Kategoria: Kestävää hyvinvointia

  • Uuden oppimista työelämässä työttömien työnhakijoiden parissa – tiiviimpää työelämäyhteistyötä Siun soten kuntouttavaan työtoimintaan

    Millaisia asioita voi opiskella ja oppia suoraan aidossa työelämäympäristössä, kuntouttavassa työtoiminnassa? Onko ammattikorkeakoulun opinnoissa riittävästi työelämäläheisyyttä? Miten verkostoitua ja luoda kontakteja työelämään jo opintojen aikana? Miten opintojen aikana päästä mukaan kehittämistoimintaan? Näihin kysymyksiin haetaan ratkaisuja Siun soten nelivuotisessa Kuntouttavan työtoiminnan maakunnallinen kehittäminen -hankkeessa yhteistyössä Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa. Hankkeen tavoitteena on kehittää kuntouttavasta työtoiminnasta tavoitteellista ja työelämään…


  • Vastuullinen johtaminen ajassa ja sosiaali- ja terveysalan muutoksissa

    16.2.2024 YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030 tavoittelee globaalia kestävää kehitystä ja tasavertaisuutta. Ihmisten toiminta tulee suhteuttaa maapallon luonnonvarojen ja luonnon kestokykyyn. Kestävän kehityksen teemoja tulee integroida osaksi opetusta. Korkeakoulujen tulee huolehtia opintosuunnitelmissaan siitä, että tulevaisuuden johtajilla on riittävästi osaamista ympäristövastuullisten, kestävien sekä tasa-arvoisten organisaatioiden ja yhteisöjen johtamiseen ja terveystasa-arvolähtöisten palveluiden tuottamiseen. Ympäristövastuullisella ja kestävällä…


  • Täydennyskoulutus kannattaa

    Täydennyskoulutuksen hyötyjen lisäksi lakiin on kirjattu, että terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään ammattitoiminnan edellyttämiä tietoja ja taitoja (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 1659/ 2016, 18 §). Fysioterapia kehittyy alana nopeasti ja jatkokouluttautuminen mahdollistaa näyttöön perustuvan työskentelyn (Korpi 2024). Karelia-ammattikorkeakoulun strategiaan kuuluvat työelämälähtöisyys, jonka osana pyritään tarjoamaan palveluita. Näiden avulla kehitetään alueen työ- ja elinkeinoelämää sekä tulevaisuuden…


  • Venäjän kielellä tuettu sairaanhoitajatutkinto alkaa Kareliassa syksyllä 2024

    Tässä artikkelissa kuvataan Sairaanhoitajaksi Pohjois-Karjalaan -hankkeen käynnistymistä sekä opiskelijavalintojen ja koulutuksen toteuttamisen suunnittelua. Sairaanhoitajaksi Pohjois-Karjalaan –hankkeessa kehitetään uusi kielituettu sairaanhoitajakoulutusmalli Sairaanhoitajaksi Pohjois-Karjalaan on ESR+ -rahoitteinen –hanke, joka kestää vuoden 2027 loppuun saakka. Hankkeen tarkoituksena on etsiä kokeilevaa kehittämistä hyödyntäen ratkaisuja Pohjois-Karjalan alueella lisääntyvään osaajapulaan, edistää alueen kansainvälistymistä sekä nopeuttaa ulkomaalaistaustaisten henkilöiden koulutus- ja työllistymispolkuja.  Hanke…


  • ”Näytön paikka – Näkyykö näyttö käytännössä? -koulutusiltapäiväkokonaisuuden toinen osa 23.1.2024 

    Pohjois-Karjalan Sairaanhoitajat, Siun sote ja Karelia-ammattikorkeakoulu jatkoivat yhteistä koulutusiltapäivien sarjaa näyttöön perustuvan toiminnan teemalla tammikuussa. Ensimmäinen Näytön paikka – näkyykö näyttö käytännössä? -koulutusiltapäivä järjestettiin yhteistyössä lokakuussa 2023. Toisessa koulutusiltapäivässä oli neljä asiantuntijaa kertomassa näyttöön perustuvan hoitotyön näkymisestä käytännössä.    Hoitotyön vetovoimaa ja hyvinvointistrategia Siun sotelaisittain  Siun soten hyvinvointialuejohtaja Kirsi Leivonen avasi koulutusiltapäivän tärkeällä aiheella, kun…


