Toimin­ta­ker­to­mus 2022

1. Yleistä

Karelia-ammattikorkeakoulu (Karelia) on monia­lai­nen ammat­ti­kor­kea­koulu, jonka pääteh­tä­viä ovat koulu­tus, tutkimus-, kehittämis- ja inno­vaa­tio­toi­minta (TKI) sekä palve­lu­lii­ke­toi­minta. Karelia Ammat­ti­kor­kea­koulu Oy on Joen­suun kaupun­gin omis­tama osakeyh­tiö. Karelia tarjoaa ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kin­toon ja ylem­pään ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kin­toon johta­vaa koulu­tusta sekä avoimen ammat­ti­kor­kea­kou­lun opin­toja. Lisäksi Karelia tuottaa täyden­nys­kou­lu­tusta ja asian­tun­ti­ja­pal­ve­luita sekä osal­lis­tuu aktii­vi­sesti maakun­nan kehit­tä­mi­seen erilais­ten tutkimus- ja kehit­tä­mis­hank­kei­den kautta. Toimin­taa toteu­te­taan yhteis­työssä alueen elinkeino- ja työelä­män sekä kansal­lis­ten ja kansain­vä­lis­ten kump­pa­nei­den kanssa.

Karelia-ammattikorkeakoulu tekee tiivistä stra­te­gista yhteis­työtä Pohjois-Karjalan koulu­tus­kun­tayh­tymä Rive­rian, opis­ke­li­ja­kunta POKA:n ja Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveys­pal­ve­lu­jen kuntayh­ty­män (Siun sote) kanssa. Karelia-ammattikorkeakoulun, Itä-Suomen yliopis­ton ja Savonia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun välillä on stra­te­gi­nen yhteis­työ­so­pi­mus vuosille 2021–2024. Sopi­muk­sessa linja­taan yhteis­työstä koulu­tus­toi­min­nassa, yhteis­kun­nal­li­sen vaikut­ta­vuu­den lisää­mi­sessä ja korkeakoulupalveluissa.

1.2. Ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tus 30 vuotta

Vuosi 2022 oli suoma­lai­sen ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jär­jes­tel­män ja Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun kolme­kym­men­vuo­ti­sen toimin­nan juhla­vuosi. Ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jär­jes­tel­män nopea ja onnis­tu­nut toteut­ta­mi­nen on ollut Suomen koulu­tus­po­li­tii­kan suuria saavu­tuk­sia. Jo yli 500 000 korkeasti koulu­tet­tua ammat­ti­laista on saanut niistä tutkintonsa.

Huomat­tava osa ammat­ti­kor­kea­kou­luista valmis­tu­neista työl­lis­tyy opis­ke­lu­maa­kun­taansa – tässä meillä on valta­kun­nal­li­nen ennätys, josta olemme Kare­liassa hyvin ylpeitä. Meiltä on valmis­tu­nut vuoden 2022 loppuun mennessä kaik­ki­aan jo 16 963 ammat­ti­laista, joista yli 70 % on jäänyt raken­ta­maan Pohjois-Karja­lan hyvin­voin­tia ja osaa­mista. Itsea­siassa vähin­tään­kin joka kymme­nes maakun­nan työl­li­sistä on meidän koulut­ta­mamme. Tämä alue­vai­kut­ta­vuus­tu­los on kansal­li­ses­ti­kin aivan omaa luok­kaansa. Kare­liasta valmis­tu­neet sairaan- ja tervey­den­hoi­ta­jat, sosio­no­mit, fysio­te­ra­peu­tit, insi­nöö­rit, trade­no­mit ja media­no­mit ovat muodos­ta­neet merkit­tä­vän osan niistä työ- ja elin­kei­noe­lä­män avain­osaa­jista, jotka ovat alueen elin­voi­man, talou­den ja hyvin­voin­nin sekä sosi­aa­li­sen kestä­vyy­den kannalta ratkai­se­vassa roolissa. Käytän­nössä lähes 90 % alueemme sairaan­hoi­ta­jista ja 80 % insi­nöö­reistä on valmis­tu­nut vuosien saatossa Kare­liasta. Muuta­man vuoden päästä heidän joukos­saan ovat myös uusien koulu­tus­oh­jel­miemme gero­no­mit, toimin­ta­te­ra­peu­tit ja tietotekniikkainsinöörit.

Alueille jäävän korkea­kou­lu­te­tun osaa­ja­jou­kon lisäksi ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen vastuul­li­nen käden­jälki näkyy niiden tutki­mus-, kehit­tä­mis- ja inno­vaa­tio­toi­min­nassa. Vuonna 2022 Kare­lian TKI-toiminta teki yhteis­työtä noin 1 100 yrityk­sen, julki­sen orga­ni­saa­tion tai kolman­nen sekto­rin toimi­jan kanssa. Mikä voisi­kaan olla osaa­ja­kou­lu­tuk­sen ohella parem­paa korkea­kou­lun vastuul­lista alue­vai­kut­ta­vuutta kuin tukea alueen työ- ja elin­kei­noe­lä­mää niiden tuote­ke­hi­tys­työssä tai tarjota koulu­tusta, jolla vasta­taan työelä­män uusiin osaamistarpeisiin.

Vuosi 2022 alkoi varsin raskaissa ja surul­li­sissa tunnel­missa. Vuoden alku­puo­lella saimme tiedon korkea­kou­lumme ensim­mäi­sen rehto­rin Pentti Maljo­joen kuole­masta. Helmi­kuun 24. päivä alkoi Venäjän hyök­käys­sota Ukrai­naa vastaan ja se tarkoitti Suomen korkea­kou­lu­jen kaik­kien akatee­mis­ten suhtei­den katkai­se­mista venä­läi­siin korkea­kou­lui­hin ja Venäjän valtion orga­ni­saa­tioi­hin. Covid-19 pande­mia ja sota Euroo­passa ovat haas­ta­neet myös suoma­lai­sen yhteis­kun­nan pohti­maan koko­nais­tur­val­li­suutta ja huol­to­var­muutta. Suoma­lai­sen yhteis­kun­nan vahvat raken­teet, joista kaikille saavu­tet­tava ja korkea­ta­soi­nen koulu­tus on yksi keskei­sim­mistä, luovat vakautta ja vastuul­li­suutta myös vaikeina aikoina.

Karelian 30-juhlan esiintyjät sellisti Jussi Makkonen ja pianisti Nazig Azezian.

(Kare­lian 30-vuotis­juh­lan esiin­ty­jät sellisti Jussi Makko­nen ja pianisti Nazig Azezian)

1.3. Olen­nai­set tapah­tu­mat tilikaudella

Vuonna 2022 Kare­liassa opis­keli 4 088 opis­ke­li­jaa ja työs­ken­teli 390 asian­tun­ti­jaa. Tutkin­non suoritti 712 opis­ke­li­jaa ja jatku­van oppi­mi­sen kautta osaa­mista kartu­tet­tiin yhteensä 16 855 opin­to­pis­teen verran.

Kare­lian vuoteen 2030 ulot­tu­van ‘Karelia 2030 – kestä­vää elin­voi­maa’ stra­te­gian valin­nat ovat:

1. Osaa­mi­sella elin­voi­maa työelä­mään
2. Koulu­tus­pe­räistä maahan­muut­toa ja kansain­vä­li­syyttä
3. Kestä­vää hyvin­voin­tia väljästi asutuille alueille
4. Älykästä tuotan­toa ja palve­luja
5. Hiili­neut­raa­leja ratkaisuja.

Nämä stra­te­gi­set valin­nat ovat ammat­ti­kor­kea­kou­lun tunnis­tet­tuja vahvuusa­lueita, jotka perus­tu­vat alueel­li­siin, kansal­li­siin ja kansain­vä­li­siin kehi­tys­haas­tei­siin. Pohjois-Karja­lan työelä­män kanssa toteu­tet­tiin­kin yhteensä 90 stra­te­gis­ten valin­to­jen mukaista tutki­mus- ja kehit­tä­mis­han­ketta, joiden yhteen­las­ke­tut kustan­nuk­set olivat noin 4,4 milj. euroa. 

Vuoden aikana valmis­tel­tiin myös uusien, vuonna 2023 aloit­ta­vien tutkin­to­kou­lu­tus­ten opetus­suun­ni­tel­mia, käyn­nis­tet­tiin kansain­vä­listä yhteis­työtä mm. Uzbe­kis­ta­nin Nordic Inter­na­tio­nal Univer­si­tyn kanssa ja laajen­net­tiin TKI-toimintaa.

