Ru

En

Kategoria: Videot

  • Hiljainen tieto on tärkeä tiedon laji

    Tieto voidaan jakaa pääpiir­teittäin erilaisiin tiedon­la­jeihin. Yksi jako on ekspli­siit­tinen ja hiljainen tieto (tacit knowledge). Ekspli­siit­tinen tieto on sitä tietoa, jonka pystymme pukemaan sanoiksi, kirjoit­tamaan esimer­kiksi ohjekir­joiksi tai koodaamaan jollain muulla tavalla näkyväksi. Hiljainen tieto taas on sellaista tietoa, joka on mieles­sämme ja jota emme osaa kuvata sanoilla. Hiljainen tieto pitkälti konteks­ti­si­don­naista, se sisältää sosiaa­lisia […]

  • Moniam­ma­til­linen tieto on organi­saa­tiolle arvokasta

    Moniam­ma­til­li­sella tiedon­muo­dos­tuk­sella voidaan ymmärtää asiaa tai työteh­tävää paremmin ja saada tuo uusi ymmärrys osaksi ammattikäytäntöjä. Perin­tei­sessä organi­saa­tiossa ammatit toimivat usein erillään toisistaan. Tämä saattaa aiheuttaa ongelmia organi­saation rattaiden pyöri­miseen, jos tieto ei liiku tarpeeksi nopeasti eri tehtävien välillä. Usein organi­saatiot pyrkivät poistamaan tätä ongelmaa yhteistyön ja moniam­ma­til­li­suuden avulla. Moniam­ma­til­li­suu­dessa useamman eri ammat­ti­hen­kilön tieto yhdistyy osittain […]

  • Tiedon muodos­ta­misen proses­seilla vältetään tietovinoumia

    Työssä opimme jatku­vasti uutta ja meille syntyy työko­ke­musta – meistä tulee oman työmme asian­tun­ti­joita. Tämä asian­tun­ti­ja­tieto on hyvin tärkeää työteh­tävien tehokkaan suorit­ta­misen kannalta. Samalla meille saattaa kuitenkin syntyä vanhen­tu­neita käsityksiä eri asioista, tai meille voi syntyä tieto­vi­noumia. Tiedolla johta­misen proses­seilla pyritään korjaamaan näitä vinoumia. Oheisella videolla käsit­tellään tieto­vi­nou­mista yleisimpiä: saata­vuus­vi­noumaa, selviy­ty­mis­vi­noumaa, vahvis­tus­vi­noumaa, sädeke­hä­vai­ku­tusta ja jälki­vii­sautta. […]

  • Tiedon hyödyn­tä­minen organi­saa­tiossa vaatii yksilön tiedon käsit­teel­lis­tä­mistä, koontia ja uudelleen muotoilua

    Tieto ja uuden tiedon muodos­ta­minen lähtee aina yksilön mielestä. Jotta tieto saadaan hyöty­käyttöön se pitää pystyä käsit­teel­lis­tämään yksilön mielestä ja jakamaan organi­saation sisällä muille yksilöille. Tämän jälkeen tiedon tulisi taas sisäistyä muiden organi­saation jäsenten yksilöl­li­siksi tieto- ja osaamis­va­ran­noiksi. Tiedon kartoit­ta­minen onkin prosessi, jossa tieto muutetaan näkymät­tö­mästä tiedosta ekspli­siit­ti­seksi, yhdessä jaetuksi, tiedoksi. Tiedon kartoit­ta­misen ja jakamisen […]

  • Tieto­tarve on ilmiön tunnistamista

    Tiedolla johta­minen on syste­maat­tinen prosessi, joka sisältää useita erikseen määri­teltyjä vaiheita. Syste­maat­ti­suu­della varmis­tetaan, että päätök­sen­teon­tukena käytetty tieto pysyy saman­laisena ja luotet­tavana. Kun tiedon­muo­dos­tuk­sessa toistetaan samat asiat saman­laisina, saatava tieto on keskenään vertai­lu­kel­poista. Sen käyttö myös on mahdol­lista, kun tiedetään mitä tieto sisältää ja siihen pystytään luomaan hyvät meta-tiedot. Metatiedot kuvaavat sitä, mitä tieto itsea­siassa sisältää. […]

