva­taan Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun laadun­hal­lin­nan tavoit­teet sekä toimin­na­noh­jaus- ja laatu­jär­jes­tel­män keskei­set elemen­tit. Laatu­kä­si­kir­jan päivit­tä­mi­sestä vastaa Kare­lian laatu­ryhmä ja sen hyväk­syy rehtori. Laatu­kä­si­kir­jaan on linki­tetty doku­ment­teja ja oheismateriaalia.

Laadun­hal­lin­nan perus­pe­ri­aat­teet 

Ammat­ti­kor­kea­kou­lussa ei ole eril­listä laatu­jär­jes­tel­mää, vaan laadun­hal­lin­nan elemen­tit on raken­nettu osaksi ammat­ti­kor­kea­kou­lun toimin­na­noh­jausta ja intra­net-ratkai­sua (Karelia-intra). Tällä ratkai­sulla laadun­hal­lin­nasta on pyritty teke­mään luon­teva osa koko ammat­ti­kor­kea­kou­lun henki­lös­tön toimin­taa. Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun intra­ne­tin jäsen­nyk­sen perus­tana ovat laadun­hal­lin­nan keskei­set elemen­tit (kuvio 1). 

Laadun­hal­linta perus­tuu Demin­gin jatku­van paran­ta­mi­sen PDCA-sykliin (Plan, Do, Check, Act). Mallin ajatuk­sena on suun­nit­te­lun, toimin­nan, arvioin­nin ja kehit­tä­mi­sen tois­tuva sykli, jonka tavoit­teena on orga­ni­saa­tion jatkuva oppi­mi­nen ja kehit­ty­mi­nen. Jatku­van paran­ta­mi­sen sykliin perus­tu­vien osa-aluei­den lisäksi laadun­hal­lin­nan keskei­siä element­tejä ovat toimin­nan ulkoi­nen ohjaus, ammat­ti­kor­kea­kou­lun stra­te­gia ja johtamisjärjestelmä. 

Ammat­ti­kor­kea­kou­lun palvelu- ja kehit­tä­mi­sym­pä­ris­töissä toimin­nan laadun­hal­linta perus­tuu kysei­sen alan vaati­muk­siin. Raken­nus­la­bo­ra­to­rion akkre­di­toi­dussa testaus­toi­min­nassa nouda­te­taan ISO-17025 standardia. 

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun toimin­na­noh­jaus­pro­sessi toteu­tuu kolmella eri tasolla: 

• opetus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riön ja ammat­ti­kor­kea­kou­lun välillä 
• ammat­ti­kor­kea­kou­lun johdon ja toimin­to­jen välillä sekä 
• toimin­to­jen sisällä. 

Toimin­na­noh­jauk­sen keskei­set sään­nöl­li­sesti toteu­tet­ta­vat toimin­not on koottu alla olevaan listaan. 

Stra­te­gia­työ 

• stra­te­gian laadinta osal­lis­ta­vana prosessina 
• stra­te­gian toteu­tu­mi­sen arviointi ja mahdol­li­nen päivi­tys stra­te­gia­kau­den aikana 
• stra­te­gian toimeen­pa­noon liit­ty­vät vuosit­tai­set työs­ken­te­ly­päi­vät koko henkilöstölle. 

Opetus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riön ja ammat­ti­kor­kea­kou­lun välinen toiminnanohjaus 

• tavoi­te­so­pi­muk­sen laadinta opetus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riön kanssa 4 vuoden välein (OKM/TASO) 
• toimin­nan rapor­tointi vuosittain 
• sopi­mus­kau­den aikana minis­te­riön palaute ja alueseminaarit 

Ammat­ti­kor­kea­kou­lun vuosi­ta­son toiminnanohjaus

• tavoi­te­so­pi­muk­sen laadinta ja toteu­tu­mi­sen seuranta toiminta- ja talous­kat­sauk­sien yhtey­dessä kolme kertaa vuodessa (KARELIA/TASO) 
• toimin­nan itsear­viointi ja johdon katsel­mus vuosittain 
• toimin­nan ja talou­den tulos­ten seuranta kuukausit­tain halli­tuk­sessa, johto­ryh­mässä, koulu­tuk­sen pääl­li­köi­den kokouk­sissa ja henkilöstökokouksissa 
• vuosi­bud­je­tointi ja osavuo­si­kat­sauk­set neljännesvuosittain 
• henki­lös­tö­suun­ni­tel­man päivi­tys vuosittain 
• kehi­tys­kes­kus­te­lut vuosittain 

Lähei­syys­pe­ri­aat­teella on keskei­nen merki­tys Kare­lian laadun­hal­lin­nassa. Lähei­syys­pe­ri­aate tarkoit­taa sitä, että asiat ratkais­taan ja toimin­nan kehit­tä­mi­nen tapah­tuu niin lähellä niiden ilme­ne­mistä kuin mahdol­lista. Esimer­kiksi opin­to­jak­so­jen vastuu­opet­ta­jat ja tiimien vastuu­hen­ki­löt vastaa­vat omien opin­to­jak­so­jensa ja oman työnsä kehit­tä­mi­sestä. Koulu­tus­pääl­li­köt vastaa­vat opetus­suun­ni­tel­mien sekä koulu­tuk­sen toteu­tus­rat­kai­su­jen kehit­tä­mi­sestä ja koulu­tuk­sen kehit­tä­mis­ryhmä koor­di­noi koko ammat­ti­kor­kea­kou­lua koske­via koulu­tuk­sen kehittämistoimia. 

Kare­liassa toteu­te­taan avoimen tieteen ja tutki­muk­sen mukaista avointa toimin­ta­kult­tuu­ria, jonka avulla kaikki tuotettu tieto ja osaa­mi­nen pyri­tään saamaan näky­väksi sekä väli­tet­tyä kaik­kien käyt­töön. Avoi­muu­den muotoja ovat tutki­mus­tie­don avoin julkai­se­mi­nen sekä tulos­ten popu­la­ri­sointi, tutki­musai­neis­to­jen avaa­mi­nen sekä avoimet tutki­mus­me­ne­tel­mät. Avoi­muu­den avulla edis­te­tään tutki­mus- ja kehit­tä­mis­toi­min­nan yhteis­kun­nal­lista vaikut­ta­vuutta sekä mahdol­lis­te­taan uuden­laista yhteis­työtä ja innovaatioita. 

