Toimin­ta­ker­tomus 2022

1. Yleistä

Karelia-ammattikorkeakoulu (Karelia) on monia­lainen ammat­ti­kor­kea­koulu, jonka pääteh­täviä ovat koulutus, tutkimus-, kehittämis- ja innovaa­tio­toi­minta (TKI) sekä palve­lu­lii­ke­toi­minta. Karelia Ammat­ti­kor­kea­koulu Oy on Joensuun kaupungin omistama osakeyhtiö. Karelia tarjoaa ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kintoon ja ylempään ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kintoon johtavaa koulu­tusta sekä avoimen ammat­ti­kor­kea­koulun opintoja. Lisäksi Karelia tuottaa täyden­nys­kou­lu­tusta ja asian­tun­ti­ja­pal­ve­luita sekä osallistuu aktii­vi­sesti maakunnan kehit­tä­miseen erilaisten tutkimus- ja kehit­tä­mis­hank­keiden kautta. Toimintaa toteu­tetaan yhteis­työssä alueen elinkeino- ja työelämän sekä kansal­listen ja kansain­vä­listen kumppa­neiden kanssa.

Karelia-ammattikorkeakoulu tekee tiivistä strate­gista yhteis­työtä Pohjois-Karjalan koulu­tus­kun­tayhtymä Riverian, opiske­li­ja­kunta POKA:n ja Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveys­pal­ve­lujen kuntayh­tymän (Siun sote) kanssa. Karelia-ammattikorkeakoulun, Itä-Suomen yliopiston ja Savonia-ammat­ti­kor­kea­koulun välillä on strate­ginen yhteis­työ­so­pimus vuosille 2021–2024. Sopimuk­sessa linjataan yhteis­työstä koulu­tus­toi­min­nassa, yhteis­kun­nal­lisen vaikut­ta­vuuden lisää­mi­sessä ja korkeakoulupalveluissa.

1.2. Ammat­ti­kor­kea­kou­lutus 30 vuotta

Vuosi 2022 oli suoma­laisen ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jär­jes­telmän ja Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun kolme­kym­men­vuo­tisen toiminnan juhla­vuosi. Ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jär­jes­telmän nopea ja onnis­tunut toteut­ta­minen on ollut Suomen koulu­tus­po­li­tiikan suuria saavu­tuksia. Jo yli 500 000 korkeasti koulu­tettua ammat­ti­laista on saanut niistä tutkintonsa.

Huomattava osa ammat­ti­kor­kea­kou­luista valmis­tu­neista työllistyy opiske­lu­maa­kun­taansa – tässä meillä on valta­kun­nal­linen ennätys, josta olemme Kareliassa hyvin ylpeitä. Meiltä on valmis­tunut vuoden 2022 loppuun mennessä kaikkiaan jo 16 963 ammat­ti­laista, joista yli 70 % on jäänyt raken­tamaan Pohjois-Karjalan hyvin­vointia ja osaamista. Itsea­siassa vähin­täänkin joka kymmenes maakunnan työlli­sistä on meidän koulut­ta­mamme. Tämä aluevai­kut­ta­vuus­tulos on kansal­li­ses­tikin aivan omaa luokkaansa. Kareliasta valmis­tuneet sairaan- ja tervey­den­hoi­tajat, sosio­nomit, fysio­te­ra­peutit, insinöörit, trade­nomit ja media­nomit ovat muodos­taneet merkit­tävän osan niistä työ- ja elinkei­noe­lämän avain­osaa­jista, jotka ovat alueen elinvoiman, talouden ja hyvin­voinnin sekä sosiaa­lisen kestä­vyyden kannalta ratkai­se­vassa roolissa. Käytän­nössä lähes 90 % alueemme sairaan­hoi­ta­jista ja 80 % insinöö­reistä on valmis­tunut vuosien saatossa Kareliasta. Muutaman vuoden päästä heidän joukossaan ovat myös uusien koulu­tus­oh­jel­miemme geronomit, toimin­ta­te­ra­peutit ja tietotekniikkainsinöörit.

Alueille jäävän korkea­kou­lu­tetun osaaja­joukon lisäksi ammat­ti­kor­kea­kou­lujen vastuul­linen käden­jälki näkyy niiden tutkimus-, kehit­tämis- ja innovaa­tio­toi­min­nassa. Vuonna 2022 Karelian TKI-toiminta teki yhteis­työtä noin 1 100 yrityksen, julkisen organi­saation tai kolmannen sektorin toimijan kanssa. Mikä voisikaan olla osaaja­kou­lu­tuksen ohella parempaa korkea­koulun vastuul­lista aluevai­kut­ta­vuutta kuin tukea alueen työ- ja elinkei­noe­lämää niiden tuote­ke­hi­tys­työssä tai tarjota koulu­tusta, jolla vastataan työelämän uusiin osaamistarpeisiin.

Vuosi 2022 alkoi varsin raskaissa ja surul­li­sissa tunnel­missa. Vuoden alkupuo­lella saimme tiedon korkea­kou­lumme ensim­mäisen rehtorin Pentti Maljojoen kuole­masta. Helmikuun 24. päivä alkoi Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan ja se tarkoitti Suomen korkea­kou­lujen kaikkien akatee­misten suhteiden katkai­se­mista venäläisiin korkea­kou­luihin ja Venäjän valtion organi­saa­tioihin. Covid-19 pandemia ja sota Euroo­passa ovat haastaneet myös suoma­laisen yhteis­kunnan pohtimaan kokonais­tur­val­li­suutta ja huolto­var­muutta. Suoma­laisen yhteis­kunnan vahvat rakenteet, joista kaikille saavu­tettava ja korkea­ta­soinen koulutus on yksi keskei­sim­mistä, luovat vakautta ja vastuul­li­suutta myös vaikeina aikoina.

Karelian 30-juhlan esiintyjät sellisti Jussi Makkonen ja pianisti Nazig Azezian.

(Karelian 30-vuotis­juhlan esiin­tyjät sellisti Jussi Makkonen ja pianisti Nazig Azezian)

1.3. Olennaiset tapah­tumat tilikaudella

Vuonna 2022 Kareliassa opiskeli 4 088 opiske­lijaa ja työskenteli 390 asian­tun­tijaa. Tutkinnon suoritti 712 opiske­lijaa ja jatkuvan oppimisen kautta osaamista kartu­tettiin yhteensä 16 855 opinto­pisteen verran.

Karelian vuoteen 2030 ulottuvan ‘Karelia 2030 – kestävää elinvoimaa’ strategian valinnat ovat:

1. Osaami­sella elinvoimaa työelämään
2. Koulu­tus­pe­räistä maahan­muuttoa ja kansain­vä­li­syyttä
3. Kestävää hyvin­vointia väljästi asutuille alueille
4. Älykästä tuotantoa ja palveluja
5. Hiili­neut­raaleja ratkaisuja.

Nämä strate­giset valinnat ovat ammat­ti­kor­kea­koulun tunnis­tettuja vahvuusa­lueita, jotka perus­tuvat alueel­lisiin, kansal­lisiin ja kansain­vä­lisiin kehitys­haas­teisiin. Pohjois-Karjalan työelämän kanssa toteu­tet­tiinkin yhteensä 90 strate­gisten valin­tojen mukaista tutkimus- ja kehit­tä­mis­han­ketta, joiden yhteen­las­ketut kustan­nukset olivat noin 4,4 milj. euroa. 