1.4. Karelia ja vastuullisuus

Kare­liassa on tiivis­tetty vuonna 2022 myös kestä­vän kehi­tyk­sen ja vastuul­li­suu­den toimien kehit­tä­mistä kestä­vän kehi­tyk­sen ja vastuul­li­suu­den työryh­män aloit­taessa toimintansa. 

Haluamme omalta osal­tamme vaikut­taa siihen, että koulu­tamme vastuul­li­sia ja ilmas­to­tie­toi­sia kansalaisia. 

Olemme tehneet Kare­li­aan kestä­vän kehi­tyk­sen ja vastuul­li­suu­den ohjel­man, joka kulkee käsi kädessä stra­te­giamme kanssa. Ohjel­massa Kare­lian toimin­taa on tarkas­teltu kolmen ulot­tu­vuu­den, ympä­ristö-, sosi­aa­li­sen ja kult­tuu­ri­sen ja talou­del­li­sen vastuun, kautta.

(Kuvassa Kare­lian rehtori Petri Raivo)


2. Koulu­tus

2.1. Koulu­tuk­sen paluu kampuksille

Kare­lian koulu­tus­toi­min­nassa palat­tiin korona-pande­mian aiheut­ta­mien rajoi­tus­ten jälkeen kampuk­sille vuoden 2022 alusta alkaen ja erityi­sen voimak­kaasti elokuusta 2022 alkaen. Poik­keus­o­lo­jen aikana opit­tuja etätyös­ken­te­lyn ja etäopin­to­jen taitoja ei ole hylätty, vaan etäope­tusta hyödyn­ne­tään entistä laajem­min oppi­mi­sen kannalta olen­nai­sissa paikoissa.

Koulu­tuk­sen tulok­set huono­ni­vat kahden edel­li­sen vuoden ennä­tys­ta­sosta. Tulok­set olivat pääosin tavoit­teita huonom­pia ja Kare­lian suhteel­li­nen asema heik­keni ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen kansal­li­sessa vertai­lussa. Ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kin­to­jen määrä oli 623 ja määrä­ajassa valmis­tu­nei­den osuus 63,72 %. Myös ylem­pien ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kin­to­jen määrä 89 oli selvästi tavoi­tetta ja edel­lis­vuo­den tulosta alhaisempi. 

Tutkin­to­ko­reit­tain tarkas­te­luna sosi­aali- ja tervey­sa­lan sekä palve­lua­lo­jen (liike­ta­lous ja matkailu) tutkin­to­mää­rän kolmen edel­tä­vän vuoden keskiarvo oli opetus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riön aset­ta­mien tutkin­to­ta­voit­tei­den tasolla. Sen sijaan kult­tuu­ria­lan sekä teknii­kan, tieto­jen­kä­sit­te­lyn ja metsä­ta­lou­den tutkin­to­ko­rien tutkin­to­mää­rät olivat selvästi tavoi­tetta alhai­sem­pia. Opis­ke­li­ja­tyy­ty­väi­syys oli erit­täin hyvä ja histo­rian parasa Kare­lian oman OPALA-palaut­teen perus­teella. Tyyty­väi­syys laski hieman valmis­tu­mis­vai­heen valta­kun­nal­li­sen AVOP-palaut­teen perusteella. 

Jatku­van oppi­mi­sen suori­tus­mää­rät säilyi­vät koko­nai­suu­tena edel­lis­vuo­den tasolla. Kare­lian asema jatku­van oppi­mi­sen opin­to­jen suori­tus­mää­rien kansal­li­sessa vertai­lussa parani jonkin verran ja oli avoimen ammat­ti­kor­kea­kou­lun opin­to­suo­ri­tus­ten osalta vähän keski­mää­räistä korkeampi. Kare­lian korkea­kou­lu­jen yhteis­työ­opin­to­jen suori­tus­määrä oli tavoi­tetta korkeampi ja 8,1 % ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen opin­to­suo­ri­tus­ten yhteis­mää­rästä. Jatku­van oppi­mi­sen koko­nai­suutta johta­maan rekry­toi­tiin jatku­van oppi­mi­sen pääl­likkö, joka aloitti tehtä­väs­sään huhti­kuussa 2022. Tiedolla johta­mi­sen –muun­to­kou­lu­tuk­sen toteut­ta­mi­seen saatiin eril­lis­ra­hoi­tus Jatku­van oppi­mi­sen ja työl­li­syy­den palve­lu­kes­kuk­selta (JOTPA).

Uudis­te­tut opetus­suun­ni­tel­mat otet­tiin käyt­töön vuonna 2022 alka­neessa koulu­tuk­sessa. Uutena koulu­tus­vas­tuuna tammi­kuussa 2022 käyn­nis­tyi gero­nomi (AMK) -koulu­tus. Opin­tonsa aloit­ta­nei­den tutkinto-opis­ke­li­joi­den määrä kasvoi hieman vuodesta 2021 ja tutkinto-opis­ke­li­joi­den koko­nais­määrä oli ammat­ti­kor­kea­kou­lun histo­rian korkein. Pohjois-Karja­lan kaup­pa­ka­ma­rin toteut­ta­mat työelä­mä­au­di­toin­nit käyn­nis­tyi­vät ja kevään 2023 loppuun mennessä audi­toi­daan kaikki ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kin­toon johta­vat koulutukset.

Karelian vararehtori Pekka Auvinen jakaa avajaispalkintoja POKA:n Tiia Kyllösen kanssa. Kuvassa myös neljä palkittua.
Kare­lian vara­reh­tori Pekka Auvinen jakaa luku­vuo­den avajai­sissa palkin­toja POKA:n Tiia Kyllö­sen kanssa. 

2.2. Vastuul­li­suus Kare­lian koulutuksessa

Kestä­vän kehi­tyk­sen osaa­mi­nen on mukana kaik­kien Kare­lian koulu­tus­ten ydin­osaa­mi­sessa ja koulu­tus­ten toteut­ta­mi­sessa. Ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen rehto­ri­neu­vosto Arene ry laati ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kin­to­jen yhteis­ten kompe­tens­sien sovel­ta­mis­suo­si­tuk­sen, jossa määri­tel­tiin myös kestä­vän kehi­tyk­sen yhtei­nen osaa­mi­nen (Arene 2022). Suosi­tus otet­tiin käyt­töön Kare­liassa opetus­suun­ni­tel­mien uudis­ta­mi­sen yhtey­dessä, jonka myötä 2022 käyt­töön otetuissa opetus­suun­ni­tel­missa kestä­vän kehi­tyk­sen osaa­mi­nen on osa kaik­kien ammat­ti­kor­kea­kou­lusta valmis­tu­vien osaa­mista. Lisäksi kestä­vän kehi­tyk­sen sisäl­töjä huomioi­daan Kare­lian opetus­suun­ni­tel­missa ja niiden toteu­tuk­sissa alakoh­tai­sena osaamisena.

Kare­lian koulu­tuk­sen kautta edis­tämme kestä­vän kehi­tyk­sen osaa­mista, tietoja ja asen­teita koulu­tuk­sen keinoin, tuemme yritys­ten ja orga­ni­saa­tioi­den kasvua ja kilpai­lu­ky­kyä sekä vahvis­tamme ja tuemme alueen elin­voi­maa koulu­tuk­sella ja koulu­tus­pe­räi­sellä maahanmuutolla.

Esimerk­kejä vastuul­li­suu­desta koulutustoiminnassa:

Kare­liassa laadit­tiin myös saavu­tet­ta­vuus­suun­ni­telma vuosille 2022–2024. Suun­ni­tel­massa linja­taan erityi­sesti koulu­tus­toi­min­nan saavu­tet­ta­vuutta ja sen kehit­tä­mistä kahdek­salla eri osa-alueella:

  1. Arvot, asen­teet ja toimintakulttuuri
  2. Johta­mi­nen
  3. Fyysi­nen ympäristö
  4. Digi­taa­li­nen saavutettavuus
  5. Opetus ja oppiminen
  6. Tuki ja ohjaus
  7. Vies­tintä
  8. Opis­ke­li­ja­va­lin­nat

Koko­nai­suu­tena Kare­lian saavu­tet­ta­vuus on hyvällä tasolla ja kehit­tä­mistä vaati­via asioita viedään eteen­päin suun­ni­tel­man mukaisesti.


