Karelian kumppanuusfoorumi kokoaa työelämän asiantuntijoita ja korkeakoulun kumppaneita keskustelemaan ajankohtaisista teemoista. Syyskuussa 2023 kokoonnuttiin pohtimaan vastuullisuutta ja sitä, miten maakunnassa voitaisiin vastata sen tuomiin haasteisiin ja toisaalta hyödyntää sen tuomat mahdollisuudet alueen yrityksille. Kumppanuusfoorumissa innostuttiin jopa pohtimaan, mikä voisi nostaa Pohjois-Karjalan vastuullisuuden edelläkävijäksi. Jokainen yritys ja organisaatio sai myös inspiraatiota pohtia vastuullisuutta omassa toiminnassaan. Yhdessä…

Vuonna 2017 Suomen rakennustyömaiden toiminnot ja niissä käytetty sähkö, polttoöljy ja kaukolämpö muodostivat 812 kilotonnin hiilidioksidiekvivalentin päästöt. Luku pitää sisällään infra- ja talonrakennustyömaat. (Rakennusteollisuus 2020). Kun Suomen kokonaispäästöt olivat vuonna 2017 56,1 megatonnia (Tilastokeskus 2017), tarkoittaa se rakennustyömaiden muodostaneen kokonaispäästöistä n. 1,4 %. Puhutaan siis merkittävästä määrästä. Lisäksi kasvihuonekaasupäästöjä vieläkin merkittävämpi rakennustyömaiden paikallinen haitta voi…

Lähes kaikki purkupuu haketetaan nykyisin energiahyötykäyttöön. Purkupuun haketus ja myynti energiahyötykäyttöön on kustannustehokkaampaa kuin kestävä purkaminen, poikkeuksena liimapuu. Purkupuun energiahyödynnystä ei lain mukaan tulkita jätteenpoltoksi, minkä vuoksi puujätettä voidaan yleisesti hyödyntää voimalaitoksissa. Puuhakkeen Venäjän tuonnin loppuminen ja korkeat energianhinnat vuonna 2022 ovat kiihdyttäneet puujätteen energiahyödyntämistä. Energiahyötykäytön lisäksi haketettua purkupuuta hyödynnetään kompostin tukiaineena ja levy- ja…

Energiakriisi on osoittanut, että tarvitsemme yhä enemmän kaikkien saatavilla olevaa sekä kohtuuhintaista energiaa, jotta voimme hidastaa ilmastonmuutosta sekä varmistaa oman kansallisen energiahuoltovarmuuden ja energiaturvallisuuden. Koska vihreä siirtymä etenee nopeammin kuin koskaan, on erityisen tärkeää, että voimme toteuttaa kattavan ja kestävän digitaalisen muutoksen energiajärjestelmissämme. Digitaaliseen muutokseen energiajärjestelmissä liittyy olennaisesti yhteiskunnan sähköistyminen energiassa, palveluissa ja liikkumisessa. Sähköistymisen…

Maaseudun vähähiilisen asumisen murrosareena järjestettiin 18-19.4.2023 Tuupovaaran Korpiselkätalolla. Murrosareenaan oli kutsuttu monipuolisesti maaseutualueen eri toimijoita Pohjois-Karjalan alueelta, koska areenan kohdealueena käsiteltiin Joensuun maaseutukyliä. Karelia-ammattikorkeakoulusta areenaan osallistuttiin Kommunikoiva energia -hankkeen ja Pohjois-Karjalan energianeuvonnan toimesta. Työpajaan osallistui 16 henkilöä mukaan lukien työpajan järjestäjät. Murrosareenan työpajan järjestävänä tahona toimi Decarbon-Home -tutkimushanke, jonka tarkoituksena on edistää asumisen ja rakentamisen…

Itä-Suomen kansainvälisen biotalousosaamisen kehittäminen työelämälähtöisen jatkuvan oppimisen keinoin (Join-bioerko) -hanke toteutettiin elokuun 2020 ja joulukuun 2022 välisenä aikana. Hankkeen päätavoitteena oli kehittää biotalousalaan liittyvää jatkuvan oppimisen koulutustarjontaa sekä viedä eteenpäin koulutuksen työelämälähtöisyyttä. Biotalouden erikoistumiskoulutuksen kehittäminen ja toteuttaminen olivat tärkeässä roolissa hankkeen toimenpiteissä. Näiden ohella hankkeessa panostettiin kansainvälisen yhteistyön lisäämiseen koulutusvientilähtöisesti sekä biotalouden toimijaverkoston luomiseen koulutuksen,…

Uusiutuwat-hanke on ollut osa Karelia ammattikorkeakoulun alueellisen biotalouden ja uusiutuvan energian hankkeiden pitkää jatkumoa. Uusiutuwat-hankkeen lähtökohtana oli maaseudun elinkeinotoiminnan vahvistaminen ja monipuolistaminen parantamalla yritysten energiaomavaraisuutta, -tehokkuutta ja uusiutuvien energiaresurssien monipuolista hyödyntämistä.  Alueen maaseutuyrityksille ja yritysryhmille on hankkeen aikana tarjottu kannattavia yritysten taloutta vahvistavia toimenpiteitä ja yhteistyötapoja, osaamisen kehittämistä sekä osaamisen siirtämistä, joiden avulla ollaan voitu…

Olemassa olevien rakennusten energiasimulointeja varten on selvitettävä monia lähtötietoja, jotta simuloinnista tulisi mahdollisimman paljon simuloitavaa rakennusta vastaava. Tavallisesti lähtötiedot saadaan mittauksista ja rakennuksen dokumenteista. Monissa tapauksissa rakennuksesta ei ole mitattua tietoa esimerkiksi vuotoilman tai rakenteiden kaikkien lämmönläpäisykertoimien osalta. Myöskään rakenteista kertovia dokumentteja ei vanhoista rakennuksista ole aina saatavilla, tai rakennusta on muutettu eikä dokumentteja ole…