Vuoden aikana valmis­teltiin myös uusien, vuonna 2023 aloit­tavien tutkin­to­kou­lu­tusten opetus­suun­ni­telmia, käynnis­tettiin kansain­vä­listä yhteis­työtä mm. Uzbekis­tanin Nordic Inter­na­tional Univer­sityn kanssa ja laajen­nettiin TKI-toimintaa.

1.4. Karelia ja vastuullisuus

Kareliassa on tiivis­tetty vuonna 2022 myös kestävän kehityksen ja vastuul­li­suuden toimien kehit­tä­mistä kestävän kehityksen ja vastuul­li­suuden työryhmän aloit­taessa toimintansa. 

Haluamme omalta osaltamme vaikuttaa siihen, että koulu­tamme vastuul­lisia ja ilmas­to­tie­toisia kansalaisia. 

Olemme tehneet Kareliaan kestävän kehityksen ja vastuul­li­suuden ohjelman, joka kulkee käsi kädessä strate­giamme kanssa. Ohjel­massa Karelian toimintaa on tarkas­teltu kolmen ulottu­vuuden, ympäristö-, sosiaa­lisen ja kulttuu­risen ja talou­del­lisen vastuun, kautta.

(Kuvassa Karelian rehtori Petri Raivo)


2. Koulutus

2.1. Koulu­tuksen paluu kampuksille

Karelian koulu­tus­toi­min­nassa palattiin korona-pandemian aiheut­tamien rajoi­tusten jälkeen kampuk­sille vuoden 2022 alusta alkaen ja erityisen voimak­kaasti elokuusta 2022 alkaen. Poikkeus­o­lojen aikana opittuja etätyös­ken­telyn ja etäopin­tojen taitoja ei ole hylätty, vaan etäope­tusta hyödyn­netään entistä laajemmin oppimisen kannalta olennai­sissa paikoissa.

Koulu­tuksen tulokset huono­nivat kahden edellisen vuoden ennätys­ta­sosta. Tulokset olivat pääosin tavoit­teita huonompia ja Karelian suhteel­linen asema heikkeni ammat­ti­kor­kea­kou­lujen kansal­li­sessa vertai­lussa. Ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kin­tojen määrä oli 623 ja määrä­ajassa valmis­tu­neiden osuus 63,72 %. Myös ylempien ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kin­tojen määrä 89 oli selvästi tavoi­tetta ja edellis­vuoden tulosta alhaisempi. 

Tutkin­to­ko­reittain tarkas­teluna sosiaali- ja tervey­salan sekä palve­lua­lojen (liike­talous ja matkailu) tutkin­to­määrän kolmen edeltävän vuoden keskiarvo oli opetus- ja kulttuu­ri­mi­nis­teriön asettamien tutkin­to­ta­voit­teiden tasolla. Sen sijaan kulttuu­rialan sekä tekniikan, tieto­jen­kä­sit­telyn ja metsä­ta­louden tutkin­to­korien tutkin­to­määrät olivat selvästi tavoi­tetta alhai­sempia. Opiske­li­ja­tyy­ty­väisyys oli erittäin hyvä ja historian parasa Karelian oman OPALA-palautteen perus­teella. Tyyty­väisyys laski hieman valmis­tu­mis­vaiheen valta­kun­nal­lisen AVOP-palautteen perusteella. 

Jatkuvan oppimisen suori­tus­määrät säilyivät kokonai­suutena edellis­vuoden tasolla. Karelian asema jatkuvan oppimisen opintojen suori­tus­määrien kansal­li­sessa vertai­lussa parani jonkin verran ja oli avoimen ammat­ti­kor­kea­koulun opinto­suo­ri­tusten osalta vähän keski­mää­räistä korkeampi. Karelian korkea­kou­lujen yhteis­työ­opin­tojen suori­tus­määrä oli tavoi­tetta korkeampi ja 8,1 % ammat­ti­kor­kea­kou­lujen opinto­suo­ri­tusten yhteis­mää­rästä. Jatkuvan oppimisen kokonai­suutta johtamaan rekry­toitiin jatkuvan oppimisen päällikkö, joka aloitti tehtä­vässään huhti­kuussa 2022. Tiedolla johta­misen –muunto­kou­lu­tuksen toteut­ta­miseen saatiin erillis­ra­hoitus Jatkuvan oppimisen ja työlli­syyden palve­lu­kes­kuk­selta (JOTPA).

Uudis­tetut opetus­suun­ni­telmat otettiin käyttöön vuonna 2022 alkaneessa koulu­tuk­sessa. Uutena koulu­tus­vas­tuuna tammi­kuussa 2022 käynnistyi geronomi (AMK) -koulutus. Opintonsa aloit­ta­neiden tutkinto-opiske­li­joiden määrä kasvoi hieman vuodesta 2021 ja tutkinto-opiske­li­joiden kokonais­määrä oli ammat­ti­kor­kea­koulun historian korkein. Pohjois-Karjalan kauppa­ka­marin toteut­tamat työelä­mä­au­di­toinnit käynnis­tyivät ja kevään 2023 loppuun mennessä auditoidaan kaikki ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kintoon johtavat koulutukset.

Karelian vararehtori Pekka Auvinen jakaa avajaispalkintoja POKA:n Tiia Kyllösen kanssa. Kuvassa myös neljä palkittua.
Karelian vararehtori Pekka Auvinen jakaa lukuvuoden avajai­sissa palkintoja POKA:n Tiia Kyllösen kanssa. 

2.2. Vastuul­lisuus Karelian koulutuksessa

Kestävän kehityksen osaaminen on mukana kaikkien Karelian koulu­tusten ydinosaa­mi­sessa ja koulu­tusten toteut­ta­mi­sessa. Ammat­ti­kor­kea­kou­lujen rehto­ri­neu­vosto Arene ry laati ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kin­tojen yhteisten kompe­tenssien sovel­ta­mis­suo­si­tuksen, jossa määri­teltiin myös kestävän kehityksen yhteinen osaaminen (Arene 2022). Suositus otettiin käyttöön Kareliassa opetus­suun­ni­telmien uudis­ta­misen yhtey­dessä, jonka myötä 2022 käyttöön otetuissa opetus­suun­ni­tel­missa kestävän kehityksen osaaminen on osa kaikkien ammat­ti­kor­kea­kou­lusta valmis­tuvien osaamista. Lisäksi kestävän kehityksen sisältöjä huomioidaan Karelian opetus­suun­ni­tel­missa ja niiden toteu­tuk­sissa alakoh­taisena osaamisena.

Karelian koulu­tuksen kautta edistämme kestävän kehityksen osaamista, tietoja ja asenteita koulu­tuksen keinoin, tuemme yritysten ja organi­saa­tioiden kasvua ja kilpai­lu­kykyä sekä vahvis­tamme ja tuemme alueen elinvoimaa koulu­tuk­sella ja koulu­tus­pe­räi­sellä maahanmuutolla.

Esimerkkejä vastuul­li­suu­desta koulutustoiminnassa:

Kareliassa laadittiin myös saavu­tet­ta­vuus­suun­ni­telma vuosille 2022–2024. Suunni­tel­massa linjataan erityi­sesti koulu­tus­toi­minnan saavu­tet­ta­vuutta ja sen kehit­tä­mistä kahdek­salla eri osa-alueella:

  1. Arvot, asenteet ja toimintakulttuuri
  2. Johta­minen
  3. Fyysinen ympäristö
  4. Digitaa­linen saavutettavuus
  5. Opetus ja oppiminen
  6. Tuki ja ohjaus
  7. Viestintä
  8. Opiske­li­ja­va­linnat

Kokonai­suutena Karelian saavu­tet­tavuus on hyvällä tasolla ja kehit­tä­mistä vaativia asioita viedään eteenpäin suunni­telman mukaisesti.