3. Tutki­mus, kehit­tä­mis- ja inno­vaa­tio­toi­minta (TKI)

3.1. Kohti vihreää siir­ty­mää – tutki­musym­pä­ris­töin­ves­toin­teja ja kansain­vä­listä yhteistyötä

Vuonna 2022 toteu­tet­tiin 90 TKI-projek­tia, joista kansain­vä­li­siä oli yhdek­sän. Pääasial­li­sia TKI-rahoi­tus­oh­jel­mia olivat Euroo­pan alue­ke­hi­tys­ra­hasto (EAKR), Euroo­pan sosi­aa­li­ra­hasto (ESR+), Nort­hern Perip­hery and Arctic (NPA), Erasmus+, Hori­sontti sekä eri minis­te­riöi­den ja säätiöi­den rahoitukset.

Vuonna 2022 TKI-rahoi­tusta suun­nat­tiin koro­na­pan­de­miasta elpy­mi­seen ja erityi­sesti yritys­ten osaa­mi­sen ja kilpai­lu­ky­vyn vahvis­ta­mi­seen (nk. REACT-rahoi­tus). Yksi suurim­mista vuoden lopulla käyn­nis­ty­neistä hank­keista on kaik­kien ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen yhtei­nen, Kare­lian koor­di­noima hanke ”Yritys­ten muutos­ky­vyk­kyys, vihreä siir­tymä ja digi­ta­li­saa­tio”. Hanketta toteu­te­taan yhteis­työssä Suomen Yrit­tä­jien, paikal­lis­ten yrit­tä­jä­jär­jes­tö­jen ja Kaup­pa­ka­ma­rien kanssa. Tavoit­teena on tarjota yrityk­sille mikro-opin­to­ko­ko­nai­suuk­sia ja tietoa yritys­ten liike­toi­min­nan, digi­taa­li­suu­den ja vihreän siir­ty­män mahdollisuuksista.

EU-komis­sion LIFE- ohjel­masta rahoi­tettu CIRCWASTE – Kohti kier­to­ta­loutta -hanke voitti ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen Kärjet-kilpai­lussa palkin­non kestä­vää kehi­tystä ja vastuul­li­suutta edis­tä­vänä hank­keena. CIRCWASTE on kier­to­ta­lou­teen liit­tyvä seit­sen­vuo­ti­nen hanke, jonka avulla edis­te­tään mate­ri­aa­li­vir­to­jen teho­kasta käyttöä, jätteen synnyn ehkäi­syä ja mate­ri­aa­lien kier­rä­tystä. Kare­lian vastuulla hank­keessa on kehit­tää ratkai­suja maata­lou­dessa synty­vän muovi­jät­teen kier­rä­tyk­seen. Kare­lialle myön­net­tiin LIFE-ohjel­masta myös uusi hanke­ra­hoi­tus seuraa­valle seit­se­mälle vuodelle. Uudessa Plast­LIFE-hank­keessa pureu­du­taan muovin kierrätysratkaisuihin.

Tutki­mus- ja oppi­mi­sym­pä­ris­töi­hin panos­ta­mista jatket­tiin. Älykäs auto­maa­tio -demon­straa­tio­ym­pä­ris­tön kehit­tä­mi­nen aloi­tet­tiin Wärt­silä -kampuk­sen labo­ra­to­rio­ti­lo­jen uudis­ta­mi­sen yhtey­dessä. Hank­keessa kehi­te­tään älykästä auto­maa­tiota, robo­tiik­kaa, mittaa­mista, simu­laa­tioita, virtua­li­soin­tia ja digi­ta­li­saa­tiota teol­li­sessa tuotan­nossa. Demon­straa­tio­ym­pä­ris­tön tavoit­teena on edistää teol­li­suus­yri­tys­ten digi­ta­li­saa­tiota tarjoa­malla mahdol­li­suuk­sia tuotan­non demon­stroin­tiin ja sovel­ta­mi­seen teol­li­sessa tuotannossa.

Vihreän siir­ty­män edis­tä­mistä jatke­taan myös uusilla hank­keilla. Kommu­ni­koiva energia – uusi ener­gia­mur­ros ja vähä­hii­li­set digi­taa­li­set palve­lut Pohjois-Karja­lassa -hank­keen avulla kootaan tutki­mus-, testaus- ja koke­mus­tie­toa lähie­ner­giayh­tei­söistä sekä digi­taa­lis­ten palve­lu­jen ja ratkai­su­jen kuor­mit­ta­vuu­desta elin­kaa­ri­las­ken­nan myötä. Hank­keen tulok­sena on avau­tu­massa avoi­mesti saata­ville Energia -sovel­lus­pal­velu tiedon­ke­ruuseen ja tiedon jaka­mi­seen ener­giayh­tei­söissä ja kiin­nos­tu­neille kansalaisille.

Opis­ke­lija tekee töitä Wärt­silä-kampuk­sen laboratoriossa.

Karelia on vahvasti mukana Pohjois-Karja­lan hyvin­voin­tia­lu­een raken­ta­mi­sessa ja kuntien enna­koi­van hyvin­voin­tiyh­teis­työn kehit­tä­mi­sessä. Vuonna 2022 käyn­nis­tet­tiin useita hank­keita liit­tyen sosi­aali-, terveys- ja työl­li­syys­pal­ve­lui­den digi­ta­li­saa­tioon ja osaa­mi­sen kehit­tä­mi­seen. Harvaan asut­tu­jen aluei­den osaa­ja­pu­laan vastaa­mi­seksi yhteis­työssä Rive­rian kanssa toteu­te­taan myös hanketta, jonka tavoit­teena on uuden­lai­sen toimin­ta­mal­lin raken­ta­mi­nen opis­ke­li­joi­den työharjoitteluihin.

Kansain­vä­li­sessä TKI-toimin­nassa jatket­tiin Euroop­pa­lai­set yliopis­tot -ohjel­masta rahoi­te­tun EUA INVEST -lippu­lai­va­han­keen toteu­tusta, jossa edet­tiin seuraa­van rahoi­tus­kau­den INVEST2.0 valmis­te­luun ja raken­net­tiin yhteistä laajen­tu­mis­stra­te­giaa. Uusina kump­pa­neina mukaan tulevat Univer­sity of Reims-Cham­pagne Rans­kasta, Univer­sity of Milan-Bicocca Italiasta sekä Univer­sity of Cordoba Espan­jasta.  Uudet kump­pa­nit liit­tyi­vät viral­li­siksi INVEST jäse­niksi vuoden 2022 lopussa.

Hori­sontti 2020 -ohjel­masta rahoi­tettu INVEST4EXCEL­LENCE-tutki­mus­hanke keskit­tyy INVEST-konsor­tion yhtei­sen tutki­mus­stra­te­gian laadin­taan. Stra­te­gian toteu­tus vakiin­nu­te­taan osaksi INVEST-toimin­toja seuraa­van kauden aikana osana yhteistä TKI-osaa­mis­kes­kit­ty­män raken­ta­mista.  Tavoit­teena on vahvis­taa allians­sin aktii­vista osal­lis­tu­mista kilpail­tui­hin kansain­vä­li­siin rahoitusohjelmiin.

Kansain­vä­li­sessä yhteis­työssä jatket­tiin Erasmus-ohjel­massa ikäosaa­mi­sen kansain­vä­li­sen mais­te­ri­tut­kin­non kehit­tä­mistä. Uudet rahoi­tuk­set saatiin CLIL4ALL-hank­keelle, jolla tuetaan vieras­kie­lis­ten koulu­tus­ten kehit­tä­mistä ja toteut­ta­mista, sekä Digital Decath­lon hank­keelle, jossa tuetaan opis­ke­li­joi­den digi­taa­li­sia kompe­tens­seja kansain­vä­li­sessä yhteistyössä.

NPA-ohjel­man hauissa menes­tyt­tiin digi­taa­li­sen mark­ki­noin­nin ja hajau­tet­tu­jen ener­gia­rat­kai­su­jen kehit­tä­mi­sen teemoissa.  Vuoden 2022 lopulla käyn­nis­tyi GLOW2.0 – Green Energy Tech­no­lo­gies for Tourism Growth, jossa kehi­te­tään virtu­aa­li­tek­no­lo­gian avulla matkai­lua­lalle uuden­lai­sia tuot­teita muun muassa Dark Tourism -teemassa.