  • Karelia 30 -areena : Yrittä­jyys­po­lulta kasvun kiitoradalle

    Karelia 30 -areenan seitse­männen jakson aiheena on yrittäjyys ja sen edistä­minen. Millaiset ovat yrittä­jyyden näkymät Pohjois-Karja­lassa? Miten opiske­lijat suhtau­tuvat yrittä­jyyteen ja millaista tukea heille on tarjolla yrityksen perus­ta­miseen? Jaksossa kuullaan myös Karelian ja yhteis­työ­kump­pa­neiden yhtei­sestä yrittä­jyys­po­lusta, jonka kautta on luotu menes­tys­ta­ri­noita ja uutta kasvu­yrit­tä­jyyttä. Aiheesta keskus­te­le­massa ovat yrittä­jyyden yliopettaja Heikki Immonen, lehtori Daniel Bågeberg ja […]

  • Datahub – keski­tetty tiedon­vaih­to­jär­jes­telmä energia-alan toimijoille

    Viime aikoina sähkön hinnan vaihte­lujen uutisoinnin lomassa on kuultu puhut­tavan myös kanta­verk­ko­yhtiö Fingridin lansee­raa­masta datahu­bista ja sen seuraavan vaiheen käyttöö­no­tosta vuoden 2023 alusta. Datahub lienee käsit­teenä vielä melko tunte­maton, ja datahubin ensim­mäisen vaiheen käyttöönotto noin vuosi sitten on voinut mennä monelta ohi. Kyseessä ei ole sen vähempää, kuin merkit­tävin viime­ai­kainen tekno­lo­gi­a­uu­distus sähkö­mark­ki­noilla, jonka vaikutus ulottuu […]

  • Karelia 30 -areena : Työhy­vin­vointi ja uniterveys

    Karelia 30 -areenan kuuden­nessa jaksossa pureu­dutaan työhy­vin­vointiin ja siihen liittyvään uniterveyteen. Riittävä uni on jokai­selle meistä välttä­mä­töntä, ja siitä myös kannattaa pitää huolta.Miksi uni on meille ihmisille niin kovin tärkeää, ja mitä unenpuute meissä aiheuttaa? Millai­silla asioilla voi itse vaikuttaa unenlaatuun? Myös työnan­tajan kannattaa panostaa työyh­teisön uniter­veyden edistä­miseen. Mitä keinoja siihen on olemassa? Aiheesta ovat […]

  • Kummiy­ri­tykset kannus­tavat muitakin ottamaan kansain­vä­lisiä harjoittelijoita

    Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun kummiy­ri­tys­toi­minta tiivistää yhteis­työtä alueen työnan­tajien ja korkea­koulun englan­nin­kie­listen koulu­tusten välillä. Toiminnan avulla kansain­vä­liset opiske­lijat pääsevät entistä paremmin suorit­ta­mamaan opintoi­hinsa kuuluvia harjoit­te­lu­jaksoja maakunnan yrityk­sissä ja organi­saa­tioissa. Kummiy­ri­tys­toi­minta edistää yritysten kansain­vä­lis­ty­mistä ja on helppo tapa ottaa jopa ensim­mäiset askeleet kohti kansainvälistymistä. Kummiy­ri­tys­toi­min­nassa on tällä hetkellä mukana 15 yritystä: Arbonaut, European Forest Institute, FinnEq, Kesla, Piippo Oyj, […]

  • Karelia 30 -areena : Tulevai­suuden työelämätaidot

    Mitä taitoja työelä­mässä tarvitaan nyt ja tulevai­suu­dessa? Miten ammat­ti­kor­kea­koulun opiske­li­joita pitäisi valmentaa tulevaan työelämään? Karelia 30 -areenan viidennen jakson aiheena on tulevai­suuden työelä­mä­taidot ja osaamisen tunnis­ta­minen ja näkyväksi tekeminen. Työelämän muutoksen vauhti kiihtyy koko ajan, eikä kukaan tällä hetkellä työelä­mässä oleva tiedä millainen on tulevai­suuden työelämä. Oppilai­toksen näkökul­masta tilanne on haasteel­linen koska sen tehtävänä on […]