Laadun­hal­lin­nan vastuut 

Ammat­ti­kor­kea­kou­lun rehtori vastaa ammat­ti­kor­kea­kou­lun toimin­nan laadusta ja sen kehit­tä­mi­sestä. Jokai­sella työn­te­ki­jällä ja opis­ke­li­jalla on vastuu oman työnsä laadusta ja sen kehit­tä­mi­sestä sekä osal­lis­tu­mi­sesta oman työ-/opis­ke­lu­yh­tei­sön kehittämiseen. 

Rehto­rin nimit­tämä laatu­ryhmä on yksi ammat­ti­kor­kea­kou­lun kehit­tä­mis­ryh­mistä, joka vastaa laatu­jär­jes­tel­män toimi­vuu­desta ja kehit­tä­mi­sestä, laatuo­saa­mi­sen yllä­pi­tä­mi­sestä sekä laadun­hal­lin­taan liit­ty­västä vies­tin­nästä. Laatu­ryh­mään kuuluu myös opis­ke­li­ja­kunta POKAn nimeämä jäsen. Laadun­hal­lin­nan vastuut on kuvattu tarkem­min tämän käsi­kir­jan lopussa. Siirry laadun­hal­lin­nan vastui­siin. 

2. Ulkoi­nen ohjaus

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun ulkoi­nen ohjaus voidaan jakaa kansain­vä­li­seen, kansal­li­seen ja alueel­li­seen ohjauk­seen. Toimin­taan keskei­sesti vaikut- tavia ulkoi­sia teki­jöitä ovat euroop­pa­lai­sen korkea­kou­lu­tusa­lu­een (Euro­pean Higher Educa­tion Area, EHEA) raken­ta­mi­nen, kansal­li­nen korkea­kou­lu­po­liit­ti­nen ohjaus, ammat­ti­kor­kea­kou­lun toiminta-alueen työelä­män tarpeet sekä sidos­ryh­mä­suh­teet ja kumppanuudet. 

Kansal­li­sen koulu­tus­po­li­tii­kan muutok­sen lisäksi kansain­vä­li­nen koulu­tus­po­li­tiikka vaikut­taa entistä enemmän maamme korkea­kou­lu­jen toimin­taan ja korkea­kou­lu­jen laatu­jär­jes­tel­mien kehit­tä­mi­seen. Euroo­pan tasolla korkea­kou­lu­po­li­tiik­kaa ohjaa yhte­näi­sen euroop­pa­lai­sen korkea­kou­lu­tusa­lu­een (EHEA) luomi­nen. Laadun­hal­lin­nan yhtei­set euroop­pa­lai­set peri­aat­teet on kuvattu vuonna 2015 päivi­te­tyssä doku­men­tissa Stan­dards and Guide­li­nes for Quality Assu­rance in the Euro­pean Higher Educa­tion Area (ESG). Euroop­pa­lai­nen tutki­musa­lu­een (ERA), tavoit­teena on mm. edistää tutki­joi­den vapaata liik­ku­vuutta ja työs­ken­te­lyä EU:ssa, yhteis­ten tutki­muk­sen infra­struk­tuu­rien perus­ta­mista ja toimin­taa tai julki­sesti rahoi­te­tun tutki­muk­sen parem­paa hyödyn­tä­mistä ja käyttöä. Suoma­lai­set korkea­kou­lut ovat sitou­tu­neet toimi­maan ERAn peri­aat­tei­den mukai­sesti ja edis­tä­mään tavoit­tei­den toteutumista.

Suomen korkea­kou­lu­tuk­sen kansal­li­nen laadun­var­mis­tus koostuu kolmesta osasta, joita ovat kansal­li­nen korkea­kou­lu­po­liit­ti­nen ohjaus, korkea­kou­lu­jen oma laadun­hal­linta ja kansal­li­nen arvioin­ti­toi­minta (kuvio 2). Opetus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riö vastaa kansal­li­sesta korkea­kou­lu­po­liit­ti­sesta ohjauk­sesta. Ohjaus perus­tuu lain­sää­dän­töön, toimi­lu­pa­pää­tök­siin sekä minis­te­riön ja ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen väli­seen tavoitesopimusmenettelyyn.

Lain­sää­dän­nön perus­teella kaikilla korkea­kou­luilla on itse­hal­linto ja vastuu toimin­nan laadusta ja sen jatku­vasta kehit­tä­mi­sestä. Kukin korkea­koulu raken­taa omiin tarpei­siinsa parhai­ten sopivan laatu­jär­jes­tel­män ja sen tulee osal­lis­tua vähin­tään kuuden vuoden välein ulko­puo­li­seen laatu­jär­jes­tel­män audi­toin­tiin, jonka tulok­set ovat julkisia.

Kansal­li­nen koulu­tuk­sen arvioin­ti­kes­kus (KARVI) vastaa koulu­tuk­sen ulkoi­sesta arvioin­nista Suomessa. Keskuk­sen yhtey­dessä toimii korkea­kou­lu­jen arvioin­ti­jaosto, joka päättää korkea­kou­lu­jen arvioin­tiin liit­ty­vistä asioista ja hyväk­syy audi­toin­tien tulok­set. Suoma­lai­nen kehit­tä­vän arvioin­nin peri­aat­teita noudat­tava audi­toin­ti­malli on raken­nettu euroop­pa­lais­ten laadun­hal­lin­ta­pe­ri­aat­tei­den mukaisesti. 

3. Stra­te­gi­nen perusta 

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun stra­te­gia on tärkein orga­ni­saa­tion toimin­taa ja valin­toja ohjaava asia­kirja. Tällä hetkellä voimassa oleva Karelia 2030 -stra­te­gia on laadittu vuosille 2020-2030. Stra­te­gia laadi­taan osal­lis­ta­vana proses­sina yhteis­työssä henki­lös­tön, opis­ke­li­joi­den ja keskeis­ten yhteis­työ­kump­pa­nei­den kanssa. Ammat­ti­kor­kea­kou­lun stra­te­gi­set valin­nat on tiivis­tetty ohei­seen kuvioon (kuvio 3).