  • Erätaukokeskustelusta tapahtuman järjestämiseen

    Yksinäisyyden ehkäisy ja osallisuuden vahvistaminen on yksi Pohjois-Karjalan Hyvinvointistrategian 2020-2025 painopisteistä. Karelia-ammattikorkeakoulun SOTE/HYTE Living lab-hanke kutsui yhteiskunnallisia toimijoita keskustelemaan aiheesta huhtikuussa 2023. Menetelmänä oli Sitran kehittämä Erätauko, jossa korostuvat tasa-arvoinen vuorovaikutus sekä mahdollisuus pysähtyä asioiden äärelle. Erätauko-keskusteluun osallistui edustajia kahdeksasta pohjoiskarjalaista järjestöstä ja organisaatiosta. Keskustelussa yksinäisyys todettiin akuutiksi asiaksi, joka koskee kaikkia ja vaikuttaa ihmisen…


  • Sote Hyte Living Lab -hankkeen aikana luotiin yhteiskehittämisen toimintamalli Pohjois-Karjalaan

    Sote Hyte Living Lab – yhteiskehittämistä Pohjois-Karjalassa -hankkeen yksi tavoitteista oli konseptoida Karelian Living Lab -toimintamalli. Haastetta lähestyttiin palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen näkökulmasta vuoden 2023 kestäneessä kehitysprosessissa. Kun alun lähtötilanne oli vähintäänkin hämärä – mitä edes tarkoittaa Living Lab? – saatiin vuoden aikana määriteltyä erilaisten kokeilujen ja kohtaamisten kautta Karelian sote- ja hytealan innovaatio- ja yhteiskehittämistoiminnan…


  • Monipuolinen sisältöpalvelu aktivoi niin asiakasta kuin hoitajaakin

    Sote Hyte Living lab – Yhteiskehittämistä Pohjois-Karjalassa-hanke järjesti yhteistyössä Kardemummo- yrityksen kanssa kokeilun, jossa kolme Pohjois-Karjalassa toimivaa hoiva-alan yritystä sai määräajaksi käyttöönsä HILDA-sisältöpalvelun. Kokeilussa hoivayksiköiden asukkaat pääsivät testaamaan palvelua yhdessä hoitajien kanssa ja antamaan palautetta erilaisista asiakkaille suunnitelluista toimintakykyä aktivoivista sisällöistä. Hoitajat saivat myös kokeiltavakseen hoitajille suunnattuja sisältöjä ja antoivat niistä käyttäjäpalautetta yritykselle.  Tietovisa savoksi,…


  • Ammattilaisten yhteinen ensihoidon koulutuspäivä lähi- ja etäsimulaatiototeutuksena

    Keväällä 2023 toteutettiin pilottina Sote Hyte Living lab – yhteiskehittämistä Pohjois-Karjalassa -hankkeen (Living lab -hanke) kautta EH1-koulutuspäivät ensihoitajille sekä koulutusillat ensivasteyksiköille lähi- ja etäsimulaatioina (Pantsari 2023). Hybridikoulutus jatkui syksyllä 2023, jolloin EH2-koulutuspäivään osallistuivat kaikki Pohjois-Karjalan ensihoitajat (hoitotaso ja kenttäjohtajat).  Lisäksi koulutukseen osallistui yksiköiden työtilanteen mukaan Pohjois-Karjalan keskussairaalan yhteispäivystyksen sairaanhoitajia ja akuuttilääketieteen erikoislääkäreitä, päivystysosaston (POS) sairaanhoitajia…


  • Ikäystävällistä jatkuvaa oppimista rakentamassa yhdessä ikääntyvien kanssa

    Kansainvälisen AliVe -hankkeen (ks. Myller ym. 2023) kohderyhmänä ovat yli 55-vuotiaat ihmiset, ja käytämme heistä tässä artikkelissa käsitettä ikääntyvät oppijat. Hankkeen yhtenä tavoitteena on osallistaa kohderyhmään kuuluvia kansalaisia suunnittelemaan yhdessä hanketoimijoiden kanssa yli 55-vuotiaille soveltuva mikro-opintokokonaisuus sekä käsikirja mikro-opintojen yhteissuunnitteluun. Tässä artikkelissa tarkastelen ikäystävällistä jatkuvaa oppimista ja sitä, millaiset tekijät motivoivat ikääntyneitä opiskelemaan. Lisäksi tarkastelen,…