Karelia osal­lis­tui muiden korkea­kou­lu­jen ja tutki­mus­lai­tos­ten tapaan vuonna 2022 toteu­tet­tuun avoimen tieteen ja tutki­muk­sen kypsyys­ta­soar­vioin­tiin (AVOTT), joka toteu­tet­tiin aiem­piin arvioin­tei­hin nähden uudella tavalla. Karelia pääsi arvioin­nissa tasolle 4, joka on toiseksi paras taso ja johon suurin osa ammat­ti­kor­kea­kou­luista sijoittui.

Kare­lian TKI-toimin­nan sisäi­siä kehit­tä­mis­toi­men­pi­teitä olivat vuonna 2022 tutki­mus- ja oppi­mi­sym­pä­ris­tö­jen uudis­ta­mis­pro­ses­sin käyn­nis­tä­mi­nen (Karelia/TASO), opis­ke­li­jasta projek­ti­työn­te­ki­jäksi -kehit­ty­mis­polku, tutki­ja­nu­ra­malli, projek­ti­pääl­lik­kö­men­to­rointi sekä kestä­vän kehi­tyk­sen ja vastuul­li­suu­den ohjel­man työs­tä­mi­nen Arenen ja Kare­lian työryh­missä. Myös TKI-toimin­nan tulos­ten vies­tin­tää kehi­tet­tiin yhteis­työssä vies­tin­tä­am­mat­ti­lais­ten kanssa.

3.2. Vastuul­li­suus Kare­lian TKI-toiminnassa

Toteu­tamme TKI-toimin­taa talou­del­li­sesti, laaduk­kaasti ja kestä­västi. Tutki­mus- ja oppi­mi­sym­pä­ris­tömme on raken­nettu laaduk­kaasti ja kestä­vyy­sa­jat­telu huomioi­den ja toimimme niissä ekolo­gi­sesti.  Kehi­tämme hank­kei­demme toteut­ta­mista vastuul­li­sem­maksi huomioi­malla vastuul­li­suu­den esimer­kiksi hankin­nois­samme. Tuotamme TKI-toimin­nan avulla ratkai­suja kestä­vyys­haas­tei­siin, edis­tämme kestä­vää kehi­tystä ja vähen­nämme ilmas­ton­muu­tok­sen vaiku­tuk­sia. Lisäämme kestä­vän kehi­tyk­sen ja hyvin­voin­nin osaa­mista Kare­liassa ja kump­pa­nei­den osalta. TKI-toimin­nalla on edis­tetty kestä­vyys- ja vastuul­li­suus­tee­moja erityi­sesti kehit­tä­mällä kier­to­ta­lous­rat­kai­suja ja hiili­neut­raa­lia raken­ta­mista sekä kestä­vään kehi­tyk­seen ja vastuul­li­suu­teen liit­ty­vää osaa­mista. Lisäksi edis­tämme TKI-toimin­nal­lamme sekä tutki­mus- ja oppi­mi­sym­pä­ris­töil­lämme alueen kestä­vää hyvinvointia.

Esimerk­kejä vastuul­li­suu­desta TKI-toiminnassa:

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lulla käyn­nissä olevissa raken­ta­mi­sen TKI-projek­teissa “Raken­ta­mi­sen vihreä siir­tymä ja “Vähä­hii­li­nen ja ener­gia­te­ho­kas korjaus­ra­ken­ta­mi­nen on edis­tetty raken­ta­mi­sen alan yritys­ten vihreää siir­ty­mää ja valmis­tau­tu­mista tule­viin vähä­hii­li­syy­den vaati­muk­siin uudis- ja korjaus­ra­ken­ta­mi­sen konteks­tissa. Näissä projek­teissa on tehty tiivistä erityi­sesti paikal­lis­ten raken­nut­ta­jien, suun­nit­te­lu­toi­mis­to­jen sekä raken­nus­liik­kei­den kanssa (yhteensä n. 20 kpl).

INVEST-allians­sissa kestä­vyys- ja vastuul­lis­työ on kytketty osaksi henki­lös­tön osaa­mi­sen kehit­tä­mis­oh­jel­maa. Vastuul­li­suutta ja kestä­vyyttä tarkas­tel­laan kansain­vä­li­sessä webi­naa­ri­sar­jassa koulu­tus­ten, palve­lui­den, TKI-toimin­nan, kestä­vien tapah­tu­mien ja vastuul­li­sen johta­mi­sen näkökulmista.

Nämä kaikki osa-alueet huomioi­daan henki­lös­tön avain­kom­pe­tens­sien muotoi­lussa ja jatku­vassa osaa­mi­sen kehit­tä­mi­sessä. INVEST4EXCELLENCE hank­keessa puoles­taan on toimin­ta­tut­ki­muk­sen mene­tel­min koottu kestä­vän ja vastuul­li­sen TKI-toimin­nan alakoh­tai­set ja yhtei­set kompe­tens­sit laajaksi matrii­siksi, jota edel­leen hyödyn­ne­tään osaa­mi­sen kehittämisessä.

(Kuvassa tutki­mus- ja kehit­tä­mis­joh­taja Anne Ilvonen)


4. Palve­lu­lii­ke­toi­minta

Kare­lian palve­lu­lii­ke­toi­min­nan vuoden 2022 liike­vaihto (1,4 milj. eur) ja tulos (0,05 milj. eur) ovat pysy­neet vuoden 2021 tasolla.

Palve­lu­lii­ke­toi­minta muodos­tuu koulu­tus- ja asian­tun­ti­ja­pal­ve­lu­jen sekä tutki­mus­pal­ve­lu­jen myyn­nistä. Kare­lian oman henki­lös­tön osaa­mi­sen lisäksi koulu­tus- ja asian­tun­ti­ja­pal­ve­lu­jen myyn­nissä ja toteu­tuk­sessa tehdään yhteis­työtä Kare­lian osaa­ja­poo­li­lais­ten, muiden ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen, Itä-Suomen yliopis­ton ja Rive­rian kanssa. Yhteis­työtä kehi­te­tään syste­maat­ti­sesti koko ajan. Koulu­tus­pal­ve­luissa kehi­te­tään myös muun muassa mikro-opin­to­tar­jon­taa ja tehos­te­taan palve­lu­lii­ke­toi­min­nan myynnin ja hallin­non proses­seja otta­malla käyt­töön uusia palve­lu­lii­ke­toi­min­taa tukevia järjes­tel­miä. Vuonna 2022 liike­vaih­dol­taan suurim­mat koulu­tuk­set olivat ICT- ja Lean-koulutukset.

Tutki­mus­pal­ve­lui­den myyn­nissä (0,26 milj. eur) pääs­tiin asetet­tuun tulos­ta­voit­tee­seen. Perin­tei­seen tapaan kone- ja raken­nus­tek­nii­kan tutki­musym­pä­ris­tö­jen asian­tun­ti­ja­pal­ve­lut pysyi­vät vahvoina. Karelia on vastan­nut myös maakun­nal­li­sesta ener­gia­neu­von­nasta. Vuoden 2022 aikana tutki­mus- ja asian­tun­ti­ja­pal­ve­luissa käyn­nis­tet­tiin Kare­lian tutki­musym­pä­ris­tö­jen uudis­ta­mis­pro­sessi Karelia/TASO -projek­tina. Tutki­musym­pä­ris­töt tullaan vuosien 2023-2026 aikana uudis­ta­maan niin, että ne vastaa­vat entistä parem­min vihreän siir­ty­män tavoit­tei­siin, työn murrok­seen ja alueel­li­sen osaamistarpeeseen.

Kansain­vä­li­sen liike­toi­min­nan merkit­tä­vim­piä onnis­tu­mi­sia olivat Nordic Inter­na­tio­nal Univer­sity -kehit­tä­mis­pro­jek­tin valmis­telu Uzbe­kis­ta­nissa sekä Kare­lian ja Chilen yliopis­ton yhteis­ten ikäosaa­mi­sen diplomi- ja mais­te­ri­kou­lu­tus­ten kehit­tä­mi­nen Chilessä. Lisäksi Kiinassa toteu­tuva kansain­vä­li­nen energia- ja ympä­ris­tö­tek­nii­kan tutkinto toteu­tui suun­ni­tel­mien mukai­sesti ja läpäisi onnis­tu­neesti Kiinan opetus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riön koko­nai­sar­vioin­nin. Sopimus uusit­tiin kymme­neksi vuodeksi.