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun stra­te­giassa määri­tel­lään korkea­kou­lun tahto­tila. Se ohjaa henki­lös­tön toimin­taa ja päätök­sen­te­koa sekä sisäistä ja ulkoista yhteis­työtä. Stra­te­giassa esite­tyt linjauk­set perus­tu­vat kansal­li­siin koulu­tus­po­liit­ti­siin ja muihin keskei­siin linjauk­siin ja vaati­muk­siin, työelä­män ja sen kehit­tä­mi­sen tarpei­siin sekä maakun­nan ja Joen­suun kaupun­ki­seu­dun kehittämislinjauksiin. 

Stra­te­giaa toteu­te­taan ja seura­taan Kare­lia/­TASO-sopi­mus­ten ja niiden toteu­tu­mi­sen seuran­nan, johdon katsel­mus­ten sekä tavoite- ja kehi­tys­kes­kus­te­lu­jen avulla. Stra­te­gian väliar­viointi toteu­te­taan stra­te­gia­kau­den puoli­vä­lissä. Arvioin­nin perus­teella vali­taan stra­te­gian loppu­kau­den pain­opis­teet, jotka ohjaa­vat sen vuosit­taista toimeen­pa­noa. Stra­te­gia­kau­den lopussa toteu­te­taan koko kautta koskeva arviointi. 

4. Johta­mis­jär­jes­telmä

Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu on monia­lai­nen ammat­ti­kor­kea­koulu, jonka laki­sää­tei­siä tehtä­viä ovat koulu­tus, tutki­mus-, kehit­tä­mis- ja inno­vaa­tio­toi­minta sekä palve­lu­lii­ke­toi­minta. Karelia on Joen­suun kaupun­gin omis­tama osakeyh­tiö, jonka ylintä päätös­val­taa käyttää yhtiö­ko­kous. Yhtiö­ko­kous valit­see osakeyh­tiön halli­tuk­sen, joka vastaa yhtiön hallin­nosta ja toimin­nan järjes­tä­mi­sestä. Yhtiöllä on osakeyh­tiön halli­tuk­sen valit­sema toimi­tus­joh­taja, joka toimii myös ammat­ti­kor­kea­kou­lun rehtorina. 

Karelia ammat­ti­kor­kea­kou­lun toimin­taa määrit­tä­vät seuraa­vat säännöt 

• Johto­sääntö (hyväk­syjä Karelia Ammat­ti­kor­kea­koulu Oy:n hallitus) 
• Tutkin­to­sääntö (hyväk­syjä Karelia Ammat­ti­kor­kea­koulu Oy:n hallitus) 
• Toimin­ta­sääntö (hyväk­syjä rehtori) 

Johto­sään­nössä määrä­tään yhtiön ja ammat­ti­kor­kea­kou­lun toimin­nasta ja hallin­nosta. Ammat­ti­kor­kea­kou­lun tutkin­to­sään­nössä anne­taan ammat­ti­kor­kea­kou­luo­pin­toi­hin liit­ty­viä, lain­sää­dän­töä täsmen­tä­viä määräyk­siä ja ohjeita. Toimin­ta­sään­nöllä määrä­tään ammat­ti­kor­kea­kou­lun sisäi­sestä orga­ni­saa­tiosta ja johta­mi­sesta johto­sään­nön puitteissa. 

Ammat­ti­kor­kea­kou­lun päätök­sen­teko tapah­tuu esit­te­lystä. Toimin­ta­sään­nössä nimetyt esit­te­li­jät vastaa­vat osakeyh­tiön halli­tuk­sessa käsi­tel­tä­vien asioi­den valmis­te­lusta. Halli­tuk­sessa esille tulevia asioita ja päätök­siä käsi­tel­lään johto­ryh­mässä. Toimen­hal­ti­ja­pää­tök­siä (TOPS) tekevät rehto­rin lisäksi toimen­hal­ti­jat, joille rehtori on toimin­ta­sään­nöllä siir­tä­nyt ratkaisuvaltaa.

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun toiminta on orga­ni­soitu ydin­toi­min­toi­hin, joita ovat koulu­tus, tutki­mus-, kehit­tä­mis- ja inno­vaa­tio­toi­minta sekä palve­lu­lii­ke­toi­minta. Ydin­toi­min­toja tukevat hallinto- ja tuki­pal­ve­lut, joita toteu­te­taan tiimeissä. Rehtori, vara­reh­tori sekä hallinto- ja talous­joh­taja muodos­ta­vat ammat­ti­kor­kea­kou­lun ylimmän johdon. Ammat­ti­kor­kea­kou­lun sisäi­sen päätök­sen­teon ja toimin­nan tukena toimii rehto­rin nimit­tämä johto­ryhmä. Ammat­ti­kor­kea­kou­lussa on johtaja- ja pääl­lik­kö­ni­mik­keellä toimi­via tulos­vas­tuul­li­sia lähi­joh­ta­jia ja asian­tun­ti­joita. Rehtori/toimitusjohtaja vastaa päätök­sen­teon valmis­te­lusta ja esit­te­lystä osakeyh­tiön hallitukselle. 

Ammat­ti­kor­kea­kou­lun ydin­toi­min­toi­hin liit­ty­villä kehit­tä­mis­ryh­millä on tärkeä merki­tys ammat­ti­kor­kea­kou­lun toimin­nan kehit­tä­mi­sessä ja päätök­sen­teon valmis­te­lussa. Kare­lian kehit­tä­mis­ryh­mät ovat laatu­ryhmä, koulu­tuk­sen kehit­tä­mis­ryhmä, TKI-kehit­tä­mis­ryhmä ja jatku­van oppi­mi­sen kehit­tä­mis­ryhmä. Kehit­tä­mis­ryh­mien toimin­ta­suun­ni­tel­mat käsi­tel­lään johto­ryh­mässä ja ryhmien puheen­joh­ta­jat rapor­toi­vat toimin­nasta johto­ryh­mälle. Ryhmien jäsenet vastaa­vat kehit­tä­mis­ryh­missä käsi­tel­ty­jen asioi­den vies­ti­mi­sestä omilla vastuu­alueil­laan ja tuovat kehit­tä­mis­ryh­miin omilla vastuu­alueil­laan tunnis­tet­tuja kehittämistarpeita.