3. Tutkimus, kehit­tämis- ja innovaa­tio­toi­minta (TKI)

3.1. Kohti vihreää siirtymää – tutki­musym­pä­ris­töin­ves­tointeja ja kansain­vä­listä yhteistyötä

Vuonna 2022 toteu­tettiin 90 TKI-projektia, joista kansain­vä­lisiä oli yhdeksän. Pääasial­lisia TKI-rahoi­tus­oh­jelmia olivat Euroopan alueke­hi­tys­ra­hasto (EAKR), Euroopan sosiaa­li­ra­hasto (ESR+), Northern Periphery and Arctic (NPA), Erasmus+, Horisontti sekä eri minis­te­riöiden ja säätiöiden rahoitukset.

Vuonna 2022 TKI-rahoi­tusta suunnattiin korona­pan­de­miasta elpymiseen ja erityi­sesti yritysten osaamisen ja kilpai­lu­kyvyn vahvis­ta­miseen (nk. REACT-rahoitus). Yksi suurim­mista vuoden lopulla käynnis­ty­neistä hankkeista on kaikkien ammat­ti­kor­kea­kou­lujen yhteinen, Karelian koordi­noima hanke ”Yritysten muutos­ky­vykkyys, vihreä siirtymä ja digita­li­saatio”. Hanketta toteu­tetaan yhteis­työssä Suomen Yrittäjien, paikal­listen yrittä­jä­jär­jes­töjen ja Kauppa­ka­marien kanssa. Tavoit­teena on tarjota yrityk­sille mikro-opinto­ko­ko­nai­suuksia ja tietoa yritysten liike­toi­minnan, digitaa­li­suuden ja vihreän siirtymän mahdollisuuksista.

EU-komission LIFE- ohjel­masta rahoi­tettu CIRCWASTE – Kohti kierto­ta­loutta -hanke voitti ammat­ti­kor­kea­kou­lujen Kärjet-kilpai­lussa palkinnon kestävää kehitystä ja vastuul­li­suutta edistävänä hankkeena. CIRCWASTE on kierto­ta­louteen liittyvä seitsen­vuo­tinen hanke, jonka avulla edistetään materi­aa­li­vir­tojen tehokasta käyttöä, jätteen synnyn ehkäisyä ja materi­aalien kierrä­tystä. Karelian vastuulla hankkeessa on kehittää ratkaisuja maata­lou­dessa syntyvän muovi­jätteen kierrä­tykseen. Karelialle myönnettiin LIFE-ohjel­masta myös uusi hanke­ra­hoitus seuraa­valle seitse­mälle vuodelle. Uudessa PlastLIFE-hankkeessa pureu­dutaan muovin kierrätysratkaisuihin.

Tutkimus- ja oppimi­sym­pä­ris­töihin panos­ta­mista jatkettiin. Älykäs automaatio -demon­straa­tio­ym­pä­ristön kehit­tä­minen aloitettiin Wärtsilä -kampuksen labora­to­rio­ti­lojen uudis­ta­misen yhtey­dessä. Hankkeessa kehitetään älykästä automaa­tiota, robotiikkaa, mittaa­mista, simulaa­tioita, virtua­li­sointia ja digita­li­saa­tiota teolli­sessa tuotan­nossa. Demon­straa­tio­ym­pä­ristön tavoit­teena on edistää teolli­suus­yri­tysten digita­li­saa­tiota tarjoa­malla mahdol­li­suuksia tuotannon demon­strointiin ja sovel­ta­miseen teolli­sessa tuotannossa.

Vihreän siirtymän edistä­mistä jatketaan myös uusilla hankkeilla. Kommu­ni­koiva energia – uusi energia­murros ja vähähii­liset digitaa­liset palvelut Pohjois-Karja­lassa -hankkeen avulla kootaan tutkimus-, testaus- ja kokemus­tietoa lähie­ner­giayh­tei­söistä sekä digitaa­listen palve­lujen ja ratkai­sujen kuormit­ta­vuu­desta elinkaa­ri­las­kennan myötä. Hankkeen tuloksena on avautu­massa avoimesti saata­ville Energia -sovel­lus­palvelu tiedon­ke­ruuseen ja tiedon jakamiseen energiayh­tei­söissä ja kiinnos­tu­neille kansalaisille.

Opiskelija tekee töitä Wärtsilä-kampuksen laboratoriossa.

Karelia on vahvasti mukana Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lueen raken­ta­mi­sessa ja kuntien ennakoivan hyvin­voin­tiyh­teistyön kehit­tä­mi­sessä. Vuonna 2022 käynnis­tettiin useita hankkeita liittyen sosiaali-, terveys- ja työlli­syys­pal­ve­luiden digita­li­saa­tioon ja osaamisen kehit­tä­miseen. Harvaan asuttujen alueiden osaaja­pulaan vastaa­mi­seksi yhteis­työssä Riverian kanssa toteu­tetaan myös hanketta, jonka tavoit­teena on uuden­laisen toimin­ta­mallin raken­ta­minen opiske­li­joiden työharjoitteluihin.

Kansain­vä­li­sessä TKI-toimin­nassa jatkettiin Euroop­pa­laiset yliopistot -ohjel­masta rahoi­tetun EUA INVEST -lippu­lai­va­hankeen toteu­tusta, jossa edettiin seuraavan rahoi­tus­kauden INVEST2.0 valmis­teluun ja raken­nettiin yhteistä laajen­tu­mis­stra­tegiaa. Uusina kumppa­neina mukaan tulevat University of Reims-Champagne Ranskasta, University of Milan-Bicocca Italiasta sekä University of Cordoba Espan­jasta.  Uudet kumppanit liittyivät viral­li­siksi INVEST jäseniksi vuoden 2022 lopussa.

Horisontti 2020 -ohjel­masta rahoi­tettu INVEST4EXCEL­LENCE-tutki­mus­hanke keskittyy INVEST-konsortion yhteisen tutki­mus­stra­tegian laadintaan. Strategian toteutus vakiin­nu­tetaan osaksi INVEST-toimintoja seuraavan kauden aikana osana yhteistä TKI-osaamis­kes­kit­tymän raken­ta­mista.  Tavoit­teena on vahvistaa allianssin aktii­vista osallis­tu­mista kilpail­tuihin kansain­vä­lisiin rahoitusohjelmiin.

Kansain­vä­li­sessä yhteis­työssä jatkettiin Erasmus-ohjel­massa ikäosaa­misen kansain­vä­lisen maiste­ri­tut­kinnon kehit­tä­mistä. Uudet rahoi­tukset saatiin CLIL4ALL-hankkeelle, jolla tuetaan vieras­kie­listen koulu­tusten kehit­tä­mistä ja toteut­ta­mista, sekä Digital Decathlon hankkeelle, jossa tuetaan opiske­li­joiden digitaa­lisia kompe­tensseja kansain­vä­li­sessä yhteistyössä.

NPA-ohjelman hauissa menes­tyttiin digitaa­lisen markki­noinnin ja hajau­tet­tujen energia­rat­kai­sujen kehit­tä­misen teemoissa.  Vuoden 2022 lopulla käynnistyi GLOW2.0 – Green Energy Techno­logies for Tourism Growth, jossa kehitetään virtu­aa­li­tek­no­logian avulla matkai­lua­lalle uuden­laisia tuotteita muun muassa Dark Tourism -teemassa.

