Kyvyk­kyys-hank­keesta uusia työka­luja ja mene­tel­miä digi­ky­vyk­kyy­den kehittämiseen

Työelä­mä­läh­töi­nen kyvyk­kyyk­sien johta­mi­nen ja kehit­tä­mi­nen (Kyvyk­kyys) -hanke (ESR) tarttui raken­ne­muu­to­sa­lo­jen ajan­koh­tai­siin haas­tei­siin touko­kuussa 2021. Hanke oli Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun ja Siun soten yhtei­nen ponnis­tus digi­tai­to­jen ja työn ohessa oppi­mi­sen sekä jatku­van oppi­mi­sen palve­lui­den edis­tä­mi­seksi. Reilun kahden vuoden kehit­tä­mis­toi­min­nan jälkeen Kyvyk­kyys-hanke on tuot­ta­nut uuden­lai­sia jatku­van oppi­mi­sen työka­luja ja mene­tel­miä sekä lisän­nyt työyh­tei­sö­jen digikyvykkyyttä.

Työelä­män osaa­mis­tar­peet ovat jatku­vassa muutok­sessa, ja tarvi­taan tukea työelä­män kyvyk­kyyk­siin liit­ty­vän osaa­mi­sen tunnis­ta­mi­seksi ja kehit­tä­mi­seksi. Digio­saa­mi­nen ja oppi­mi­sen taidot koros­tu­vat yhä useam­malla alalla. Tämän vuoksi tarvi­taan oppi­mis­kult­tuu­rin muutosta ja koulu­tus­tar­jon­taa, johon orga­ni­saa­tioi­den ja ammat­ti­lais­ten on helppoa tarttua. Hank­keen toiminta-aikana on tapah­tu­nut muutosta, koska tällä hetkellä pinnalla ovat mikro-opinnot, lyhyet oppi­mis­ko­ko­nai­suu­det ja ketterä oppi­mi­nen. Kyvyk­kyys-hank­keessa yksi­löl­li­sem­piä oppi­mis­pol­kuja ja kyvyk­kääm­piä työyh­tei­söjä lähdet­tiin edis­tä­mään inno­va­tii­vi­silla ja kette­rillä ratkai­suilla. Hank­keessa kehi­tet­tiin työka­luja ja mene­tel­miä, jotka tukevat työn­te­ki­jöi­den digi­taa­lis­ten taito­jen oppi­mista ja kehit­tä­mistä osana työn kulkua.

Digi­ky­vyk­kyy­den pilarit

Hank­keen perusta on raken­tu­nut kyvyk­kyy­den käsit­teen ympä­rille. Kyvyk­kyy­dellä tarkoi­te­taan orga­ni­saa­tion kykyä hoitaa sen tehtä­vät ja tuottaa palve­lut tarkoi­tuk­sen­mu­kai­sella tavalla. Kyvyk­kyy­den osa-alueet ovat väli­neitä, joiden avulla orga­ni­saa­tio tuottaa lisä­ar­voa asiak­kail­leen ja tuottaa palve­lu­lu­pauk­sensa. Hank­keen toimin­nan myötä kuiten­kin käsitys yksilön ja orga­ni­saa­tion kyvyk­kyy­destä jäsen­tyi uudella tavalla. Huomat­tiin, että digi­ta­li­saa­tio ja digi­ky­vyk­kyys ovat tärkeitä teki­jöitä nyky­päi­vän työelämässä.

Digio­saa­mi­nen on vain yksi osa digi­ky­vyk­kyyttä. Digi­ky­vyk­kyy­dellä tarkoi­te­taan yksilön, työyh­tei­sön tai orga­ni­saa­tion kykyä käyttää digi­taa­li­sia tekno­lo­gioita tehok­kaasti ja tarkoi­tuk­sen­mu­kai­sesti orga­ni­saa­tion aset­ta­mien tavoit­tei­den aset­ta­massa suun­nassa. Digi­ky­vyk­kyys määri­tel­tiin viidestä orga­ni­saa­tio­ta­son (digi­stra­te­gia, -infra, -proses­sit, -resurs­sit, oppi­mi­sen johta­mi­nen) ja neljästä yksi­lö­ta­son (digio­saa­mi­nen, kehit­tä­mis­osaa­mi­nen, yhtei­soh­jau­tu­vuus, palve­luo­saa­mi­nen) näkö­kul­masta (kuva 1). Näkö­kul­mat muodos­ta­vat digi­ky­vyk­kyy­den tuki­pi­la­rit. Digi­ky­vyk­kyy­den osa-alueita voi hyödyn­tää hahmot­ta­maan omaa tai orga­ni­saa­tion digi­ky­vyk­kyy­den tasoa.

Digi­taa­li­set taidot ovat myös edel­ly­tys työelä­män muutok­siin sopeu­tu­mi­selle ja uudis­tu­mi­selle. Digi­ky­vyk­kyy­den kehit­tä­mi­sessä ketterä oppi­mi­nen mahdol­lis­taa orga­ni­saa­tioille ja yksi­löille jous­ta­van sopeu­tu­mi­sen nopeasti muut­tu­vaan digi­taa­li­seen ympä­ris­töön ja siten auttaa pysy­mään kilpai­lu­ky­kyi­senä jatku­vassa muutoksessa.