5. Toimin­nan suunnittelu

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun stra­te­gi­sen toimin­na­noh­jauk­sen ja suun­nit­te­lun keskei­siä asia­kir­joja ovat ammat­ti­kor­kea­kou­lun stra­te­gia, opetus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riön kanssa solmittu tavoi­te­so­pi­mus (OKM/TASO) ja ammat­ti­kor­kea­kou­lun sisäi­nen vuosit­tain laadit­tava tavoi­te­so­pi­mus (KARELIA/TASO). 

• Karelia 2030 -stra­te­gia on tärkein orga­ni­saa­tion toimin­taa ja valin­toja ohjaava asiakirja. 
• Opetus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riö kanssa solmit­ta­vassa tavoi­te­so­pi­muk­sessa (OKM/TASO) sovi­taan ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen tavoit­teista neli­vuo­tis­kau­delle. Sopi­muk­sessa määri­tel­lään ammat­ti­kor­kea­kou­lun stra­te­gi­set valin­nat, profiili ja vahvuusa­lat, korkea­kou­lun stra­te­giaa tukevat toimen­pi­teet, tutkin­to­ta­voit­teet sekä rahoitus. 
• Stra­te­giaa toteu­te­taan ja sen toteu­tu­mista seura­taan juok­se­vasti päivi­tet­tä­vien, kahdelle vuodelle laadit­tu­jen Karelia/TASO -sopi­mus­ten avulla. Karelia/TASO -sopi­muk­sessa määri­tel­lään korkea­koulu- ja yksik­kö­koh­tai­set tulos­ta­voit­teet sekä Kare­lian stra­te­gian toteut­ta­mista tukevat kehit­tä­mis­pro­jek­tit ja niiden vastuuhenkilöt. 

Stra­te­gi­sen suun­nit­te­lun asia­kir­jo­jen lisäksi ammat­ti­kor­kea­kou­lussa laadi­taan sään­nöl­li­sesti eri tehtä­vä­aluei­den käytän­nön toimin­taa koske­via suunnitelmia. 

• Koulu­tus­toi­min­taan liit­ty­viä suun­ni­tel­mia ovat esimer­kiksi opetus- ja toteu­tus­suun­ni­tel­mat, työjär­jes­tyk­set ja opet­ta­jien työai­ka­suun­ni­tel­mat sekä jatku­van oppi­mi­sen kehittämissuunnitelma. 
• TKI-toimin­taa ohjaa­vat TKI-suun­ni­telma sekä hanke­koh­tai­set projektisuunnitelmat. 
• Kump­pa­nuus­so­pi­muk­set ja kump­pa­nuu­den toteu­tus­suun­ni­tel­mat ohjaa­vat yhteis­työtä keskeis­ten kump­pa­nei­den kanssa. 
• Henki­lös­tö­asioi­den perus­tana on stra­te­gi­nen henki­lös­tö­suun­ni­telma ja vuosit­tain päivi­tet­tävä henkilöstösuunnitelma
• Talous­asioita ohjaa­via keskei­siä suun­nit­te­lua­sia­kir­joja ovat budjetti ja investointisuunnitelma. 

6. Toimin­ta­pro­ses­sit

Proses­si­ku­vaus­ten avulla kuva­taan orga­ni­saa­tion yhtei­set toimin­ta­ta­vat ja niihin liit­ty­vät vastuut. Proses­sien perus­tana on ammat­ti­kor­kea­kou­lun stra­te­gia, säännöt sekä opis­ke­li­joi­den ja palve­lu­jen käyt­tä­jien kannalta keskei­set toimin­not. Proses­sien kehit­tä­mi­nen liittyy orga­ni­saa­tion muuhun suun­nit­te­luun ja kehit­tä­mi­seen. Proses­sin kehit­tä­mi­sellä tähdä­tään toimin­nan tehos­ta­mi­seen, toimin­nan laadun, suju­vuu­den ja palve­lu­ta­son paran­ta­mi­seen, ongel­ma­ti­lan­tei­den hallin­taan sekä resurs­sien tehok­kaa­seen käyttöön. 

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun proses­sit on jaoteltu ydin­toi­min­to­jen proses­sei­hin sekä stra­te­gi­sen johta­mi­sen ja ohjauk­sen proses­sei­hin (kuvio 6). Proses­si­kar­tan ja käsit­tei­den perus­tana ovat Julki­sen hallin­non tieto­hal­lin­non neuvot­te­lu­kun­nan (JUHTA) suosi­tuk­set, joita on sovel­lettu ammat­ti­kor­kea­kou­lun käyt­töön sopiviksi. 

Ydin­toi­min­to­jen sekä stra­te­gi­sen johta­mi­sen ja ohjauk­sen proses­seista on laadittu proses­si­ku­vauk­set. Tarvit­taessa kuvauk­sia on tarken­nettu proses­si­ku­vauk­siin linki­te­tyillä työoh­jeilla ja muilla ohjeis­tuk­silla. Tuki­pal­ve­luoh­jeis­tuk­sia ei ole pääsään­töi­sesti kuvattu eril­li­sinä vaan ne on integroitu proses­si­ku­vauk­siin. Henki­löstö- ja talous­asioista on laadittu eril­listä ohjeistusta. 

Proses­sit on kuvattu ensi­si­jai­sesti asiak­kai­den näkö­kul­masta tavoit­teena sujuvan toimin­nan ja palve­lun varmis­ta­mi­nen. Kuvauk­sissa on pyritty yksin­ker­tai­suu­teen ja pelkis­tä­mi­seen. Niissä ei kuvata toimin­nan kaikkia yksi­tyis­koh­tia, vaan keski­ty­tään niihin toimin­toi­hin, jotka ovat ammat­ti­kor­kea­kou­lun toimin­nan kannalta keskei­siä. Ydin­toi­min­to­jen sekä stra­te­gi­sen johta­mi­sen ja ohjauk­sen proses­si­ku­vauk­set on esitetty havain­nol­li­sina koko­nai­suuk­sina Karelia-intrassa niiden luon­tai­sissa asiayh­teyk­sissä toimin­to­jen omilla sivuilla. 

Stra­te­gi­nen johta­mi­nen ja ohjaus 

Koulu­tus­toi­minta

Tutki­mus-, kehit­tä­mis- ja innovaatiotoiminta

Jatkuva oppi­mi­nen

7. Toimin­nan arviointi

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun toimin­nan arviointi koostuu ulkoi­sista arvioin­neista, palau­te­jär­jes­tel­mien avulla ja muulla tavoin kerät­tä­västä palau­te­tie­dosta sekä sisäi­sistä arvioinneista.