Muita kansain­vä­li­sen liike­toi­min­nan pain­opis­teitä olivat kansain­vä­listä opis­ke­li­ja­rek­ry­toin­tia täyden­tä­vien Pathway-ohjel­mien, maksul­lis­ten vaihto-ohjel­mien ja sopi­mus­pe­rus­tais­ten kaksois­tut­kin­to­jen kehit­tä­mi­nen. Näitä testa­taan agentti- ja sopi­mus­kump­pa­nien kanssa vuoden 2023 aikana.

Lehtori Hamid El Ouatki opettaa Alla Vokhtaa uusien laitteiden käyttöön.
Lehtori Hamid El Ouatki opastaa Alla Vokhtaa uusien lait­tei­den käyttöön.

4.1. Vastuul­li­suus Kare­lian palveluliiketoiminnassa

Karelia edistää ja toteut­taa koulu­tuk­sia, joilla on suora vaiku­tus alueen yritys­ten vastuul­li­suu­teen. Tällai­sia ovat mm. työvoi­ma­kou­lu­tuk­set. Kare­lian koulu­tus­ten toteu­tuk­sissa edis­te­tään yhteis­työtä alueel­lis­ten toimi­joi­den kanssa, minkä kautta edis­tämme maakun­nal­lista vastuul­li­suutta. Karelia odottaa myös koulu­tus­toi­min­nan yhteis­työ­toi­mi­joilta vastuul­li­suutta ja kestä­vän kehi­tyk­sen huomioi­mista mm. hankinnoissa.

Palve­lu­toi­min­nan koulu­tuk­set toteu­te­taan proses­sien ja työoh­jei­den mukai­sesti, jolloin toiminta on sujuvaa ja resurs­sien käyttö on teho­kasta. Koulu­tus­toi­min­nan toteu­tuk­sissa suosi­taan verkossa tapah­tu­vaa oppi­mista silloin, kun toteut­ta­mis­tapa sopii oppi­mi­sen peda­go­gi­siin vaati­muk­siin. Tule­vai­suu­dessa koulu­tus­ten toteut­ta­mi­sessa hyödyn­ne­tään entis­tä­kin enemmän Kare­lian uusia digi­pe­da­go­gi­sia tekno­lo­gioita ja ratkai­suja. Opetus­ma­te­ri­aali tuote­taan sähköi­sessä muodossa, jolloin paperin käyttö minimoidaan.

Esimerk­kejä vastuul­li­suu­desta palveluliiketoiminnassa:

Vastuul­li­suus­va­lin­tamme on, että tuemme yritys­ten ja orga­ni­saa­tioi­den kasvua ja kilpai­lu­ky­kyä koulu­tus­toi­min­nan kautta muun muassa täyden­nys­kou­lu­tus­ten ja avoimen amk:n tarjon­nan avulla. Avoimen amk:n opin­noissa on ilmas­to­vii­saa­seen ja kestä­vä­vään kehi­tyk­seen liit­ty­viä opin­toja tarjolla. Näiden avulla voimme edistää osaa­mista tämän teeman ympärillä.

Kansain­vä­li­sessä liike­toi­min­nassa vastuul­li­suus on huomioitu erityi­sesti yhteis­työ­mai­den koko­nais­val­tai­sessa arvioin­nissa, ja sen työka­luna hyöty-riskiar­vioin­ti­mat­rii­sin kehit­tä­mi­sessä ja käyt­töö­no­tossa. Kare­lian kaikki kansain­vä­li­sen liike­toi­min­nan kump­pa­ni­maat ja kump­pa­nuu­det arvioi­daan jatkossa hyödyn­tä­mällä matrii­sia, jossa kartoi­te­taan ihmi­soi­keuk­sien, poli­tii­kan, vakau­den, turval­li­suu­den, lain­sää­dän­nön, ympä­ris­tön ja talou­den näkö­kul­mista toimin­nan eetti­syyttä ja vastuul­li­suutta. Tavoit­teena on, että Karelia voi kaikessa kansain­vä­li­sessä liike­toi­min­nas­saan sitou­tua vastuul­li­seen kump­pa­nuu­teen ja toimintaan.


5. Henki­löstö

Kare­lian henki­lö­työ­vuo­si­määrä vuonna 2022 oli 310, joka oli 25 henki­lö­työ­vuotta edel­lis­vuotta suurempi. Kasvua oli eniten projek­ti­hen­ki­lös­tössä. Henki­lös­tö­mää­rän kasvu johtui erityi­sesti projek­tien ja koulu­tus­toi­min­nan aloi­tus­paik­ko­jen kasvusta sekä Kare­lian uuden stra­te­gian mukai­sista osaa­mis­tar­peista. Stra­te­gi­set rekry­toin­nit kohdis­tui­vat Hiili­neut­raa­leja ratkai­suja ja Osaa­mi­sella elin­voi­maa työelä­mään -stra­te­gis­ten valin­to­jen alueelle. Henki­lös­töstä 84 % oli vaki­nai­sessa ja 16 % määrä­ai­kai­sessa työsuhteessa.

Ulkoi­sessa haussa oli avoinna 28 tehtä­vää, joista 12 projek­ti­teh­tä­viin, 10 opet­ta­ja­teh­tä­viin ja 6 hallin­non tehtä­viin. Haussa olleista tehtä­vistä täytet­tiin 22 paikkaa, joista 9 vaki­nai­sia ja 13 määrä­ai­kai­sia. Rekry­toi­duista henki­löistä 9 työs­ken­te­lee projek­ti­teh­tä­vissä, 7 opet­ta­jan tehtä­vissä ja 6 hallinnossa.

Henki­lös­tön keski-ikä oli 50 vuotta, mikä vastaa hyvin valta­kun­nal­lista ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen keskiar­voa. Vanhuuse­läk­keelle jäi 10 työn­te­ki­jää. Henki­lös­tön työajasta koulu­tus­toi­min­taan kohdis­tui 49,7 %, TKI-toimin­taan 24,0 %, hallin­non työhön 22,7 % ja palve­lu­lii­ke­toi­min­taan 3,6 %.

Vuosit­tain kerät­tä­vän henki­lös­tö­pa­laut­teen vuoden 2022 henki­lös­tön koko­nais­tyy­ty­väi­syys oli 81 %, joka on nykyi­sen kyse­ly­muo­don mittaus­his­to­rian paras tulos ja samalla tasolla kuin vuonna 2021. Tyyty­väi­sim­piä oltiin Kare­li­aan työnan­ta­jana (96 %) sekä ergo­no­mis­ten teki­jöi­den huomioin­tiin Kare­liassa (96 %). Tyyty­väi­syys parani edel­lis­vuo­desta eniten ylimmän johdon henki­lös­tö­joh­ta­mi­seen ja henki­lös­tö­pa­laut­teen käsit­te­ly­ta­paan. Kyselyn tulos­ten perus­teella henki­löstö on erit­täin tyyty­väi­nen Kare­li­aan työnan­ta­jana. Erityi­sesti uudet työn­te­ki­jät antoi­vat avoi­missa palaut­teissa erit­täin posi­tii­vista palau­tetta Kare­liasta työpaik­kana. Kyselyn tulos­ten perus­teella Kare­liassa on hyvä työil­ma­piiri ja lähi­joh­ta­jalta saa tarvit­taessa tukea.  Myös työtur­val­li­suu­teen ja työer­go­no­mi­aan ollaan erit­täin tyytyväisiä.

Henki­lös­tön koulut­tau­tu­mis­mah­dol­li­suu­det Kare­liassa ovat hyvät. Vuonna 2022 henki­lös­tön koulu­tuk­seen käytet­tiin 9 347 tuntia, eli 3,7 päivää per päätoi­mi­nen työn­te­kijä.  Sairaus­pois­sao­lo­päi­viä oli yhteensä 1 907, joka on lasken­nal­li­sesti 6 päivää työn­te­ki­jää kohti. Kare­lian sairaus­pois­sao­lot ovat pienem­mät kuin kunta­sek­to­rilla vastaa­vissa tehtä­vissä työs­ken­te­le­villä keskimäärin. 