Karelia osallistui muiden korkea­kou­lujen ja tutki­mus­lai­tosten tapaan vuonna 2022 toteu­tettuun avoimen tieteen ja tutki­muksen kypsyys­ta­soar­viointiin (AVOTT), joka toteu­tettiin aiempiin arvioin­teihin nähden uudella tavalla. Karelia pääsi arvioin­nissa tasolle 4, joka on toiseksi paras taso ja johon suurin osa ammat­ti­kor­kea­kou­luista sijoittui.

Karelian TKI-toiminnan sisäisiä kehit­tä­mis­toi­men­pi­teitä olivat vuonna 2022 tutkimus- ja oppimi­sym­pä­ris­töjen uudis­ta­mis­pro­sessin käynnis­tä­minen (Karelia/TASO), opiske­li­jasta projek­ti­työn­te­ki­jäksi -kehit­ty­mis­polku, tutki­ja­nu­ra­malli, projek­ti­pääl­lik­kö­men­to­rointi sekä kestävän kehityksen ja vastuul­li­suuden ohjelman työstä­minen Arenen ja Karelian työryh­missä. Myös TKI-toiminnan tulosten viestintää kehitettiin yhteis­työssä viestin­tä­am­mat­ti­laisten kanssa.

3.2. Vastuul­lisuus Karelian TKI-toiminnassa

Toteu­tamme TKI-toimintaa talou­del­li­sesti, laaduk­kaasti ja kestä­västi. Tutkimus- ja oppimi­sym­pä­ris­tömme on raken­nettu laaduk­kaasti ja kestä­vyy­sa­jattelu huomioiden ja toimimme niissä ekolo­gi­sesti.  Kehitämme hankkei­demme toteut­ta­mista vastuul­li­sem­maksi huomioi­malla vastuul­li­suuden esimer­kiksi hankin­nois­samme. Tuotamme TKI-toiminnan avulla ratkaisuja kestä­vyys­haas­teisiin, edistämme kestävää kehitystä ja vähen­nämme ilmas­ton­muu­toksen vaiku­tuksia. Lisäämme kestävän kehityksen ja hyvin­voinnin osaamista Kareliassa ja kumppa­neiden osalta. TKI-toimin­nalla on edistetty kestävyys- ja vastuul­li­suus­teemoja erityi­sesti kehit­tä­mällä kierto­ta­lous­rat­kaisuja ja hiili­neut­raalia raken­ta­mista sekä kestävään kehitykseen ja vastuul­li­suuteen liittyvää osaamista. Lisäksi edistämme TKI-toimin­nal­lamme sekä tutkimus- ja oppimi­sym­pä­ris­töil­lämme alueen kestävää hyvinvointia.

Esimerkkejä vastuul­li­suu­desta TKI-toiminnassa:

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lulla käynnissä olevissa raken­ta­misen TKI-projek­teissa “Raken­ta­misen vihreä siirtymä ja “Vähähii­linen ja energia­te­hokas korjaus­ra­ken­ta­minen on edistetty raken­ta­misen alan yritysten vihreää siirtymää ja valmis­tau­tu­mista tuleviin vähähii­li­syyden vaati­muksiin uudis- ja korjaus­ra­ken­ta­misen konteks­tissa. Näissä projek­teissa on tehty tiivistä erityi­sesti paikal­listen raken­nut­tajien, suunnit­te­lu­toi­mis­tojen sekä raken­nus­liik­keiden kanssa (yhteensä n. 20 kpl).

INVEST-allians­sissa kestävyys- ja vastuul­listyö on kytketty osaksi henki­löstön osaamisen kehit­tä­mis­oh­jelmaa. Vastuul­li­suutta ja kestä­vyyttä tarkas­tellaan kansain­vä­li­sessä webinaa­ri­sar­jassa koulu­tusten, palve­luiden, TKI-toiminnan, kestävien tapah­tumien ja vastuul­lisen johta­misen näkökulmista.

Nämä kaikki osa-alueet huomioidaan henki­löstön avain­kom­pe­tenssien muotoi­lussa ja jatku­vassa osaamisen kehit­tä­mi­sessä. INVEST4EXCELLENCE hankkeessa puolestaan on toimin­ta­tut­ki­muksen menetelmin koottu kestävän ja vastuul­lisen TKI-toiminnan alakoh­taiset ja yhteiset kompe­tenssit laajaksi matrii­siksi, jota edelleen hyödyn­netään osaamisen kehittämisessä.

(Kuvassa tutkimus- ja kehit­tä­mis­johtaja Anne Ilvonen)


4. Palve­lu­lii­ke­toi­minta

Karelian palve­lu­lii­ke­toi­minnan vuoden 2022 liike­vaihto (1,4 milj. eur) ja tulos (0,05 milj. eur) ovat pysyneet vuoden 2021 tasolla.

Palve­lu­lii­ke­toi­minta muodostuu koulutus- ja asian­tun­ti­ja­pal­ve­lujen sekä tutki­mus­pal­ve­lujen myynnistä. Karelian oman henki­löstön osaamisen lisäksi koulutus- ja asian­tun­ti­ja­pal­ve­lujen myynnissä ja toteu­tuk­sessa tehdään yhteis­työtä Karelian osaaja­poo­li­laisten, muiden ammat­ti­kor­kea­kou­lujen, Itä-Suomen yliopiston ja Riverian kanssa. Yhteis­työtä kehitetään syste­maat­ti­sesti koko ajan. Koulu­tus­pal­ve­luissa kehitetään myös muun muassa mikro-opinto­tar­jontaa ja tehos­tetaan palve­lu­lii­ke­toi­minnan myynnin ja hallinnon prosesseja ottamalla käyttöön uusia palve­lu­lii­ke­toi­mintaa tukevia järjes­telmiä. Vuonna 2022 liike­vaih­doltaan suurimmat koulu­tukset olivat ICT- ja Lean-koulutukset.

Tutki­mus­pal­ve­luiden myynnissä (0,26 milj. eur) päästiin asetettuun tulos­ta­voit­teeseen. Perin­teiseen tapaan kone- ja raken­nus­tek­niikan tutki­musym­pä­ris­töjen asian­tun­ti­ja­pal­velut pysyivät vahvoina. Karelia on vastannut myös maakun­nal­li­sesta energia­neu­von­nasta. Vuoden 2022 aikana tutkimus- ja asian­tun­ti­ja­pal­ve­luissa käynnis­tettiin Karelian tutki­musym­pä­ris­töjen uudis­ta­mis­pro­sessi Karelia/TASO -projektina. Tutki­musym­pä­ristöt tullaan vuosien 2023-2026 aikana uudis­tamaan niin, että ne vastaavat entistä paremmin vihreän siirtymän tavoit­teisiin, työn murrokseen ja alueel­lisen osaamistarpeeseen.

Kansain­vä­lisen liike­toi­minnan merkit­tä­vimpiä onnis­tu­misia olivat Nordic Inter­na­tional University -kehit­tä­mis­pro­jektin valmistelu Uzbekis­ta­nissa sekä Karelian ja Chilen yliopiston yhteisten ikäosaa­misen diplomi- ja maiste­ri­kou­lu­tusten kehit­tä­minen Chilessä. Lisäksi Kiinassa toteutuva kansain­vä­linen energia- ja ympäris­tö­tek­niikan tutkinto toteutui suunni­telmien mukai­sesti ja läpäisi onnis­tu­neesti Kiinan opetus- ja kulttuu­ri­mi­nis­teriön kokonai­sar­vioinnin. Sopimus uusittiin kymme­neksi vuodeksi.