Oikean­puo­lei­sin laatikko: Tulos­ten ja palaut­teen käsit­tely lähei­syys­pe­ri­aat­teen mukai­sesti (ei siis ”yksi­köissä”)

Ulkoi­set audi­toin­nit 

Korkea­kou­lu­jen kansal­li­sesta audi­toin­ti­toi­min­nasta vastaa Kansal­li­nen koulu­tuk­sen arvioin­ti­kes­kus (KARVI). Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun laadun­hal­linta on audi­toitu kaksi kertaa, vuosina 2011 ja 2017. Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun seuraava ulkoi­nen laatuau­di­tointi on vuonna 2023. Ammat­ti­kor­kea­koulu ja sen yksiköt osal­lis­tu­vat aktii­vi­sesti koulu­tusala- tai teema-arviointeihin. 

Vuoden 2023 laatuau­di­toin­nin teemoja ovat: 

• osaa­mista luova korkeakoulu 
• vaikut­tava ja uudis­tava korkeakoulu 
• kehit­tävä ja hyvin­voiva korkeakoulu
• oppiva korkea­koulu. 

Kansain­vä­li­sessä koulu­tusyh­teis­työssä yhteis­tut­kin­to­kou­lu­tuk­sen ja muun yhteis­kou­lu­tuk­sen laadun­hal­linta ja siihen liit­tyvä ulkoi­nen akkre­di­tointi toteu­te­taan euroop­pa­lais­ten stan­dar­dien mukaisesti. 

Palau­te­jär­jes­tel­mät

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun palau­te­jär­jes­tel­mät katta­vat opis­ke­li­joilta, työelä­mältä ja henki­lös­töltä kerät­tä­vän palaut­teen. Palaut­teen kerää­mi­sessä hyödyn­ne­tään ammat­ti­kor­kea­kou­lussa kehi­tet­tyjä sähköi­siä palau­te­jär­jes­tel­miä. Opis­ke­li­ja­pa­laut­teet kerä­tään ammat­ti­kor­kea­kou­lun oman opis­ke­li­ja­pa­lau­te­jär­jes­tel­män (Karelia/OPALA), opin­to­jak­so­pa­lau­te­jär­jes­tel­män sekä valta­kun­nal­li­sen valmis­tu­mis­vai­heen AVOP-kyselyn ja viisi vuotta valmis­tu­mi­sen jälkeen toteut­ta­van uraseu­ran­ta­ky­se­lyn avulla. Kare­liassa opis­ke­li­ja­pa­lau­tetta on kerätty syste­maat­ti­sesti luku­vuo­desta 1999–2000 lähtien. Henki­lös­tö­pa­lau­tetta (HEPALA) on kerätty sään­nöl­li­sesti vuodesta 2001 ja työelä­mä­pa­lau­tetta vuodesta 2005 alkaen. TKI-toimin­nassa projek­ti­koh­taista palau­tetta kerä­tään osana projek­tin toteu­tusta, ja laajempi TKI- ja palve­lu­lii­ke­toi­min­nan palau­te­ky­sely toteu­te­taan vuosittain.

Palau­te­ky­se­ly­jen tulok­set analy­soi­daan ja analyy­sin perus­teella laadi­taan palaut­teen palaute, joka käsi­tel­lään palau­tetta anta­nei­den kanssa. Tulos­ten perus­teella pääte­tään käyn­nis­tet­tä­vistä kehit­tä­mis­toi­mista. Palau­te­ky­se­ly­jen käsit­tely ja kehit­tä­mis­toi­men­pi­tei­den toteut­ta­mi­nen tapah­tuu joko lähei­syys­pe­ri­aat­teen mukai­sesti tai koko Kare­lian tasolla. Lähei­syys­pe­ri­aate tarkoit­taa sitä, että ongel­mat pyri­tään ratkai­se­maan mahdol­li­sim­man lähellä toimin­taa. Palau­te­tie­don yhteen­veto käsi­tel­lään vuosit­tain johdon katsel­muk­sen yhteydessä. 

Järjes­tel­mien kautta tulevan palaut­teen lisäksi välit­tö­mällä palaut­teella on tärkeä merki­tys toimin­nan kehit­tä­mi­sessä. Väli­töntä palau­tetta käsi­tel­lään henki­lös­tö­ko­kouk­sissa, koulu­tus­pääl­li­köi­den kokouk­sissa ja tarvit­taessa ammat­ti­kor­kea­kou­lun johtoryhmässä. 

Edellä mainit­tu­jen palau­te­jär­jes­tel­mien lisäksi ammat­ti­kor­kea­kou­lussa kerä­tään sään­nöl­li­sesti palau­tetta eri toimin­noista. Näiden palaut­tei­den keruu ja käsit­tely on kuvattu kunkin toimin­non ohjeis­tuk­sen yhteydessä. 

Opis­ke­li­ja­pa­laute 

Opis­ke­li­ja­pa­laut­teen kerää­mi­seen Kare­lialla on käytössä syste­maat­ti­set ja koko opis­ke­lu­pro­ses­sin katta­vat palau­te­jär­jes­tel­mät. Palaut­teet koos­tu­vat opin­to­jak­so­koh­tai­sesta palaut­teesta sekä Kare­lian yhtei­sestä kerran vuodessa kaikilta tutkin­toon johta­vassa koulu­tuk­sessa opis­ke­le­vilta opis­ke­li­joilta kerät­tä­västä luku­vuo­si­pa­laut­teesta (KARE­LIA/O­PALA-palaute). Valmis­tu­massa olevat opis­ke­li­jat vastaa­vat valta­kun­nal­li­seen AVOP-lähtö­ky­se­lyyn. Lisäksi opis­ke­li­joilla on mahdol­li­suus antaa avointa palau­tetta Pakki-portaa­lissa ja suoraa palau­tetta kenelle tahansa toimin­nasta vastuussa olevalle.