Vuonna 2022 Kare­liassa panos­tet­tiin henki­lös­tön työhy­vin­voin­nin ja työky­vyn edis­tä­mi­seen. Niihin liit­ty­viä toimen­pi­teitä olivat muun muassa:

Karelian henkilöstöpäällikkö Jaana Tolkki
  • Loppu­vuo­desta 2021 aloi­te­tun yhteis­työn vakiin­nut­ta­mi­nen uuden työter­veys­toi­mi­jan Mehi­läi­nen Oy:n kanssa.
  • Toimis­to­jen työergonomiaparannukset.
  • Henki­lös­tölle suun­na­tun työn­kuor­mi­tuk­seen liit­ty­vän kyselyn toteut­ta­mi­nen yhdessä työter­veys­huol­lon kanssa. Havait­tuja paran­nus­toi­men­pi­teitä toteu­te­taan vuonna 2023.
  • Kare­lian työhy­vin­voin­tioh­jel­man käyt­töön­otto. Ohjel­man teemana vuonna 2022 oli uniter­veys ja yhtenä keskei­senä toimen­pi­teenä unival­men­nus­ten käyt­töön­otto yhteis­työssä työter­veys­huol­lon kanssa.
  • Työsuh­de­pol­ku­pyö­räe­tuu­den käyt­töön­otto. Ensim­mäi­sen vuoden aikana etuutta hyödynsi yli 30 työntekijää.
  • Karelia 30 –juhla­vuo­den henki­lös­tö­ta­pah­tu­mat, kuten työkau­den päät­tä­jäi­silta kesä­kuussa ja juhla­gaala marraskuussa
  • Henki­lös­tön palkit­se­mi­set edel­lis­vuo­den tulos­ten ja Karelia 30-juhla­vuo­den kunniaksi.

    (Kuvassa henki­lös­tö­pääl­likkö Jaana Tolkki)

5.1. Vastuul­li­suus Kare­lian henkilöstöpolitiikassa

Karelia toimii henki­lös­tö­po­li­tii­kassa eetti­sesti, kult­tuu­ri­sesti ja sosi­aa­li­sesti vastuul­li­sena työnan­ta­jana. Kare­liassa on nimetty tasa-arvovastaava. 

Vastuul­li­suus Kare­lian johta­mi­sessa tarkoit­taa sitä, että johta­mi­nen on avointa ja läpi­nä­ky­vää ja että henki­lös­töllä on mahdol­li­suus osal­lis­tua päätök­sen­te­koon. Eetti­nen, kult­tuu­ri­nen ja sosi­aa­li­nen vastuul­li­suus ulottuu kaik­kiin työn­te­ki­jän työsuh­teen elin­kaa­ren eri vaihei­siin huomioi­den muun muassa osaa­mi­sen, työky­vyn ja eri elämäntilanteet.

Kare­lian vastuul­li­nen henki­lös­tö­po­li­tiikka näkyy esimer­kiksi Kare­lian tasa-arvo- ja yhden­ver­tai­suus­suun­ni­tel­massa, jonka mukaan tasa-arvon ja yhden­ver­tai­suu­den edis­tä­mi­nen Kare­liassa on kaik­kien yhtei­nen asia, rekry­tointi, palk­kaus ja urake­hi­tys on läpi­nä­ky­vää ja vastuul­lista ja Karelia on ikä- ja perheys­tä­väl­li­nen yhteisö, jossa huomioi­daan moni­nai­set perhe­muo­dot. Työn ja oman elämän yhteen­so­vit­ta­mista tuetaan esimer­kiksi erilai­silla työaikajoustovaihtoehdoilla.

Kare­liassa on myös eril­li­nen työuraoh­jelma, jonka mukai­sesti esimer­kiksi 61 vuotta täyt­tä­neillä on mahdol­li­suus palkal­li­seen seniorivapaaseen.

Kare­lian rekry­toin­nin peri­aat­teet on kirjattu stra­te­gi­seen henki­lös­tö­suun­ni­tel­maan, joka on henki­lös­tön luet­ta­vissa Kare­lian intra­ne­tissä. Rekry­toin­tei­hin liit­ty­vissä haas­tat­te­luissa on mukana myös tuleva kollega. Kare­lian moni­paik­ka­työn peri­aat­teet on laadittu yhteis­työssä henki­lös­tön edus­ta­jien kanssa, ja niiden toimi­vuutta arvioi­tiin syksyllä 2022 henki­lös­tölle suun­na­tulla kyselyllä.

Läpi­nä­ky­vyys henki­lös­tö­po­li­tii­kassa näkyy esimer­kiksi Kare­lian intra­ne­tissä olevassa tiedol­la­joh­ta­mi­sen rapor­toin­ti­jär­jes­tel­mässä Karelia-Vipusessa, jossa julkais­taan kuukausit­tain päivit­ty­vät tiedot Kare­lian henki­lös­tön ikä- ja suku­puo­li­ja­kau­masta, henki­lös­tö­mää­rästä, työajan kohden­tu­mi­sesta sekä naisten ja miesten keski­pal­koista. Myös palk­ka­tau­lu­kot henki­lös­tö­ryh­mit­täin ovat henki­lös­tön nähtä­villä Karelia-intrassa. 

Yleisö nauttii ja taputtaa Karelian juhlavuoden Tulevaisuusfoorumin puheenvuoroista.
Yleisö nautti Kare­lian juhla­vuo­den Tule­vai­suus­foo­ru­min puheenvuoroista.

6. Merkit­tä­vim­mät riskit toimin­ta­vuonna ja tulevaisuudessa

Vuonna 2022 alka­neen Venäjän Ukrai­naan kohdis­tu­neen hyök­käys­so­dan vaiku­tuk­siin globaa­liin ja sitä kautta myös Kare­lian toimin­taym­pä­ris­töön ei etukä­teen osattu varau­tua. Kare­lialla oli käyn­nissä vahvaa hankeyh­teis­työtä venä­läis­ten korkea­kou­lu­jen kanssa ja suun­nit­teilla kampanja venä­läis­ten tutkinto-opis­ke­li­joi­den rekry­toi­mi­seksi. Kaikki yhteis­työ päättyi erit­täin nopeasti sodan alka­mi­sen jälkeen, joten kansain­vä­lis­ten opis­ke­li­joi­den rekry­toin­nin pain­opis­te­va­lin­nat joudu­taan teke­mään uudestaan.

Covid-pande­mian aikana alkanut kulu­tus­hyö­dyk­kei­den hinto­jen nousu kiihtyi enti­ses­tään, kun ener­gian hinta nousi nopeasti sodan seurauk­sena. Hinto­jen nousu olikin Suomessa korkeinta 40 vuoteen, kun vuoden 2022 inflaa­tio Suomessa oli 7,1 %. Korkea inflaa­tio tulee näky­mään tule­vina vuosina kasvuna henki­lös­tö­ku­luissa, tila­vuo­krissa ja muissa kustannuksissa.

Kare­lian rahoi­tuk­sesta n. 80 % määräy­tyy opetus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riön rahoi­tus­mit­ta­ris­ton perus­teella. Mitta­risto on suhteel­li­nen, ja vuoden 2022 tulos­ten perus­teella Kare­lian suhteel­li­nen asema heik­ke­nee vuodesta 2024 alkaen. Lisäksi opetus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riön rahoi­tuk­sessa inflaa­tion vaiku­tus huomioi­daan vasta jälki­kä­teen. Koko­nai­suu­des­saan riskinä on, että Kare­lian talou­del­li­nen asema heikkenee.

Sodan seurauk­sena Suomen sijainti Venäjän naapu­ri­maana voi heiken­tää Suomen veto­voi­maa kansain­vä­lis­ten opis­ke­li­joi­den osalta. Karelia on käyn­nis­tä­mässä syksyllä 2023 uutta englan­nin­kie­listä ICT-koulu­tusta, jonka kohde­ryh­mänä ovat erityi­sesti EU:n ulko­puo­li­set opis­ke­li­jat, joten geopo­liit­ti­nen tilanne voi vaikeut­taa opiskelijarekrytointia.