Muita kansain­vä­lisen liike­toi­minnan painopis­teitä olivat kansain­vä­listä opiske­li­ja­rek­ry­tointia täyden­tävien Pathway-ohjelmien, maksul­listen vaihto-ohjelmien ja sopimus­pe­rus­taisten kaksois­tut­kin­tojen kehit­tä­minen. Näitä testataan agentti- ja sopimus­kump­panien kanssa vuoden 2023 aikana.

Lehtori Hamid El Ouatki opettaa Alla Vokhtaa uusien laitteiden käyttöön.
Lehtori Hamid El Ouatki opastaa Alla Vokhtaa uusien laitteiden käyttöön.

4.1. Vastuul­lisuus Karelian palveluliiketoiminnassa

Karelia edistää ja toteuttaa koulu­tuksia, joilla on suora vaikutus alueen yritysten vastuul­li­suuteen. Tällaisia ovat mm. työvoi­ma­kou­lu­tukset. Karelian koulu­tusten toteu­tuk­sissa edistetään yhteis­työtä alueel­listen toimi­joiden kanssa, minkä kautta edistämme maakun­nal­lista vastuul­li­suutta. Karelia odottaa myös koulu­tus­toi­minnan yhteis­työ­toi­mi­joilta vastuul­li­suutta ja kestävän kehityksen huomioi­mista mm. hankinnoissa.

Palve­lu­toi­minnan koulu­tukset toteu­tetaan prosessien ja työoh­jeiden mukai­sesti, jolloin toiminta on sujuvaa ja resurssien käyttö on tehokasta. Koulu­tus­toi­minnan toteu­tuk­sissa suositaan verkossa tapah­tuvaa oppimista silloin, kun toteut­ta­mistapa sopii oppimisen pedago­gisiin vaati­muksiin. Tulevai­suu­dessa koulu­tusten toteut­ta­mi­sessa hyödyn­netään entis­täkin enemmän Karelian uusia digipe­da­go­gisia tekno­lo­gioita ja ratkaisuja. Opetus­ma­te­riaali tuotetaan sähköi­sessä muodossa, jolloin paperin käyttö minimoidaan.

Esimerkkejä vastuul­li­suu­desta palveluliiketoiminnassa:

Vastuul­li­suus­va­lin­tamme on, että tuemme yritysten ja organi­saa­tioiden kasvua ja kilpai­lu­kykyä koulu­tus­toi­minnan kautta muun muassa täyden­nys­kou­lu­tusten ja avoimen amk:n tarjonnan avulla. Avoimen amk:n opinnoissa on ilmas­to­vii­saaseen ja kestä­vävään kehitykseen liittyviä opintoja tarjolla. Näiden avulla voimme edistää osaamista tämän teeman ympärillä.

Kansain­vä­li­sessä liike­toi­min­nassa vastuul­lisuus on huomioitu erityi­sesti yhteis­työ­maiden kokonais­val­tai­sessa arvioin­nissa, ja sen työkaluna hyöty-riskiar­vioin­ti­mat­riisin kehit­tä­mi­sessä ja käyttöö­no­tossa. Karelian kaikki kansain­vä­lisen liike­toi­minnan kumppa­nimaat ja kumppa­nuudet arvioidaan jatkossa hyödyn­tä­mällä matriisia, jossa kartoi­tetaan ihmisoi­keuksien, politiikan, vakauden, turval­li­suuden, lainsää­dännön, ympäristön ja talouden näkökul­mista toiminnan eetti­syyttä ja vastuul­li­suutta. Tavoit­teena on, että Karelia voi kaikessa kansain­vä­li­sessä liike­toi­min­nassaan sitoutua vastuul­liseen kumppa­nuuteen ja toimintaan.


5. Henki­löstö

Karelian henki­lö­työ­vuo­si­määrä vuonna 2022 oli 310, joka oli 25 henki­lö­työ­vuotta edellis­vuotta suurempi. Kasvua oli eniten projek­ti­hen­ki­lös­tössä. Henki­lös­tö­määrän kasvu johtui erityi­sesti projektien ja koulu­tus­toi­minnan aloitus­paik­kojen kasvusta sekä Karelian uuden strategian mukai­sista osaamis­tar­peista. Strate­giset rekry­toinnit kohdis­tuivat Hiili­neut­raaleja ratkaisuja ja Osaami­sella elinvoimaa työelämään -strate­gisten valin­tojen alueelle. Henki­lös­töstä 84 % oli vakinai­sessa ja 16 % määrä­ai­kai­sessa työsuhteessa.

Ulkoi­sessa haussa oli avoinna 28 tehtävää, joista 12 projek­ti­teh­täviin, 10 opetta­ja­teh­täviin ja 6 hallinnon tehtäviin. Haussa olleista tehtä­vistä täytettiin 22 paikkaa, joista 9 vakinaisia ja 13 määrä­ai­kaisia. Rekry­toi­duista henki­löistä 9 työsken­telee projek­ti­teh­tä­vissä, 7 opettajan tehtä­vissä ja 6 hallinnossa.

Henki­löstön keski-ikä oli 50 vuotta, mikä vastaa hyvin valta­kun­nal­lista ammat­ti­kor­kea­kou­lujen keskiarvoa. Vanhuuse­läk­keelle jäi 10 työnte­kijää. Henki­löstön työajasta koulu­tus­toi­mintaan kohdistui 49,7 %, TKI-toimintaan 24,0 %, hallinnon työhön 22,7 % ja palve­lu­lii­ke­toi­mintaan 3,6 %.

Vuosittain kerät­tävän henki­lös­tö­pa­lautteen vuoden 2022 henki­löstön kokonais­tyy­ty­väisyys oli 81 %, joka on nykyisen kysely­muodon mittaus­his­torian paras tulos ja samalla tasolla kuin vuonna 2021. Tyyty­väi­simpiä oltiin Kareliaan työnan­tajana (96 %) sekä ergono­misten tekijöiden huomiointiin Kareliassa (96 %). Tyyty­väisyys parani edellis­vuo­desta eniten ylimmän johdon henki­lös­tö­joh­ta­miseen ja henki­lös­tö­pa­lautteen käsit­te­ly­tapaan. Kyselyn tulosten perus­teella henki­löstö on erittäin tyyty­väinen Kareliaan työnan­tajana. Erityi­sesti uudet työnte­kijät antoivat avoimissa palaut­teissa erittäin positii­vista palau­tetta Kareliasta työpaikkana. Kyselyn tulosten perus­teella Kareliassa on hyvä työil­ma­piiri ja lähijoh­ta­jalta saa tarvit­taessa tukea.  Myös työtur­val­li­suuteen ja työer­go­no­miaan ollaan erittäin tyytyväisiä.

Henki­löstön koulut­tau­tu­mis­mah­dol­li­suudet Kareliassa ovat hyvät. Vuonna 2022 henki­löstön koulu­tukseen käytettiin 9 347 tuntia, eli 3,7 päivää per päätoi­minen työntekijä.  Sairaus­pois­sao­lo­päiviä oli yhteensä 1 907, joka on lasken­nal­li­sesti 6 päivää työnte­kijää kohti. Karelian sairaus­pois­saolot ovat pienemmät kuin kunta­sek­to­rilla vastaa­vissa tehtä­vissä työsken­te­le­villä keskimäärin. 