Työelä­mä­pa­laute 

Työelä­mä­pa­laut­teen tarkoi­tuk­sena on kartoit­taa ja kehit­tää ammat­ti­kor­kea­kou­lun ja työelä­män välisen yhteis­työn toimi­vuutta opin­toi­hin liit­ty­vässä harjoit­te­lussa, opin­näy­te­työssä sekä TKI- ja palveluliiketoiminnassa. 

Henki­lös­tö­pa­laute (HEPALA) 

Henki­lös­tö­pa­lau­tetta kerä­tään vuosit­tain järjes­tet­tä­vällä kyselyllä. 

Sisäi­set arvioinnit

Johdon katsel­mus on vuosit­tain tois­tuva sisäi­sen arvioin­nin käytäntö. Tämän lisäksi toteu­te­taan muuta­man vuoden välein stra­te­gian väliar­viointi sekä toimin­nan ja laadun­var­mis­tus­jär­jes­tel­män sisäi­nen auditointi. 

Stra­te­gian väliar­viointi 

Stra­te­gian ja Kare­lia/­TASO-tavoit­tei­den jatku­vaa seuran­taa tehdään kolme kertaa vuodessa järjes­tet­tä­vissä toimin­nan ja talou­den katsauk­sissa. Stra­te­gia­kau­den puoli­vä­lissä suori­te­taan laaja stra­te­gian toteu­tu­mi­sen väliar­viointi. Sen perus­teella arvioi­daan stra­te­gian toteu­tu­mista ja tehdään ratkai­suja tarvit­ta­vista muutok­sista stra­te­gia­kau­den loppu­jak­son painotuksiin. 

Sisäi­set audi­toin­nit 

Kare­liassa toteu­te­taan yhteis­työssä kump­pa­nior­ga­ni­saa­tioi­den ja työelä­män kanssa sisäi­siä audi­toin­teja, joiden tavoit­teina on: 

• saada palau­tetta Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun laatu­jär­jes­tel­män toimi­vuu­desta ja kehittämistarpeista, 
• vahvis­taa henki­lös­tön ja opis­ke­li­joi­den laatutyöosaamista, 
• tukea laatu­työn toteut­ta­mista sekä 
• valmis­tau­tua laatu­jär­jes­tel­män ulkoi­seen auditointiin. 

Työelämäaudi­toin­nit 

Kare­liassa pilo­toi­daan luku­vuo­den 2022-2023 aikana koulu­tus­vas­tuu­koh­tai­sia työelä­mä­au­di­toin­teja yhteis­työssä Pohjois-Karja­lan kaup­pa­ka­ma­rin kanssa. Audi­toin­nin tavoit­teena on varmis­taa koulu­tuk­sen työelä­mä­vas­taa­vuus sekä tiivis­tää Kare­lian koulu­tuk­sen ja työelä­män välistä yhteistyötä. 

Johdon katsel­mus ja toimin­ta­ker­to­mus 

Johdon katsel­mus on Kare­lian vuosit­tain tois­tuva toimin­nan arvioin­ti­käy­täntö. Johdon katsel­muk­sen tavoit­teena on muodos­taa tiivis koko­nais­kuva ammat­ti­kor­kea­kou­lun edel­tä­vän vuoden toimin­nasta ja tulok­sista sekä arvioida toimin­nalle asetet­tu­jen tavoit­tei­den toteutumista. 

Johdon katsel­mus toteu­te­taan vuosi­kel­lon mukai­sesti huhti-touko­kuussa välit­tö­mästi sen jälkeen, kun edel­tä­vän vuoden tulok­set on saatu koottua. Edel­tä­vän vuoden tulos­ten lisäksi arvioi­daan myös kuluvan vuoden tulok­sia siinä määrin kuin niitä on jo tiedossa. 

Johdon katsel­muk­sesta laadi­taan katsel­mus­ti­lan­teessa tiivis raportti. Johdon katsel­muk­sen tulok­sia ja niiden pohjalta toteu­tet­tuja kehit­tä­mis­toi­mia käsi­tel­lään seuraa­van vuoden toimin­nan suun­nit­te­lun yhtey­dessä (Karelia/ TASO). 

Ammat­ti­kor­kea­kou­lussa laadi­taan vuosit­tain toimin­ta­ker­to­mus, johon on koottu katsaus edel­tä­vän vuoden toimin­nasta ja tuloksista. 

8. Toimin­nan kehit­tä­mi­nen 

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun kehit­tä­mis­tar­peet voidaan jakaa koko ammat­ti­kor­kea­kou­lua koske­viin, yksik­kö­koh­tai­siin sekä yksit­täi­seen työn­te­ki­jään tai henki­lös­tö­ryh­mään liit­ty­viin tarpei­siin. Koko ammat­ti­kor­kea­kou­lua koske­van pitkä­jän­tei­sen kehit­tä­mi­sen pohjana ovat opetus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riön kanssa solmittu tavoi­te­so­pi­mus, stra­te­gi­set valin­nat, saatu­jen palaut­tei­den perus­teella valitut kehit­tä­mis­koh­teet ja niiden toteu­tu­mi­sen sään­nöl­li­nen seuranta ja arviointi sekä vuosit­tain toteu­tet­tava johdon katsel­mus ja sisäi­nen auditointi. 

Koko ammat­ti­kor­kea­kou­lun kannalta keskei­sim­miksi valitut kehit­tä­mis­toi­met ja niihin liit­ty­vät vastuut kirja­taan vuosit­tain laadit­ta­vaan sisäi­seen Karelia/TASO -sopi­muk­seen. Keskeis­ten kehit­tä­mis­koh­tei­den lisäksi Kare­lia/­TASO-sopi­muk­seen on kirjattu koko ammat­ti­kor­kea­kou­lun ja koulu­tus­vas­tuu­koh­tai­set tulos­ta­voit­teet. Keskeis­ten kehit­tä­mis­koh­tei­den vastuu­hen­ki­löt huoleh­ti­vat toimen­pi­tei­den suun­nit­te­lusta ja toteut­ta­mi­sesta sekä varmis­ta­vat niiden toteut­ta­mi­seen tarvit­ta­vat resurs­sit. Kehit­tä­mis­toi­men­pi­tei­den toteu­tu­mista seura­taan kolman­nes­vuo­sit­tain johto­ryh­män ja Kare­lia/­TASO-vastuu­hen­ki­löi­den yhteis­ten toiminta- ja talous­kat­saus­ten yhtey­dessä ja koko vuoden osalta johdon katselmuksessa. 