Osaavan työvoi­man saami­nen on vaikeu­tu­nut joil­la­kin osaa­mi­sa­lueilla. Kare­liassa tehdään enna­koi­vasti työtä esimer­kiksi olemassa olevan henki­lös­tön osaa­mi­sen kehit­tä­mi­seksi yhteis­työssä yliopis­to­jen kanssa. TKI-hanke­ra­hoi­tuk­sessa on tila­päistä hitautta EU-hanke­ra­hoi­tus­kau­den vaih­tu­mi­seen liit­ty­vien rahoit­ta­jien teknis­ten haas­tei­den vuoksi.

OKM:n ohjeis­tuk­sen mukai­sesti ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen tulee arvos­taa pysy­vien vastaa­vien sijoi­tuk­set kirjan­pi­dossa mark­ki­na­hin­taan. Reali­soi­tu­mat­to­mat arvon­nousut ja -alen­nuk­set voivat vaikut­taa vuosit­tain Kare­lian tulok­seen merkittävästi.


7. Osakeyh­tiön talous ja budje­tin toteutuminen

Karelia Ammat­ti­kor­kea­koulu Oy:n vuoden 2022 liike­vaihto laski hieman edel­lis­vuo­desta ollen 29,98 milj. euroa (v. 2021 30,5 milj. eur) ja tili­kau­den tappioksi muodos­tui -1,67 milj. eur (2,28milj. eur). Kare­lian liike­vaihto oli 0,6 milj. euroa budje­toi­tua pienempi ja tili­kau­den tulos 1,6 milj. euroa budje­toi­tua huonompi. Koko­nai­suu­tena vuosi 2022 oli yhtiön talou­den näkö­kul­masta siis haas­tava vuosi.

Karelia Stra­te­gia 2030:n mukai­sesti Kare­liassa jatket­tiin koulu­tus­laa­jen­nuk­sia, projek­ti­toi­min­nan kasvat­ta­mista ja stra­te­gian mukai­sen uuden osaa­mi­sen hank­ki­mista, mikä näkyy henki­lös­tö­mää­rän ja henki­lös­tö­ku­lu­jen suun­ni­tel­tua nopeam­pana kasvuna. Henki­lös­tö­ku­lut kasvoi­vat edel­lis­vuo­desta 2,2 milj. euroa ja ylit­ti­vät budje­tin 0,8 milj. eurolla. Venäjän aloit­ta­man sodan seurauk­sena kustan­nuk­set ovat nous­seet nopeasti ja jatka­vat nousu­aan vielä vuonna 2023. Myös sijoi­tus­ten arvot laski­vat edel­lis­vuo­desta merkit­tä­västi. OKM:n ohjeis­tuk­sen mukaan Kare­lian on kirjat­tava pysy­vien vastaa­vien sijoi­tuk­set tasee­seen mark­kina-arvoon, joten sijoi­tus­ten arvon­muu­tok­set vaikut­ta­vat yhtiön tulok­seen vuosittain.

Toimin­nan muut kulut toteu­tui­vat budje­toi­dun mukai­sesti. Varain­han­kin­nan, sijoi­tus­toi­min­nan sekä muun rahoi­tuk­sen kulut olivat yhteensä -0,47 milj. euroa. Omakat­teis­ten rahas­to­jen arvon­muu­tos­ten vaiku­tuk­set Kare­lian tulok­seen olivat yhteensä 0,25 milj. euroa.

Yhtiön tase heiken­tyi 19,42 milj. eurosta 17,79 milj. euroon nega­tii­vi­sen tili­kau­den tulok­sen seurauksena.

Vuoden 2022 brut­toin­ves­toin­nit olivat 1,13 milj. euroa, rahoi­tuso­suu­det 0,45 milj. euroa ja nettoin­ves­toin­nit 0,68 milj. euroa.

Lähi­pii­rin kanssa ei ole ollut tavan­omai­sesta poik­kea­via liike­toi­mia, raha­lai­noja tai vastuusi­tou­muk­sia. Konser­nin sisäi­set liike­toi­met on kuvattu tilin­pää­tök­sen liitetiedoissa.

(Kuvassa hallinto- ja talous­joh­taja Pia Hiltunen)

7.1. Vastuul­li­suus Kare­lian hallinnossa

Kare­lian hallinto on järjes­tetty toimin­taa ohjaa­van lain­sää­dän­nön mukai­sesti. Kare­liassa ehkäis­tään korrup­tiota ja väärin­käy­tök­siä avoi­muu­della: toimen­hal­ti­ja­pää­tök­set ja halli­tuk­sen pöytä­kir­jat ovat kaik­kien Kare­lian henki­lö­kun­nan jäsen­ten luet­ta­vissa ja Karelia Intra­net toimii sekä sisäi­sen vies­tin­nän, toimin­na­noh­jauk­sen että laadun­hal­lin­nan järjes­tel­mänä. Myös sisäistä valvon­taa toteu­te­taan luon­te­vasti osana kaikkea toimin­taa. Julkista rahaa käyte­tään tehok­kaasti ja hankin­nat kilpai­lu­te­taan hankin­ta­lain mukai­sesti. Kaikissa kilpai­lu­tuk­sissa käyte­tään yhtenä arvioin­ti­kri­tee­rinä toimit­ta­jien vastuul­li­suutta. Kare­lian sijoi­tus­oh­jeen mukai­sesti sijoi­tus­pää­tök­siä tehtäessä huomioi­daan kestä­vän ja vastuul­li­sen sijoit­ta­mi­sen peri­aat­teet. Hallin­non proses­sit toteu­te­taan tehok­kaasti auto­maa­tiota hyödyn­täen ja niitä kehi­te­tään jatkuvasti.

Yksi Kare­lian stra­te­gi­sista valin­noista on ”Hiili­neut­raa­leja ratkai­suja”. Työmat­kus­ta­mi­sessa käyte­tään­kin ensi­si­jai­sesti julki­sia kulku­neu­voja, ja Kare­lialla käytössä olevista kolmesta henki­lö­au­toista kaksi on hybri­di­au­toja. Henki­lös­töllä on myös mahdol­li­suus työsuh­de­pol­ku­pyö­rien hank­ki­mi­seen. Tavoit­teena on siir­tymä kohti pape­ri­tonta toimis­toa, kun proses­seja sähköis­te­tään ja sähköistä arkis­toin­tia edis­te­tään toiminto kerrallaan.

Kare­lian kampuk­set sijait­se­vat Joen­suun kaupun­gin vuokra­kiin­teis­töissä. Kiin­teis­töjä lämmi­te­tään tällä hetkellä turve- ja hake­voi­ma­lai­tok­sessa tuote­tulla kauko­läm­möllä. Kiin­teis­tö­jen ener­gia­te­hok­kuutta paran­ne­taan vähi­tel­len perus­kor­jaus­ten yhtey­dessä. Vuoden 2022 aikana uusit­tiin Wärt­silä-kampuk­sen ulko­va­lais­tusta liike­tun­nis­tuk­sen avulla akti­voi­tu­viksi, vähän ener­giaa käyt­tä­viksi led-valai­si­miksi. Karelia on mukana Joen­suun kaupun­ki­kon­ser­nin sähkön­han­kin­ta­so­pi­muk­sessa, jossa edetään tavoit­teel­li­sesti kohti vihreän, uusiu­tu­van ener­gian käyttöä.

Kare­lian moni­paik­ka­työn peri­aat­teet mahdol­lis­ta­vat työn­te­ki­jöi­den etätyön silloin, kun se työteh­tä­vien näkö­kul­masta on mahdol­lista. Etätyö pienen­tää kodin ja työpai­kan välisen liiken­teen päästöjä.