Kette­rää oppi­mista työpaikoille

Työelä­mässä tapah­tu­vien nopei­den muutos­ten keskellä ja resurs­sien ollessa rajal­li­set, tarvi­taan kette­riä oppi­mi­sen ratkai­suja. Usein pereh­dy­tyk­sen haas­teena on suun­ni­tel­man puut­tu­mi­nen, vastui­den epäsel­vyys, epäta­sai­nen pereh­dy­tys tai kiireen vaiku­tus pereh­dy­tyk­seen sitou­tu­mi­seen ja koulut­tau­tu­mi­seen. Siun sote loi yksik­kö­koh­tai­sen digi­suun­ni­tel­man, joka on konkreet­ti­nen työkalu digi­taa­lis­ten palve­lui­den kehit­tä­mi­seen ja työn­te­ki­jöi­den pereh­dyt­tä­mi­seen. Yksik­kö­koh­tais­ten digi­suun­ni­tel­mien laati­mi­nen helpot­taa pereh­dy­tet­tä­vien asioi­den prio­ri­soi­mista ja hallittavuutta.

Digi­suun­ni­tel­mien käyt­töön­ot­toa tuet­tiin Kyvyk­kyys-hank­keen toteut­ta­milla valmen­nuk­silla. Kolmi­vai­hei­sissa valmen­nuk­sissa pilo­toi­tiin kette­rää oppi­mista hyödyn­tä­viä mene­tel­miä, jotka tukevat erityi­sesti uusiin työme­ne­tel­miin pereh­ty­mistä. Toteu­te­tuista valmen­nuk­sista voit lukea aiem­masta artik­ke­lis­tamme Valmen­nuk­silla vauhtia digi­suun­ni­tel­mien käyt­töön­ot­toon.

Valmen­nus muotoil­tiin ylei­sesti hyödyn­net­tä­väksi toimin­ta­mal­liksi. Syntyi Valmenna -Pereh­dytä -Opi -malli, joka tukee kette­rästi työssä oppi­mi­sen tapoja työpai­koilla. Valmen­nus­malli perus­tuu ratkai­su­kes­kei­seen valmen­nuk­seen, jossa valmen­taja ei anna valmiita ratkai­suja vaan esittää oikeita kysy­myk­siä valmen­net­ta­ville. Malli sisäl­tää hyvän jäsen­nyk­sen toteu­tuk­sesta, ja sitä voi hyödyn­tää alasta riip­pu­matta. Se on helppo ja jous­tava ottaa käyt­töön eri tilan­teissa ja työteh­tä­vissä sekä sovel­taa niin digi­ky­vyk­kyy­den tai minkä tahansa kyvyk­kyy­den pereh­dyt­tä­mi­sen tuke­mi­seen. Malli on avoi­mesti saata­villa sivus­tolla innokyla.fi.

Työpa­ja­sarja digi­ky­vyk­kyy­den kehit­tä­mi­seksi – kohti yritys­ten digi­taa­li­sia palveluja

Digi­taa­li­nen asia­kas­pal­velu on yhä tärkeäm­pää ja moni­muo­toi­sem­paa. JIP Isän­nöinti -yrityk­sessä toteu­tettu, muotoi­lua­jat­te­lun mene­tel­miä sovel­tava, työpa­ja­sarja auttoi orga­ni­saa­tiota tunnis­ta­maan digi­taa­lis­ten palve­lui­den asiak­kai­den tarpeita. Tavoit­teena oli tunnis­taa sopi­vien työka­lu­jen avulla yrityk­sen digi­taa­lis­ten palve­lu­jen haas­teita ja mahdol­li­suuk­sia sekä muotoilla palve­lut pienten kokei­lu­jen kautta asia­kas­läh­töi­sesti. Työpa­ja­sar­jaa on kuvattu tarkem­min artik­ke­lissa Työka­luja pk-yrityk­sen digi­ky­vyk­kyy­den muotoiluun.

Työpa­ja­sar­jasta kehi­tet­tiin ja tuot­teis­tet­tiin 4-osainen valmen­nus-kata -malli, joka on syste­maat­ti­nen ja määrä­muo­toi­nen mene­telmä työyh­tei­sön ja työn­te­ki­jöi­den digi­taa­li­sia taito­jen arvioin­tiin ja kehit­tä­mi­seen. Valmen­nus-katan avulla voidaan tukea yritys­ten yhtei­söl­listä kehit­tä­mistä ja auttaa ideoi­maan palve­lu­rat­kai­suja, prio­ri­soi­maan ratkai­su­vaih­toeh­toja sekä toteut­ta­maan pieniä kokei­luja. Lisäksi tuotet­tiin digi­ky­vyk­kyy­den kehit­tä­mi­sen tueksi orga­ni­saa­tioissa Digi­ky­vyk­kyy­den peli­kirja, jonka avulla inspi­roi­daan yritystä jatka­maan työpa­joissa aloi­tet­tua toimin­nan kehit­tä­mistä. Konsepti on tois­tet­ta­vissa eri toimia­loille sekä lisät­tä­vissä orga­ni­saa­tioi­den omille koulu­tusa­lus­toille. Voit tutus­tua Digi­ky­vyk­kyy­den peli­kir­jaan Thinglin­kissä:

Virtu­aa­li­nen palve­lu­ym­pä­ristö Digi­Tai­to­Portti osaa­mis­tar­pei­den ja oppi­mi­sen tueksi

Työ muuttuu – miten pysyä perässä? Tähän työnan­ta­jien ja ammat­ti­lais­ten usein esit­tä­mään kysy­myk­seen lähdet­tiin etsi­mään vastauk­sia jatku­van oppi­mi­sen näkö­kul­masta. Hank­keessa syntyi yhteis­ke­hit­tä­mi­sessä eri toimi­joi­den kanssa (opis­ke­li­jat, työn­te­ki­jät, yrityk­sen johto, uraoh­jaa­jat, jatku­van oppi­mi­sen palve­lut) jatku­van oppi­mi­sen portaali (digi­ky­vyk­kyy­den arvioin­ti­työ­kalu). Yhteis­ke­hit­tä­mistä toteu­tet­tiin palve­lu­muo­toi­lun keinoin, jotta portaa­lia pystyt­tiin skaa­laa­maan sekä yksilön että orga­ni­saa­tioi­den tarpei­siin. Lopuksi portaali sai nimen DigiTaitoPortti.

Digi­Tai­to­Portti on avoin ja moni­puo­li­nen resurssi digi­taa­lis­ten taito­jen kehit­tä­mi­seen. Virtu­aa­li­nen palve­lu­ym­pä­ristö www.digitaitoportti.fi tarjoaa digi­tai­to­jen kehit­tä­mistä tukevia palve­luita kuten digi­ky­vyk­kyy­den kartoi­tuk­sia. Kartoi­tus­ten avulla voidaan lisätä kyvyk­kyyk­siin liit­ty­vää osaa­mi­sen tunnis­ta­mista. Digi­Tai­to­Portti kokoaa lisäksi sopivaa opin­to­tar­jon­taa ja tarjoaa yrity­so­pon palve­luita, jos orga­ni­saa­tio tarvit­see apua sopivan koulu­tuk­sen tai opin­to­po­lun löytymiseen.

Portaali sovel­tuu orga­ni­saa­tioi­den ja yksi­löi­den digi­ky­vyk­kyy­den arvioin­ti­työ­ka­luksi. Tuomas Marti­kai­sen opin­näy­te­työ esit­te­lee portaa­lin kehit­tä­mi­sen proses­sia ja nostaa esille jatko­ke­hi­ty­sai­heita. Lue lisää Tuomas Marti­kai­sen opin­näy­te­työstä DigiTaitoPortti–verkkoportaalin suun­nit­telu ja raken­ta­mi­nen TKI-hank­keessa.

Asian­tun­ti­joille osaa­mista – orga­ni­saa­tioille kyvykkyyttä

Eri orga­ni­saa­tioissa ja yrityk­sissä digi­ta­li­saa­tio etenee omalla vauh­dil­laan. Yhteistä kaikille on se, että digi­ta­li­saa­tio on jo osa palve­luja. Uuden oppi­mi­nen edel­lyt­tää sekä yksi­löiltä että orga­ni­saa­tioilta erilaista jatku­vasti kehit­ty­vää (digi)kyvykkyyttä.

Kyvyk­kyys-hank­keessa vahvis­timme digi­ky­vyk­kyy­den lisää­mistä eri alojen orga­ni­saa­tioissa. Hank­keessa mukana olevista työyh­tei­söistä ammen­net­tu­jen koke­mus­ten avulla kehi­timme Kare­lian jatku­van oppi­mi­sen palve­luita yksi­löl­li­seen ja työelä­mä­tai­to­jen kehit­tä­mistä parem­min tuke­vaan malliin. Kyvyk­kyys-hank­keen anti on ollut uuden­lai­set lähes­ty­mis­ta­vat ja työka­lut, joiden avulla osaa­mista voidaan parem­min kehit­tää osana työtä. Näitä kehit­tä­mi­sen työka­luja voidaan käyttää missä orga­ni­saa­tiossa tahansa ja mihin kyvyk­kyyk­sien kehit­tä­mi­seen tahansa. Digi­Tai­to­Portti ja yrity­so­pon palve­lut syven­tä­vät Kare­lian ja työor­ga­ni­saa­tioi­den yhteistyötä.

Suuri kiitos yrity­syh­teis­työ­kump­pa­neil­lemme sekä hank­keen toimin­taan osal­lis­tu­neille koko hanke­tii­min puolesta.

---

Kirjoit­taja:

Nadja Marjo­maa, projek­ti­asian­tun­tija, Karelia-ammattikorkeakoulu