Kare­lian kehit­tä­mis­ryh­millä on keskei­nen rooli ydin­toi­min­toi­hin liit­ty­vien kehit­tä­mis­toi­mien toteut­ta­mi­sesta. Kehit­tä­mis­ryh­mät laati­vat vuosit­tain toimin­ta­suun­ni­tel­mat, jotka käsi­tel­lään johto­ryh­mässä. Monet stra­te­gi­sista kehit­tä­mis­hank­keista jatku­vat usean vuoden ajan. Keskeis­ten kehit­tä­mis­toi­mien toteu­tu­mista arvioi­daan johto­ryh­mässä ja vuosit­tain toteu­tet­ta­van johdon katsel­muk­sen yhteydessä.

Karelia/TASO -sopimus luo perus­tan Kare­lian kehit­tä­mis­toi­mille kaikilla tasoilla. Tämän lisäksi lähei­syys­pe­ri­aat­teen mukai­sesti henki­lös­tö­ko­kouk­sissa käsi­tel­lään sään­nöl­li­sesti seurat­ta­via tunnus­lu­kuja ja saatua palau­tetta ja ryhdy­tään tarvit­taessa kehittämistoimiin. 

Kare­lian johto­ryh­män, esihen­ki­löi­den ja tiimi­vas­taa­vien yhtei­set suun­nit­te­lu­päi­vät toteu­te­taan kaksi kertaa vuodessa. Päivien tarkoi­tuk­sena on varmis­taa asetet­tu­jen tavoit­tei­den toteu­tu­mi­nen sekä luoda yhteistä tilan­ne­ku­vaa ja suun­ni­tel­maa noin 1-2 vuoden aikajänteellä.

Yksi­lö­ta­solla vuosit­tain toteu­tet­ta­vissa kehi­tys­kes­kus­te­luissa arvioi­daan toimin­taa ja osaa­mista sekä sovi­taan kehit­tä­mis­ta­voit­teista PDCA-syklin mukai­sesti. Kehi­tys­kes­kus­te­lut käydään saman­ai­kai­sesti koko orga­ni­saa­tiossa yhte­näi­sen ohjeis­tuk­sen mukai­sesti. Yksi­lö­kes­kus­te­lu­jen jälkeen keskus­te­lu­jen yhteen­ve­toa käsi­tel­lään esihen­ki­lön johdolla. 

Jatku­van paran­ta­mi­sen peri­aat­teen mukai­sesti erilai­sia kohden­net­tuja palau­te­ky­se­lyjä ja -selvi­tyk­siä ja niistä seuraa­via kehit­tä­mis­toi­men­pi­teitä tehdään tarpeen mukaan.

Laadun­hal­lin­nan vastuut

VASTUUHENKILÖ/VASTUUTAHO	LAADUNHALLINTAAN LIITTYVÄ VASTUU
Rehtori Johto­ryhmä	Koko­nais­vas­tuu ammat­ti­kor­kea­kou­lun toimin­nan tulok­sista sekä laadusta ja sen kehittämisestä.
Laatu­ryhmä Hallinto- ja talous­joh­taja Tieto­tuo­tan­non asiantuntija	Vastuu laatu­jär­jes­tel­män toimi­vuu­desta ja kehit­tä­mi­sestä, laatuo­saa­mi­sen yllä­pi­tä­mi­sestä sekä laadun­hal­lin­taan liit­ty­västä viestinnästä.
Kehit­tä­mis­ryh­mien puheen­joh­ta­jat / kehittämisryhmät	Vastuu omaan vastuu­alu­eensa toimin­nan laadun ja laadun­hal­lin­nan kehit­tä­mi­sestä, yhteis­ten prosessikuvausten/ohjeistusten laadin­nan ja arvioin­nin koor­di­noin­nista, laatu­pa­laut­tei­den käsit­te­lystä, palaut­teen palaut­tei­den laadin­nasta ja palaut­teista tiedot­ta­mi­sesta koko ammat­ti­kor­kea­kou­lua koske­vien kehit­tä­mis­toi­mien koordinoinnista
Esihen­ki­löt	Vastuu oman yksikkönsä/tiiminsä toimin­nan tulok­sista ja laadusta, laatu­jär­jes­tel­män mukais­ten toimien toteut­ta­mi­sesta, laatu­pa­laut­tei­den käsit­te­lystä, palaut­teen palaut­tei­den laadin­nasta ja palaut­teista tiedot­ta­mi­sesta, kehit­tä­mis­toi­mien toteut­ta­mi­sesta, henki­löstö ja opis­ke­li­joi­den laatu­tie­toi­suu­den kehit­tä­mi­sestä, vuoro­vai­kut­tei­sesta kump­pa­nuus- ja sidosryhmäyhteistyöstä
Proses­sien / ohjeis­tus­ten vastuuhenkilöt	Vastuu proses­sin kuvaamisesta/ohjeistuksen laadin­nasta ja päivit­tä­mi­sestä Karelia-intrassa ja Pakki-opis­ke­li­ja­por­taa­lissa sekä toimin­nan kehit­tä­mi­sestä omalla vastuualueellaan.
Proses­sien hyväksyjät	Jokai­sella ydin­toi­min­nalla (stra­te­gi­nen johta­mi­nen, koulu­tus, TKI-toiminta sekä palve­lu­lii­ke­toi­minta) on koko­nai­suu­desta vastaava omis­taja, joka hyväk­syy oman vastuu­alu­eensa prosessikuvaukset/ohjeistukset.
Opis­ke­li­ja­kunta POKA	Opis­ke­li­ja­kunta osal­lis­tuu korkea­kou­lu­yh­tei­sön kehit­tä­mi­seen ja vastaa opis­ke­li­joi­den laatu­tie­toi­suu­den kehit­tä­mi­sestä. Opis­ke­li­ja­kunta nimeää edus­ta­jat päätök­sen­te­koe­li­miin sekä kehit­tä­mis­ryh­miin, koulu­tus­vas­tuu­ko­kouk­siin ja muihin työryhmiin.
Kare­lian henki­löstö ja opiskelijat	Vastuu oman työn laadusta ja sen kehit­tä­mi­sestä, omasta oppi­mi­sesta ja osaa­mi­sen kehit­tä­mi­ses­tä­pa­laut­teen anta­mi­sesta ja vastaa­not­ta­mi­sesta, osal­lis­tu­mi­sesta oman työ-/opis­ke­lu­yh­tei­sön kehittämiseen