Ilmakuva Wärtsilän kampuksesta

Keskei­sim­mät talou­den tunnusluvut

*) tietoa ei ole saatavilla

Vuosi2022202120202019
Liike­vaihto eur29 983 991,9630 509 201,0627 898 315,9927 106 728,57
Oman pääoman tuottoprosentti-17,4 %20,7 %21,8 %4,3 %
Liike­vaih­don muutos %-1,7 %9,4 %2,9 %0,5 %
Liike­voitto %-6,2 %7,5 %7,7 %1,1 %
Oman pääoman muutos-%-13,9%  20,3 %33,8 %3,8 %
Sijoi­tus­toi­min­nan tuotto käyvin arvoin %-1,29 %5,9 %2,7 %*
Quick Ratio1,01,82,31,8
Kassan riit­tä­vyys päivissä51,2  101,796,952,8
Omava­rai­suusaste70,8 %72,9 %71,1 %65,8 %
Netto­vel­kaan­tu­mi­sasteei korol­lista vierasta pääomaaei korol­lista vierasta pääomaaei korol­lista vierasta pääomaaei korol­lista vierasta pääomaa

Toimin­nan kannat­ta­vuutta kuvaa­vat tunnus­lu­vut Liike­voitto-% ja Oman pääoman muutos-% ovat heikolla tasolla. Maksu­val­miutta kuvaava Quick ratio on edel­leen hyvä. Kassan riit­tä­vyys on 51,2 päivää. Myös vaka­va­rai­suutta kuvaava Omava­rai­suusaste on Kare­liassa hyvällä tasolla. 

Toimin­nan tulokset

*) tavoi­tetta ei ole asetettu vuodelle 2022    **) ei mitattu

 VuosiToteuma 2022Tavoite 2022Toteuma 2021Toteuma 2020Toteuma 2019
Amk-tutkin­not623725757662664
·        Taiteet ja kulttuurialat3635255254
·        Huma­nis­ti­set alat, lääke­tie­teet ja terveys- ja hyvinvointialat292320354307297
·        Liike­ta­lous, hallinto ja oikeus­tie­teet ja palvelualat125155176144133
·        Luon­non­tie­teet, tieto­jen­kä­sit­tely ja tieto­lii­kenne, teknii­kan alat ja maata­lous- ja metsä­tie­teel­li­set alat170215202159180
Ylemmät amk-tutkin­not891301189778
Avoin amk, eril­li­so­pin­not ja maahan­muut­ta­ja­kou­lu­tus, op16 85531 00017 53117 41712 031
Korkea­kou­lu­jen yhteis­työ­opin­not, op17 40815 00019 48616 13612 600
Julkai­sut414450444312230
Ulko­puo­li­nen TKI-rahoi­tus Meur (sis. TKI-palveluliiketoiminnan)4,64,64,023,33,8
AVOP-opis­ke­li­ja­pa­laute %     
·        Vastan­neet100 %100 %858384
·        Tyyty­väi­syys5,35,1777575
Ensi­ker­ta­lai­sena amk-tutkin­toa suorit­ta­maan valit­tu­jen osuus81,4 %*76 %84,4 %**


8. Kiin­teistö- ja ympäristökatsaus 

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun toimi­ti­lo­jen muutok­set jatkui­vat vuonna 2022. Kahden pääkam­puk­sen lisäksi toimin­taa on vain Sirk­ka­lassa, josta löyty­vät Ener­gia­puis­ton tutki­mus­ti­lat sekä hyvin varus­tettu kemian luokka. Y-akate­mia siirtyi Tiede­puis­tola Tikka­rin­teelle kirjas­ton toiseen kerrokseen.

Tikka­rinne- ja Wärt­silä-kampuk­silla tehtiin työpis­tei­den tiivis­tyk­siä. Tikka­rin­teelle hankit­tiin tästä johtuen uusia neuvot­telu- ja puhelin koppeja E – ja A-talojen toisen kerrok­sen aulatiloihin. 

Wärt­silä-kampuk­sella tehtiin sisäil­ma­pa­ran­nuk­sia. Tule­vai­suu­den työti­la­hanke jatkui Wärt­silä kampuk­sella, jossa Kare­lian henki­lö­kun­nalle tehtiin uusia digi­taa­li­sia työym­pä­ris­töjä tehos­ta­maan omatoi­mis­ten opetus­vi­deoi­den teke­mistä sekä kokous- sekä opetus­ta­pah­tu­man autentisuutta. 

Kare­lian ener­gian­ku­lu­tuk­sen on pienen­ty­neet per henkilö noin 27 %: Osa-alueit­tain ne ovat: lämmön­ku­lu­tus -26,8,0 %, sähkön kulutus -26,8 % ja veden kulutus -40,0 % (ks. tarkem­min taulu­kosta). Synty­neen jätteen määrää väheni johtuen paperin ja pahvi jätteen määrän vähe­ne­mi­sen johdosta verrat­tuna edel­li­seen vuoteen nähden. Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu on mukana Joen­suun kaupun­gin Energiatehokkuussopimuksessa. 

Karelia liittyi Arenen yllä­pi­tä­mään ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen hiili­ja­lan­jälki seuran­taan, jossa laske­taan vuosit­tain ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen yhteistä hiili­ja­lan­jäl­ki­las­ken­nan ohjeis­tusta ja lasku­ria (Kääriä, Laiti­nen & Jänkälä 2021). Laskuri noudat­te­lee kasvi­huo­ne­kaa­su­pro­to­kol­lan mukai­sen orga­ni­saa­tion hiili­ja­lan­jäl­ki­las­ken­nan ohjeita. Viimei­sim­män lasken­ta­vuo­den 2021 osalta Kare­lian hiili­ja­lan­jälki oli yhteensä n. 1847 t CO2e/a, jossa matkus­ta­mi­sen osuus oli 49 t CO2e, kiin­teis­tö­jen 1068 t CO2e ja hankin­to­jen 730 t CO2e.

  2018  2019  2020  2021  2022  Muutos  2018-2022 
yht. /hlö yht. /hlö yht. /hlö yht. /hlö yht. /hlö yht. /hlö 
TOIMITILOJEN PINTA-ALA, m2 24112 7,4 24175 7,4 21343 5,6 21301 5,4 22230 5,7 -1882 -23,0 % 
LÄMMÖN KULUTUS, MWh 4002 1,2 4150 1,3 4231 1,1 3825 1,0 3607 0,9 -395 -26,8 % 
SÄHKÖN KULUTUS, MWh 2663 0,82 2444 0,75 2262 0,6 2255 0,6 2240 0,6 -423 -26,8 % 
VEDEN KULUTUS, m3 6350 2,0 6764 2,1 3714 1,0 3190 0,8 3771 -2579 -49,0 % 
JÄTEHUOLTO (POLTO, BIO, LASI, MET.), kg 128000 39,4 141400 43,3 110000 28,7 117000 29,6 103000 26,5 -25000 -32,7 % 
PAPERI, PAHVI, kg 15000 4,6 38800 11,9 7000 1,8 20100 5,1 10900 2,8 -4100 -39,1 % 
HIILIJALANJÄLKI, t CO2e/a           n.1756 n.0,46 n. 1847  n.0,47         

9. Tule­vai­suu­den­nä­ky­mät

Karelia 2030 -stra­te­giassa tunnis­tet­tuja keskei­siä toimin­taym­pä­ris­tön muuto­stren­dejä ovat työn murros, digi­ta­li­saa­tio, väestön ikään­ty­mi­nen ja ilmas­ton­muu­tos. Jatkuva muutos edel­lyt­tää vahvaa koulu­tus­poh­jaa ja nopeaa osaa­mi­sen päivit­tä­mistä. Karelia vastaa näihin haas­tei­siin viiden keskei­sen stra­te­gi­sen valin­nan avulla:

1) Osaa­mi­sella elin­voi­maa työelämään

2) Koulu­tus­pe­räistä maahan­muut­toa ja kansainvälisyyttä

3) Kestä­vää hyvin­voin­tia väljästi asutulle alueelle

4) Älykästä tuotan­toa ja palveluja

5) Hiili­neut­raa­leja ratkaisuja.

Karelia 2030 -stra­te­gian väliar­viointi toteu­te­taan keväällä 2023 ja halli­tus päättää arvioin­nin perus­teella kesä­kuussa 2023 stra­te­gian päivit­tä­mi­sestä. Kansal­li­sen koulu­tuk­sen arvioin­ti­kes­kus toteut­taa Kare­lian toimin­nan audi­toin­nin vuonna 2023. 

Kare­lian tutkin­to­kou­lu­tus laaje­nee edel­leen vuonna 2023. Uusina koulu­tuk­sina käyn­nis­ty­vät toimin­ta­te­ra­peut­ti­kou­lu­tus ja englan­nin­kie­li­nen tieto­tek­nii­kan (Infor­ma­tion Tech­no­logy) koulu­tus. Vuonna 2023 valmis­tau­du­taan myös uusien ylem­pään ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kin­toon johta­vien koulu­tus­ten käyn­nis­tä­mi­seen vuonna 2024.