Vuonna 2022 Kareliassa panos­tettiin henki­löstön työhy­vin­voinnin ja työkyvyn edistä­miseen. Niihin liittyviä toimen­pi­teitä olivat muun muassa:

Karelian henkilöstöpäällikkö Jaana Tolkki
  • Loppu­vuo­desta 2021 aloitetun yhteistyön vakiin­nut­ta­minen uuden työter­veys­toi­mijan Mehiläinen Oy:n kanssa.
  • Toimis­tojen työergonomiaparannukset.
  • Henki­lös­tölle suunnatun työnkuor­mi­tukseen liittyvän kyselyn toteut­ta­minen yhdessä työter­veys­huollon kanssa. Havaittuja paran­nus­toi­men­pi­teitä toteu­tetaan vuonna 2023.
  • Karelian työhy­vin­voin­tioh­jelman käyttöönotto. Ohjelman teemana vuonna 2022 oli uniterveys ja yhtenä keskeisenä toimen­pi­teenä unival­men­nusten käyttöönotto yhteis­työssä työter­veys­huollon kanssa.
  • Työsuh­de­pol­ku­pyö­räe­tuuden käyttöönotto. Ensim­mäisen vuoden aikana etuutta hyödynsi yli 30 työntekijää.
  • Karelia 30 –juhla­vuoden henki­lös­tö­ta­pah­tumat, kuten työkauden päättä­jäi­silta kesäkuussa ja juhla­gaala marraskuussa
  • Henki­löstön palkit­se­miset edellis­vuoden tulosten ja Karelia 30-juhla­vuoden kunniaksi.

    (Kuvassa henki­lös­tö­pääl­likkö Jaana Tolkki)

5.1. Vastuul­lisuus Karelian henkilöstöpolitiikassa

Karelia toimii henki­lös­tö­po­li­tii­kassa eetti­sesti, kulttuu­ri­sesti ja sosiaa­li­sesti vastuul­lisena työnan­tajana. Kareliassa on nimetty tasa-arvovastaava. 

Vastuul­lisuus Karelian johta­mi­sessa tarkoittaa sitä, että johta­minen on avointa ja läpinä­kyvää ja että henki­lös­töllä on mahdol­lisuus osallistua päätök­sen­tekoon. Eettinen, kulttuu­rinen ja sosiaa­linen vastuul­lisuus ulottuu kaikkiin työnte­kijän työsuhteen elinkaaren eri vaiheisiin huomioiden muun muassa osaamisen, työkyvyn ja eri elämäntilanteet.

Karelian vastuul­linen henki­lös­tö­po­li­tiikka näkyy esimer­kiksi Karelian tasa-arvo- ja yhden­ver­tai­suus­suun­ni­tel­massa, jonka mukaan tasa-arvon ja yhden­ver­tai­suuden edistä­minen Kareliassa on kaikkien yhteinen asia, rekry­tointi, palkkaus ja urake­hitys on läpinä­kyvää ja vastuul­lista ja Karelia on ikä- ja perheys­tä­väl­linen yhteisö, jossa huomioidaan moninaiset perhe­muodot. Työn ja oman elämän yhteen­so­vit­ta­mista tuetaan esimer­kiksi erilai­silla työaikajoustovaihtoehdoilla.

Kareliassa on myös erillinen työuraoh­jelma, jonka mukai­sesti esimer­kiksi 61 vuotta täyttä­neillä on mahdol­lisuus palkal­liseen seniorivapaaseen.

Karelian rekry­toinnin periaatteet on kirjattu strate­giseen henki­lös­tö­suun­ni­telmaan, joka on henki­löstön luetta­vissa Karelian intra­ne­tissä. Rekry­toin­teihin liitty­vissä haastat­te­luissa on mukana myös tuleva kollega. Karelian monipaik­katyön periaatteet on laadittu yhteis­työssä henki­löstön edustajien kanssa, ja niiden toimi­vuutta arvioitiin syksyllä 2022 henki­lös­tölle suunna­tulla kyselyllä.

Läpinä­kyvyys henki­lös­tö­po­li­tii­kassa näkyy esimer­kiksi Karelian intra­ne­tissä olevassa tiedol­la­joh­ta­misen rapor­toin­ti­jär­jes­tel­mässä Karelia-Vipusessa, jossa julkaistaan kuukausittain päivit­tyvät tiedot Karelian henki­löstön ikä- ja sukupuo­li­ja­kau­masta, henki­lös­tö­mää­rästä, työajan kohden­tu­mi­sesta sekä naisten ja miesten keski­pal­koista. Myös palkka­tau­lukot henki­lös­tö­ryh­mittäin ovat henki­löstön nähtä­villä Karelia-intrassa. 

Yleisö nauttii ja taputtaa Karelian juhlavuoden Tulevaisuusfoorumin puheenvuoroista.
Yleisö nautti Karelian juhla­vuoden Tulevai­suus­foo­rumin puheenvuoroista.

6. Merkit­tä­vimmät riskit toimin­ta­vuonna ja tulevaisuudessa

Vuonna 2022 alkaneen Venäjän Ukrainaan kohdis­tuneen hyökkäys­sodan vaiku­tuksiin globaaliin ja sitä kautta myös Karelian toimin­taym­pä­ristöön ei etukäteen osattu varautua. Karelialla oli käynnissä vahvaa hankeyh­teis­työtä venäläisten korkea­kou­lujen kanssa ja suunnit­teilla kampanja venäläisten tutkinto-opiske­li­joiden rekry­toi­mi­seksi. Kaikki yhteistyö päättyi erittäin nopeasti sodan alkamisen jälkeen, joten kansain­vä­listen opiske­li­joiden rekry­toinnin painopis­te­va­linnat joudutaan tekemään uudestaan.

Covid-pandemian aikana alkanut kulutus­hyö­dyk­keiden hintojen nousu kiihtyi entisestään, kun energian hinta nousi nopeasti sodan seurauksena. Hintojen nousu olikin Suomessa korkeinta 40 vuoteen, kun vuoden 2022 inflaatio Suomessa oli 7,1 %. Korkea inflaatio tulee näkymään tulevina vuosina kasvuna henki­lös­tö­ku­luissa, tilavuo­krissa ja muissa kustannuksissa.

Karelian rahoi­tuk­sesta n. 80 % määräytyy opetus- ja kulttuu­ri­mi­nis­teriön rahoi­tus­mit­ta­riston perus­teella. Mitta­risto on suhteel­linen, ja vuoden 2022 tulosten perus­teella Karelian suhteel­linen asema heikkenee vuodesta 2024 alkaen. Lisäksi opetus- ja kulttuu­ri­mi­nis­teriön rahoi­tuk­sessa inflaation vaikutus huomioidaan vasta jälki­käteen. Kokonai­suu­dessaan riskinä on, että Karelian talou­del­linen asema heikkenee.

Sodan seurauksena Suomen sijainti Venäjän naapu­ri­maana voi heikentää Suomen vetovoimaa kansain­vä­listen opiske­li­joiden osalta. Karelia on käynnis­tä­mässä syksyllä 2023 uutta englan­nin­kie­listä ICT-koulu­tusta, jonka kohde­ryhmänä ovat erityi­sesti EU:n ulkopuo­liset opiske­lijat, joten geopo­liit­tinen tilanne voi vaikeuttaa opiskelijarekrytointia.

Osaavan työvoiman saaminen on vaikeu­tunut joillakin osaami­sa­lueilla. Kareliassa tehdään ennakoi­vasti työtä esimer­kiksi olemassa olevan henki­löstön osaamisen kehit­tä­mi­seksi yhteis­työssä yliopis­tojen kanssa. TKI-hanke­ra­hoi­tuk­sessa on tilapäistä hitautta EU-hanke­ra­hoi­tus­kauden vaihtu­miseen liittyvien rahoit­tajien teknisten haasteiden vuoksi.