Laadun­hal­lin­nan ja toimin­na­noh­jauk­sen käsitteitä

Audi­tointi	Audi­tointi on riip­pu­ma­tonta, ulko­puo­lista toimin­taa, jossa selvi­te­tään, onko laatu­jär­jes­telmä tavoit­tei­den mukai­nen, tehokas ja tarkoi­tuk­seen sopiva. Suomen korkea­kou­lu­jen tulee osal­lis­tua määrä­vä­lein laatujärjestelmän
Akkre­di­tointi	Akkre­di­toin­nilla tarkoi­te­taan tietyn laatu­lei­man tai luvan myön­tä­mistä koulu­tusor­ga­ni­saa­tiolle tai koulu­tus­oh­jel­malle tehdyn arvioin­ti­pro­ses­sin pohjalta. Hyväk­sytty akkre­di­tointi on julki­nen tunnus­tus ja osoitus siitä, että koulu­tusor­ga­ni­saa­tio tai koulu­tus­oh­jelma on saavut­ta­nut akkre­di­toin­nille määri­tel­lyt kriteerit.
Laatu	Ammat­ti­kor­kea­kou­lun näkö­kul­masta laatu tarkoit­taa tarkoi­tuk­sen­mu­kaista toimin­taa stra­te­giassa määri­tel­ty­jen tavoit­tei­den saavut­ta­mi­seksi. Opis­ke­li­joi­den / asiak­kai­den näkö­kul­masta laatu merkit­see sitä, että ammat­ti­kor­kea­kou­lun opetus ja palve­lut vastaa­vat annet­tuja laatu­lu­pauk­sia sekä palve­lun käyt­tä­jien odotuk­sia ja tarpeita.
Laatu­po­li­tiikka	Laatu­po­li­tiikka koostuu laatu­jär­jes­tel­män tavoit­teista ja perus­pe­ri­aat­teista sekä laadun­hal­lin­nan vastuunjaosta
Kansal­li­sen koulu­tuk­sen arvioin­ti­kes­kus www.karvi.fi	Kansal­li­sen koulu­tuk­sen arvioin­ti­kes­kus (Karvi) on itse­näi­nen koulu­tuk­sen arvioin­ti­kes­kus. Sen tehtä­vänä on toteut­taa koulu­tuk­sen sekä opetuk­sen ja koulu­tuk­sen järjes­tä­jien ja korkea­kou­lu­jen toimin­taan liit­ty­viä arvioin­teja. Keskuk­sen yhtey­dessä toimii korkea­kou­lu­jen arvioin­ti­jaosto, joka päättää korkea­kou­luja koske­vien arvioin­tien hanke­suun­ni­tel­masta, suun­nit­telu- ja arvioin­ti­ryh­mien kokoon­pa­nosta sekä korkea­kou­lu­jen laatu­jär­jes­tel­mien audi­toin­tien loppu­tu­los­ten hyväksymisestä.
Johdon katsel­mus	Karelia-amk:ssa vuosit­tain tois­tuva arvioin­ti­käy­täntö, jonka tavoit­teena on arvioida ammat­ti­kor­kea­kou­lun edel­tä­vän vuoden toimin­taa ja tulok­sia suhteessa asetet­tui­hin tavoitteisiin.
Laadun­hal­linta	Laadun­hal­linta tarkoit­taa niitä menet­te­ly­ta­poja, joiden avulla korkea­koulu turvaa ja kehit­tää koulu­tuk­sen ja muun toimin­nan laatua.
Laatu­jär­jes­telmä	Laadun­hal­lin­nan orga­ni­saa­tiosta, vastuun­jaosta, menet­te­ly­ta­voista, proses­seista ja resurs­seista koos­tuva kokonaisuus.
Laatu­kä­si­kirja	Laatu­jär­jes­tel­män raken­netta ja toimin­toja kuvaava asiakirja
Palaut­teen palaute	Palaut­teen palaut­teessa palaut­teen saanut henkilö/korkeakoulun yksikkö antaa palaut­teen anta­jalle vasta­pa­laut­teen eli oman tulkin­tansa palaut­teesta ja sen edel­lyt­tä­mistä kehittämistoimista.
KARELIA/TASO	Kare­liassa vuosit­tain tois­tuva sisäi­sen toimin­nan suun­nit­te­lun prosessi, jonka tulok­sena syntyy KARE­LIA/­TASO-sopimus. Sopi­muk­sessa määri­tel­lään koko ammat­ti­kor­kea­kou­lun eri yksi­köi­den tulos- ja kehittämistavoitteet.
Prosessi / prosessikuvaus	Sarja toisiinsa liit­ty­viä ja tois­tu­via toimin­toja, joiden avulla syöt­teet muute­taan tuot­teiksi tai palve­luiksi. Proses­si­ku­vaus on toimin­nan ymmär­tä­mi­seksi ja ohjeis­ta­mi­seksi tehty sanal­li­nen kuvaus toiminnasta.
Proses­sin hyväksyjä	Ydin­toi­min­to­jen proses­si­ko­ko­nai­suu­den vastaava omis­taja, joka hyväk­syy oman vastuu­alu­eensa proses­sit ja ohjeistukset.
Proses­sin vastuuhenkilö	Proses­sin kuvaa­mi­sesta, toimi­vuu­den arvioin­nista ja kehit­tä­mi­sestä vastaava henkilö.
Työohje	Proses­sin keskei­siä osa-alueita kuvaava yksi­tyis­koh­tai­nen, proses­si­ku­vauk­seen linki­tetty ohjeistus.
Vuosi­kello	Kare­lian toimin­na­noh­jauk­sen ja laadun­hal­lin­nan toimin­to­jen vuosit­taista ajoit­tu­mista kuvaava kaavio.
Ydin­toi­minto	Orga­ni­saa­tion toimin­nan kannalta keskei­nen ja suoraan ulkois­ten asiak­kai­den palve­le­mi­seen liit­tyvä koko­nai­suus. Kare­lian ydin­toi­min­toja ovat koulu­tus, TKI-toiminta sekä palveluliiketoiminta.