OKM:n ohjeis­tuksen mukai­sesti ammat­ti­kor­kea­kou­lujen tulee arvostaa pysyvien vastaavien sijoi­tukset kirjan­pi­dossa markki­na­hintaan. Reali­soi­tu­mat­tomat arvon­nousut ja -alennukset voivat vaikuttaa vuosittain Karelian tulokseen merkittävästi.


7. Osakeyhtiön talous ja budjetin toteutuminen

Karelia Ammat­ti­kor­kea­koulu Oy:n vuoden 2022 liike­vaihto laski hieman edellis­vuo­desta ollen 29,98 milj. euroa (v. 2021 30,5 milj. eur) ja tilikauden tappioksi muodostui -1,67 milj. eur (2,28milj. eur). Karelian liike­vaihto oli 0,6 milj. euroa budje­toitua pienempi ja tilikauden tulos 1,6 milj. euroa budje­toitua huonompi. Kokonai­suutena vuosi 2022 oli yhtiön talouden näkökul­masta siis haastava vuosi.

Karelia Strategia 2030:n mukai­sesti Kareliassa jatkettiin koulu­tus­laa­jen­nuksia, projek­ti­toi­minnan kasvat­ta­mista ja strategian mukaisen uuden osaamisen hankki­mista, mikä näkyy henki­lös­tö­määrän ja henki­lös­tö­ku­lujen suunni­teltua nopeampana kasvuna. Henki­lös­tö­kulut kasvoivat edellis­vuo­desta 2,2 milj. euroa ja ylittivät budjetin 0,8 milj. eurolla. Venäjän aloit­taman sodan seurauksena kustan­nukset ovat nousseet nopeasti ja jatkavat nousuaan vielä vuonna 2023. Myös sijoi­tusten arvot laskivat edellis­vuo­desta merkit­tä­västi. OKM:n ohjeis­tuksen mukaan Karelian on kirjattava pysyvien vastaavien sijoi­tukset taseeseen markkina-arvoon, joten sijoi­tusten arvon­muu­tokset vaikut­tavat yhtiön tulokseen vuosittain.

Toiminnan muut kulut toteu­tuivat budje­toidun mukai­sesti. Varain­han­kinnan, sijoi­tus­toi­minnan sekä muun rahoi­tuksen kulut olivat yhteensä -0,47 milj. euroa. Omakat­teisten rahas­tojen arvon­muu­tosten vaiku­tukset Karelian tulokseen olivat yhteensä 0,25 milj. euroa.

Yhtiön tase heikentyi 19,42 milj. eurosta 17,79 milj. euroon negatii­visen tilikauden tuloksen seurauksena.

Vuoden 2022 bruttoin­ves­toinnit olivat 1,13 milj. euroa, rahoi­tuso­suudet 0,45 milj. euroa ja nettoin­ves­toinnit 0,68 milj. euroa.

Lähipiirin kanssa ei ole ollut tavan­omai­sesta poikkeavia liike­toimia, rahalainoja tai vastuusi­tou­muksia. Konsernin sisäiset liike­toimet on kuvattu tilin­pää­töksen liitetiedoissa.

(Kuvassa hallinto- ja talous­johtaja Pia Hiltunen)

7.1. Vastuul­lisuus Karelian hallinnossa

Karelian hallinto on järjes­tetty toimintaa ohjaavan lainsää­dännön mukai­sesti. Kareliassa ehkäistään korrup­tiota ja väärin­käy­töksiä avoimuu­della: toimen­hal­ti­ja­pää­tökset ja halli­tuksen pöytä­kirjat ovat kaikkien Karelian henki­lö­kunnan jäsenten luetta­vissa ja Karelia Intranet toimii sekä sisäisen viestinnän, toimin­na­noh­jauksen että laadun­hal­linnan järjes­telmänä. Myös sisäistä valvontaa toteu­tetaan luonte­vasti osana kaikkea toimintaa. Julkista rahaa käytetään tehok­kaasti ja hankinnat kilpai­lu­tetaan hankin­talain mukai­sesti. Kaikissa kilpai­lu­tuk­sissa käytetään yhtenä arvioin­ti­kri­teerinä toimit­tajien vastuul­li­suutta. Karelian sijoi­tus­ohjeen mukai­sesti sijoi­tus­pää­töksiä tehtäessä huomioidaan kestävän ja vastuul­lisen sijoit­ta­misen periaatteet. Hallinnon prosessit toteu­tetaan tehok­kaasti automaa­tiota hyödyntäen ja niitä kehitetään jatkuvasti.

Yksi Karelian strate­gi­sista valin­noista on ”Hiili­neut­raaleja ratkaisuja”. Työmat­kus­ta­mi­sessa käyte­täänkin ensisi­jai­sesti julkisia kulku­neuvoja, ja Karelialla käytössä olevista kolmesta henki­lö­au­toista kaksi on hybri­di­autoja. Henki­lös­töllä on myös mahdol­lisuus työsuh­de­pol­ku­pyörien hankki­miseen. Tavoit­teena on siirtymä kohti paperi­tonta toimistoa, kun prosesseja sähköis­tetään ja sähköistä arkis­tointia edistetään toiminto kerrallaan.

Karelian kampukset sijait­sevat Joensuun kaupungin vuokra­kiin­teis­töissä. Kiinteistöjä lämmi­tetään tällä hetkellä turve- ja hakevoi­ma­lai­tok­sessa tuote­tulla kauko­läm­möllä. Kiinteis­töjen energia­te­hok­kuutta paran­netaan vähitellen perus­kor­jausten yhtey­dessä. Vuoden 2022 aikana uusittiin Wärtsilä-kampuksen ulkova­lais­tusta liike­tun­nis­tuksen avulla aktivoi­tu­viksi, vähän energiaa käyttä­viksi led-valai­si­miksi. Karelia on mukana Joensuun kaupun­ki­kon­sernin sähkön­han­kin­ta­so­pi­muk­sessa, jossa edetään tavoit­teel­li­sesti kohti vihreän, uusiu­tuvan energian käyttöä.

Karelian monipaik­katyön periaatteet mahdol­lis­tavat työnte­ki­jöiden etätyön silloin, kun se työteh­tävien näkökul­masta on mahdol­lista. Etätyö pienentää kodin ja työpaikan välisen liikenteen päästöjä.

Ilmakuva Wärtsilän kampuksesta

Keskei­simmät talouden tunnusluvut

*) tietoa ei ole saatavilla

Vuosi2022202120202019
Liike­vaihto eur29 983 991,9630 509 201,0627 898 315,9927 106 728,57
Oman pääoman tuottoprosentti-17,4 %20,7 %21,8 %4,3 %
Liike­vaihdon muutos %-1,7 %9,4 %2,9 %0,5 %
Liike­voitto %-6,2 %7,5 %7,7 %1,1 %
Oman pääoman muutos-%-13,9%  20,3 %33,8 %3,8 %
Sijoi­tus­toi­minnan tuotto käyvin arvoin %-1,29 %5,9 %2,7 %*
Quick Ratio1,01,82,31,8
Kassan riittävyys päivissä51,2  101,796,952,8
Omava­rai­suusaste70,8 %72,9 %71,1 %65,8 %
Netto­vel­kaan­tu­mi­sasteei korol­lista vierasta pääomaaei korol­lista vierasta pääomaaei korol­lista vierasta pääomaaei korol­lista vierasta pääomaa

Toiminnan kannat­ta­vuutta kuvaavat tunnus­luvut Liike­voitto-% ja Oman pääoman muutos-% ovat heikolla tasolla. Maksu­val­miutta kuvaava Quick ratio on edelleen hyvä. Kassan riittävyys on 51,2 päivää. Myös vakava­rai­suutta kuvaava Omava­rai­suusaste on Kareliassa hyvällä tasolla. 

Toiminnan tulokset

*) tavoi­tetta ei ole asetettu vuodelle 2022    **) ei mitattu

 VuosiToteuma 2022Tavoite 2022Toteuma 2021Toteuma 2020Toteuma 2019
Amk-tutkinnot623725757662664
·        Taiteet ja kulttuurialat3635255254
·        Humanis­tiset alat, lääke­tieteet ja terveys- ja hyvinvointialat292320354307297
·        Liike­talous, hallinto ja oikeus­tieteet ja palvelualat125155176144133
·        Luonnon­tieteet, tieto­jen­kä­sittely ja tieto­lii­kenne, tekniikan alat ja maatalous- ja metsä­tie­teel­liset alat170215202159180
Ylemmät amk-tutkinnot891301189778
Avoin amk, erilli­so­pinnot ja maahan­muut­ta­ja­kou­lutus, op16 85531 00017 53117 41712 031
Korkea­kou­lujen yhteis­työ­opinnot, op17 40815 00019 48616 13612 600
Julkaisut414450444312230
Ulkopuo­linen TKI-rahoitus Meur (sis. TKI-palveluliiketoiminnan)4,64,64,023,33,8
AVOP-opiske­li­ja­pa­laute %     
·        Vastanneet100 %100 %858384
·        Tyyty­väisyys5,35,1777575
Ensiker­ta­laisena amk-tutkintoa suorit­tamaan valit­tujen osuus81,4 %*76 %84,4 %**


8. Kiinteistö- ja ympäristökatsaus 

Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun toimi­ti­lojen muutokset jatkuivat vuonna 2022. Kahden pääkam­puksen lisäksi toimintaa on vain Sirkka­lassa, josta löytyvät Energia­puiston tutki­mus­tilat sekä hyvin varus­tettu kemian luokka. Y-akatemia siirtyi Tiede­puistola Tikka­rin­teelle kirjaston toiseen kerrokseen.

Tikka­rinne- ja Wärtsilä-kampuk­silla tehtiin työpis­teiden tiivis­tyksiä. Tikka­rin­teelle hankittiin tästä johtuen uusia neuvottelu- ja puhelin koppeja E – ja A-talojen toisen kerroksen aulatiloihin. 

Wärtsilä-kampuk­sella tehtiin sisäil­ma­pa­ran­nuksia. Tulevai­suuden työti­la­hanke jatkui Wärtsilä kampuk­sella, jossa Karelian henki­lö­kun­nalle tehtiin uusia digitaa­lisia työym­pä­ristöjä tehos­tamaan omatoi­misten opetus­vi­deoiden tekemistä sekä kokous- sekä opetus­ta­pah­tuman autentisuutta. 

Karelian energian­ku­lu­tuksen on pienen­tyneet per henkilö noin 27 %: Osa-alueittain ne ovat: lämmön­ku­lutus -26,8,0 %, sähkön kulutus -26,8 % ja veden kulutus -40,0 % (ks. tarkemmin taulu­kosta). Syntyneen jätteen määrää väheni johtuen paperin ja pahvi jätteen määrän vähene­misen johdosta verrattuna edelliseen vuoteen nähden. Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu on mukana Joensuun kaupungin Energiatehokkuussopimuksessa. 

Karelia liittyi Arenen ylläpi­tämään ammat­ti­kor­kea­kou­lujen hiili­ja­lan­jälki seurantaan, jossa lasketaan vuosittain ammat­ti­kor­kea­kou­lujen yhteistä hiili­ja­lan­jäl­ki­las­kennan ohjeis­tusta ja laskuria (Kääriä, Laitinen & Jänkälä 2021). Laskuri noudat­telee kasvi­huo­ne­kaa­su­pro­to­kollan mukaisen organi­saation hiili­ja­lan­jäl­ki­las­kennan ohjeita. Viimei­simmän lasken­ta­vuoden 2021 osalta Karelian hiili­ja­lan­jälki oli yhteensä n. 1847 t CO2e/a, jossa matkus­ta­misen osuus oli 49 t CO2e, kiinteis­töjen 1068 t CO2e ja hankin­tojen 730 t CO2e.

  2018  2019  2020  2021  2022  Muutos  2018-2022 
yht. /hlö yht. /hlö yht. /hlö yht. /hlö yht. /hlö yht. /hlö 
TOIMITILOJEN PINTA-ALA, m2 24112 7,4 24175 7,4 21343 5,6 21301 5,4 22230 5,7 -1882 -23,0 % 
LÄMMÖN KULUTUS, MWh 4002 1,2 4150 1,3 4231 1,1 3825 1,0 3607 0,9 -395 -26,8 % 
SÄHKÖN KULUTUS, MWh 2663 0,82 2444 0,75 2262 0,6 2255 0,6 2240 0,6 -423 -26,8 % 
VEDEN KULUTUS, m3 6350 2,0 6764 2,1 3714 1,0 3190 0,8 3771 -2579 -49,0 % 
JÄTEHUOLTO (POLTO, BIO, LASI, MET.), kg 128000 39,4 141400 43,3 110000 28,7 117000 29,6 103000 26,5 -25000 -32,7 % 
PAPERI, PAHVI, kg 15000 4,6 38800 11,9 7000 1,8 20100 5,1 10900 2,8 -4100 -39,1 % 
HIILIJALANJÄLKI, t CO2e/a           n.1756 n.0,46 n. 1847  n.0,47         

9. Tulevai­suu­den­nä­kymät

Karelia 2030 -strate­giassa tunnis­tettuja keskeisiä toimin­taym­pä­ristön muuto­strendejä ovat työn murros, digita­li­saatio, väestön ikään­ty­minen ja ilmas­ton­muutos. Jatkuva muutos edellyttää vahvaa koulu­tus­pohjaa ja nopeaa osaamisen päivit­tä­mistä. Karelia vastaa näihin haasteisiin viiden keskeisen strate­gisen valinnan avulla:

1) Osaami­sella elinvoimaa työelämään

2) Koulu­tus­pe­räistä maahan­muuttoa ja kansainvälisyyttä

3) Kestävää hyvin­vointia väljästi asutulle alueelle

4) Älykästä tuotantoa ja palveluja

5) Hiili­neut­raaleja ratkaisuja.

Karelia 2030 -strategian väliar­viointi toteu­tetaan keväällä 2023 ja hallitus päättää arvioinnin perus­teella kesäkuussa 2023 strategian päivit­tä­mi­sestä. Kansal­lisen koulu­tuksen arvioin­ti­keskus toteuttaa Karelian toiminnan auditoinnin vuonna 2023. 

Karelian tutkin­to­kou­lutus laajenee edelleen vuonna 2023. Uusina koulu­tuksina käynnis­tyvät toimin­ta­te­ra­peut­ti­kou­lutus ja englan­nin­kie­linen tieto­tek­niikan (Infor­mation Technology) koulutus. Vuonna 2023 valmis­tau­dutaan myös uusien ylempään ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kintoon johtavien koulu­tusten käynnis­tä­miseen vuonna 2024.